Juuan keskikoulun viides luokka 1972-73

17.5 Juuan keskikoulun viides luokka 1972-73: Syksyllä 1972 alkoi viimeinen eli viides luokka Juuan keskikoulussa. Kevään jälkeen luokassa oli monia uusia kasvoja, sillä jostain syystä oppilaiden siirtoja oli tehty luokasta toiseen. Osaltaan siihen varmaan vaikutti se, että monet oppilaat olivat muuttaneet perheittensä mukana Juuasta etelän kaupunkeihin tai jopa Ruotsiin. Heitä löytyi jokaisesta sivukylästä, esim. Vihtasuolla oli osuuskauppa, jonka myymälänhoitajalla oli neljä lasta. Myös tämä Pyykköjen perhe muutti Ruotsiin. En tiedä, missä he ovat tänään, samaan ikäluokkaan kuuluvat Raili, Mervi, Rauno ja Risto. Itä-Suomen maaseutu eli siihen aikaan voimakasta rakennemuutoksen aikaa. Eikö kuulostakin hienolta tuo sana rakennemuutos? Sen voi myös ilmaista selkokielellä ja samalla paljon selvemmin: maaseudun autioituminen alkoi.

Kun neljännellä luokalla kaikki luokkakaverit tulivat kouluun Juuan eri sivukyliltä, niin nyt joukossa oli myös muutama oppilas kirkonkylän alueelta. Luokassani oli myös ortodoksiseen seurakuntaan kuuluvia; he olivat koottu samaan luokkaan uskonnon opetuksen takia. Juukaan oli tullut aikoinaan iso määrä siirtolaisia rajan taakse jääneestä Karjalasta. Heissä oli paljon ortodokseja ja juuri heidän jälkeläisiään olivat nämä edellä mainitsemani luokkakaverit.

Luokanvalvoja oli jälleen kerran vaihtunut uuteen opettajaan. Hän oli nyt vaihteeksi mies, sukunimeltään Tervo. Valitettavasti olen unohtanut hänen etunimensä. Ehkä joku muistaa hänen nimensä, kun lukee tämän blogin ja katsoo esillä olevaa luokkakuvaa? Näitä blogeja voi myös kommentoida ja laittaa sinne omat muistikuvansa ja muut mielipiteensä, jos siltä tuntuu. Tervo opetti meille uskontoa ja hänestä jäi minulle sellainen miellyttävä muisto. 

Luokanvalvoja Tervon kanssa teimme sitten keväällä ennen keskikoulun päättymistä luokkaretken kauas Kajaaniin. Kajaani tuntui silloin kaukaiselta paikalta, olihan se Oulun läänissä Kainuussa Pohjois-Karjalan ulkopuolella. Sinne oli Juuasta 150 kilometrin matka; eipä siis ollut kumma, että kaupunki tuntui etäiseltä. Perillä Kajaanissa kävimme tutustumassa kahteen eri paikkaan: Kajaanin linnan raunioihin, mitkä olivat ja ovat yhä Kajaanin keskustassa ja Kajaanin paperitehtaaseen, mitä ei ole enää olemassa.

Kajaani Oy:n paperitehdas tuntui valtavan suurelta laitokselta. Se oli varmaan suurin tehdas, mitä meistä kukaan oli aiemmin nähnyt. Vesivoimaa käyttävä paperitehdas oli ihan oikeasti suuri, sillä se kulutti sähköä enemmän kuin koko Helsingin kaupunki yhteensä. En voinut arvata silloin luokkaretken aikana, että vajaa 20 vuotta myöhemmin olisin käynnistämässä puunhankintaa tälle Kajaani Oy:n tehtaalle Nurmeksen ja Valtimon alueella. Tänään tämä iso laitos on pelkkä muisto vaan, sillä tämä UPM:n omistukseen siirtynyt Kainuun vihreän kullan tehdas lakkautettiin yhdeksän vuotta sitten. "Kaikki on katoavaista" - se osoittautui jälleen kerran todeksi myös tässä asiassa.

Olen kuvassa takarivissä toinen oikealta. Vieressäni kolmas oikealta on Sakari Timonen ja edessäni on Leo Ryynänen. Toiseksi ylimmällä rivillä vasemmalla puolella kolmas on Matti Naumanen, sitten Erkki Kainulainen ja Hannu Lehtoranta. Kuvan voi klikata suuremmaksi.

Kerron vielä muutaman maininnan niistä luokkakavereistani, jotka olivat Juuan keskikoulun viidennellä luokalla vuosina 1972-73. Alussa jo mainitsin, että luokassani oli uusia kasvoja edelliseen vuoteen verrattuna. Yksi edellisvuosien luokkakavereista, Kajoon kylältä kotoisin ollut Jukka, kuitenkin puuttui joukosta, sillä hän oli kesän aikana hukkunut uintireissullaan samana päivänä, kun hän oli päässyt ripiltä. Yleisesti oli tiedossa, että hän oli luokkamme paras uimari ja sitten saimme kuulla tällaisen suru-uutisen. Samalta Kajoon suunnalta oli myös Erkki Kainulainen, joka toimi pitkään kunnansihteerinä Kuivaniemellä ja on nykyisin yksi Jämsän kaupungin johtavista virkamiehistä. Enkä voi olla mainitsematta, että Erkin tytär Anni Kainulainen kuului viime talvena Suomen naishiihtäjien parhaimmistoon.

Vuokon kylällä asunut Hannu Lehtoranta oli myös sijoitettu samaan luokkaan keskikoulun viimeiseksi vuodeksi. Hannu oli tullut vuosia aiemmin keskikouluun samasta Vihtasuon kansakoulusta kuin minä, sitten olimme erillään neljä vuotta ja nyt matka jatkui yhdessä aina lukion päättymiseen saakka. Hannu on aina ollut laajalti tunnettu ja arvostettu lintuharrastaja. Tällä hetkellä hän on mm. Pohjois-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja. Tuopanjoen poika Leo "Leksa" Ryynänen tuli myös ensimmäistä kertaa samaan luokkaan. Vain harva meistä yltää Leksan monipuoliseen työuraan: lukion jälkeen hän istui monta vuotta hevosen satulassa paimentaessaan karjaa Pohjois-Amerikan preerialla, istui sitten kuorma-auton ratin takana itsenäisenä yrittäjänä, toimi vuosien ajan poliisina, sitten liikenneopettaja ja lisäksi ammattiaineiden opettajana. Juuan kunnanvaltuuston istuntosali on hänelle myös tuttu paikka. Viimeistä vuotta samassa luokassa oli myös Sakari Timonen. Nykyisin hänet tunnetaan paremmin tunnettuna bloggaajana Uuninpankkopoika Saku Timosena. Viime vuosien aikana hän on saanut ajoittain myös arvostelevaa huomiota vaihtoehtomediassa, kuten MV-lehdessä.

Luokkaamme oli siirretty myös tuleva suurliikemies Matti Naumanen. Jokin aika sitten kirjoitin, miten sain ensimmäiset piikkarit. Sieltä Matin isän Kauko Naumasen K-kaupasta ne löytyivät. Nykyisin Matti on kaiketi Suomen suurin K-rautakauppias, sillä hänellä on K-rauta liikkeitä Joensuussa, Kuopiossa, Pieksämäellä, Siilinjärvellä, Nurmeksessa ja Juuassa. Keskon ylin päättävin elin on sen hallitus. Vuosi sitten Matti nostettiin tähän vaikuttavaan asemaan kuuluen nyt tähän Keskon hallitukseen, jossa on kahdeksan jäsentä. Ehkäpä Matti sai aikoinaan oikeaa harjoitusta tulevaa kauppiasuraa varten, kun kaksi vuotta myöhemmin Juuan lukiossa istuimme peräkkäin ja pelasimme salaa oppituntien aikana jätkänshakkia. Monta sataa peliä pelattiin ilman ratkaisevaa eroa. Kun Matti oli ruksinsa ja ympyränsä merkinnyt, niin hän päätti jättää lukion kesken ja lähti maailman valtamerille merimieheksi. Näinkin voi edetä omalla urallaan!