maanantai 22. lokakuuta 2018

Kesällä 1976 väsytti


22.10.-18 Kesällä 1976 väsytti: Palaan näissä jutuissani kesän 1976 urheiluasioihin ja vähän muuhunkin. Edellä kerroin toukokuusta syyskuun blogissani, joten vuorossa on kesäkuun juoksuharjoitusten tarkastelu. 

Jossain edellä jo mainitsin, että vuoden 1976 kesästä tuli vaikea monesta eri syystä. Niinpä kesän aikana tuntui siltä, että minkäänlaista menestystä ja edistystä ei tule lainkaan, vaikka yritin harjoitella säännöllisesti ja tunnollisesti. Näinhän olin tehnyt jo monen vuoden ajan aina siitä lähtien, kun aloitin päivittäisen kovan harjoittelun vuonna 1971 ollessani vähän alle 14 vuoden ikäinen.

Koko kesä meni enemmän tai vähemmän uuden navetan rakentamisen ja muiden maataloustöiden merkeissä. Harjoituspäiväkirjaani en ole näistä työasioista tehnyt yhtään merkintää. Lisäksi jo kesäkuun merkinnöistä voi havaita, että yskä vaivasi ja oli myös kuumetta. Kuumeessa en harjoitellut koskaan, mutta yskän takia en jättänyt harjoituksia tekemättä. Tekemällä näin toimin näin jälkikäteen tarkasteltuna väärin, mutta koska olin "himoharjoittelija", niin harjoituksia en jättänyt tekemättä yskän takia.

Milloinkaan en ole ollut niin väsynyt kuin kesällä 1976. Kerron tästä yhden esimerkin: Lehmät olivat koko kesän laitumella, koska vanha navetta oli purettu ja uusi valmistui vasta syksyllä. Lypsypaikkana oli pieni katos. Kun äitini lypsi lehmiä käsin, niin minä odottelin vieressä ja kannoin sitten lypsetyn maidon maitotonkkaan, joka oli kylmävesialtaassa. Vesi jäähdytettiin jäillä, jotka oli nostettu talven aikana lammesta ja säilötty sahanpurukasassa. Muutaman kerran tapahtui niin, että nukahdin jakkaralle odottaessani lehmän utareen alla olevan sangon täyttymistä. Olin todella väsynyt! Tämä jatkuvaa väsymystä riitti lähes koko kesän ajaksi.

Kesäkuussa kilpailin vain yhden kerran vaikka kahdesti yritin. Kesäkuun alussa nousin Aarne - enoni ohjaamaan B.J.Mertasen linja-autoon, jolla oli kaksi päivittäistä edestakaista vuoroa Juuan ja Joensuun välillä. Reitti kulki Polvijärven kautta, jossa pidettiin piirikunnalliset yleisurheilukisat. Tiilimurskapinnalla juoksin 3000 metrin kilpailun. Aika oli nipin napin vähän alle 8.50. Se oli kaukana edellisen kesän ennätyksestäni eikä radan hitaus selittänyt kaikkea. Kun ei jaksanut, niin ei jaksanut!

Toisen kerran yritin kilpailla kesäkuun 27. päivä Nilsiän juhannuskisoissa. Menin minua vuotta nuoremman juukalaisen juoksijan Jarmo Tolvasen kanssa kisoihin hänen isänsä taksiautolla. Vähän ennen Nilsiän taajamaa Jarmon isän oli pakko pysäyttää auto, koska satoi aivan kaatamalla ukkosen riehuessa kaikella voimallaan. Tuulilasinpyyhkimet eivät toimineet riittävän nopeasti näkyvyyden ollessa olematon. 

Kun lopulta pääsimme montussa sijaitsevalle Nilsiän urheilukentälle, niin emme nähneet edes juoksurataa, koska kaatosade oli peittänyt koko alueen. Koskaan muulloin en ole nähnyt vastaavaa. Välittömästi oli selvää, että juhannuskisoja ei voitu järjestää, vaan kaikkien sinne tulleiden urheilijoiden oli pakko lähteä viettämään juhannuspäivää muun kuin kilpailun merkeissä. Mieleeni jäi, että ainakin yksi tunnettu urheilija, keihäänheiton kahden vuoden takainen Rooman EM - kisojen voittaja Hannu Siitonen, oli kilpailupaikalta poistuneiden joukossa. 

Ankeutta lisäsi väsymys ja lisäksi isä oli häipynyt juhannusaattona pikkufiiatillaan juhannuksen viettoon johonkin tuntemattomaan paikkaan eikä häntä näkynyt pitkään aikaan kotona. Navetan seinien muuraaminen alkoi juhannukselta; niinpä töiden jatkaminen jäi minun ja minua nuoremman veljeni vastuulle. Isää ei näkynyt missään yli viikkoon ja kun hän sitten palasi ilman autoa, niin ilmeni, että auto oli pitänyt jättää naapurikunnan alueelle. Isä oli jäänyt siellä kiinni rattijuoppoudesta ja oli sitten loppuvuoden ilman ajokorttia ja ajo-oikeutta. Muurarillakin oli oma pullonsa jossain jemmassa, mutta siitä huolimatta navetan tiiliseinästä tuli siisti ja suora. Meillä päin oli tunnettua siihen aikaan, että muurarit eivät olleet mitään lasiin sylkijöitä.


Kesäkuun 1976 juoksuharjoittelu täyttäessäni 19 vuotta
Tämän viimeisen kappaleen yläpuolelle on kopio kesäkuun harjoittelusta. Mainitsen siitä sen verran, että aloin tehdä kerran viikkoon kilometrin vetoja läheisen valtatien asfaltilla. Juoksin viisi kertaa 1000 metriä kovalla vauhdilla. Jokaisen vedon jälkeen hölkkäsin kolme minuuttia. Kilometrin vedot juoksin molempiin suuntiin. Ensimmäinen, kolmas ja viides kerralla oli lievää vastamäkeä, niinpä ne ajat olivat muutaman sekunnin hitaampia kuin paluusuuntaan kuten kuvan alleviivatuista kohdista voi havaita. Tässä samassa paikassa totuin tekemään nämä kilometrin vedot myös vuosia myöhemmin, tosin vetojen määrä tuplaantui iän myötä.

 
Kotisivuni löytyy täältä http://www.jouninkootut.info/

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti