16.12
Nimen oikein ääntäminen voi olla vaikeaa: Yksi
varhainen lapsuuden mielikuva on jäänyt mieleen pienen talomme vieressä
olevasta pienestä puuvajasta, jota kutsuttiin liiteriksi. Itse asiassa saman
katon alla oli myös pieni viljavarasto ja hevostalli. Myöhemmin ne muuttuivat
ulkosaunaksi ja aitaksi. Olin alle kouluikäinen, kun menin liiteriin, jossa isä
oli pilkkomassa pilkkeitä, jotka sitten poltettiin hellassa. Jostain syystä
tästä liiterikäynnistä jäi mieleen sinänsä vähäpätöinen asia. Isä kaiketi
kertoi, että Juuan pohjoispuolella on Nurmes-niminen kauppala.
Matkaa Nurmekseen Juuan Vihtasuolta maanteitse on noin 40 km. Nurmes oli
pikkumiehelle tietenkin aivan uusi juttu, koska siihen aikaan 1960-luvun alussa
ei juuri liikuttu kotikylää kauempana. Olin ehkä käynyt muutaman kerran äidin
kanssa linja-auton kyydissä Juuan kirkonkylällä, mikä sijaitsi kymmenen
kilometrin päässä kodistamme. Matkailu rajoittui tähän. Autoa meillä ei ollut,
kulkuvälineitä olivat aikuisten polkupyörä, mopo ja hevonen.
Mutta nyt takaisin
liiteriin: Kuultuani Nurmes-sanan halusin itsekin sanoa tämän oudolta
kuulostavan sanan. Nurmes-sana muuttui suussani muotoon Numres, Numres. Isä
halusi tietenkin oikaista sanan sen oikeaan muotoon. Mutta minun suuni ei
halunnut sinä päivänä totella ohjetta. Numres sana kaiketi kiukutti niin
paljon, että lähdin pois liiteristä. En voinut arvata silloin, että tästä
”Numreksesta” tulisi myöhemmin aikuisena asuinpaikkakuntani.
Lisää kirjoituksia ja kuvia kotisivultani http://www.jouninkootut.info/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti