Käsillä hiihtoa

8.11 Käsillä hiihtoa: Vuoden 1975 helmikuu ei ole ollut mikään kovan pakkasen kuukausi, sillä harjoituspäiväkirjassani ei ole mitään mainintaa kovista pakkaskeleistä. Niinpä säiden puolesta jokainen päivä oli juoksupäivä. Niinpä vain yksi päivä jäi nollille ja syy siihen oli jalkaterän kipeytyminen. Mutta koska olin himoharjoittelija - pitihän joka päivä päästä harjoittelemaan - niin silloin otin esille sukset.

Helmikuun viimeisen päivän kohdalla on maininta "noin 8 km käsillä hiihtoa". Mitä se tarkoittaa? Tämän harjoittelutavan keksin niitä talvipäiviä varten, jos jokin jalkaan kohdistunut rasitusvamma ei mahdollistanut juoksemista. Otin sukset ja käsien avulla lykin tasatyöntöä lumi- ja jääpintaisella kotitiellä, mikä oli lähes kilometrin pituinen. Vajaa kilometri lähelle Vihtasuon risteystä ja sama takaisin riittävän monta kertaa: siitä syntyi hyvä harjoitus. 

Tasatyöntö oli ihan hyvää harjoitusta hengityselimille, vaikka se ei tietenkään korvannut täysin oikeita juoksuharjoituksia. Viisi vuotta myöhemmin tästä "käsillä hiihdosta" tuli tuiki tärkeä harjoitusmenetelmä, kun jalkani oli murtunut ja olympiakarsinnat olivat aivan edessä. Tämän kuuden viikon täydellisen juoksukiellon aikana ei ollut muuta keinoa kuin turvautua "käsillä hiihtoon". Tästä lisää sitten joskus myöhemmin...

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­Harjoituspäiväkirjaa katsellessani huomaan, että kuukauden alussa olen käynyt Joensuussa juoksemassa 15 kilometrin testijuoksun. Jossain aiemmassa jutussani kerroin, että edellisenä vuonna olin viikonlopun urheiluleirillä Joensuussa. Jo silloin ohjelmassa oli sama 15 km:n testijuoksu. Jossain Noljakan aluella nykyisen Citymarketin alueella juostiin edestakaisin tarkkaan mitattua 2,5 kilometrin pätkää. Samasta reitistä oli kaiketi kyse myös tässä helmikuun alun testijuoksussa. Päiväkirjassani on merkintä, että aikaa meni 51.45. Se oli varmaan ihan hyvä tulos talviolosuhteissa. Täytyy kuitenkin todeta, että ilman päiväkirjamerkintää en muistaisi mitään tästä Joensuun matkasta!

Helmikuu oli vielä sellainen kuukausi, jolloin tein vain kolme aamulenkkiä pituudeltaan 7-10 km. Harjoituskilometrejä tämän kaikista lyhimmän kuukauden sisään kertyi yhteensä 439. Testijuoksun lisäksi kovavauhtisia 10 - 14 km:n juoksuja oli neljänä päivänä. Saman verran oli myös 10-13 kilometrin pituisia vauhtileikittelyharjoituksia, joista kerroin tarkemmin edellisessä jutussani. Lisäksi kuukauden sisään mahtui kuusi löysävauhtista harjoitusta, joiden pituus oli 18-25 kilometriä.

Mainittakoon tässä vielä se, että kaikki koulupäivien aikana tapahtuneet juoksuharjoitukset tapahtuivat pimeässä, jos ei sattunut olemaan kuutamo. Lukiosta päästiin klo 16, linja-auto oli Vihtasuon risteyksessä puoli viideltä ja sitten vielä kilometrin kävelymatka kotiin. Ennen viittä olin jo tien päällä ja kuten sanottua, lähes aina oli pimeää sydäntalven aikana. Jos kyseessä oli pitkä yli 20 kilometrin harjoitus, niin kello oli jo seitsemän ennen kuin pääsin syömään. Peseytymismahdollisuus oli ainoastaan ulkosaunassa, mikä lämmitettiin keskiviikkona ja lauantaina. Muina päivinä riisuin hikiset urheiluvaatteet ja laitoin kuivat alusvaatteet tilalle. Siinä kaikki, suihkusta ei voinut edes haaveilla.

Muusta kuin urheilusta olen kirjoittanut kotisivuilleni
http://www.jouninkootut.info/

ja kahteen erilliseen blogiin

https://tutkitaankirjoituksia.blogspot.fi/
https://ut-arameasta.blogspot.fi/