Jääkö elämä kesken?

31.1 Jääkö elämä kesken? Tänään oli ensin tarkoitus mennä Juuan keskikouluun eli muistella keskikoulun aikaisia tapahtumia, mutta aamutöiden aikaan tuli muutos. Töiden lomassa taustalla olevasta radiosta kuului Kainuun radion lähetys, jossa muisteltiin erästä viihdetaitelijaa, jonka elämä oli toimittajan mukaan jäänyt kesken äkillisen kuoleman takia. En ota mitenkään kantaa tämän taiteilijan elämään, mutta sen sijaan sain hyvän syyn kirjoittaa otsikon osoittamasta aiheesta.

Mitä se elämän kesken jääminen itse asiassa tarkoittaa? Elämän kesken jäämisestä puhutaan, etenkin odottamattoman kuoleman jälkeen, mutta nämä puheet ovat vain ihmisten puheita. Tällaiset sanonnat eivät perustu mihinkään muuhun kuin ihmisviisauteen. Kaikki kristityt tietävät, että Jumala on kaiken yläpuolella. Hän on kaiken ylläpitäjä ja elämän antaja. Meidän ei kovin pitkään tarvitse jossitella ja kierrellä tämän asian ympärillä, kun luemme esim. Psalmin 138 sanat: ”Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut”.

Jokainen, joka lukee nämä sanat ja uskoo niihin, huomaa heti, että elämä ei ala ennen aikojaan eikä myöskään pääty ennen määrättyä aikaa. Yksinkertaista, eikö vain! Tässä ei kuitenkaan kaikki, sillä ruumiillisen elämän lisäksi ihmisen tulee ottaa vastaan se ylhäältä tuleva elämä, mikä on tarjolla kaikille ihmisille. Ainoastaan tämä ylhäältä tullut elämä voi viedä sinut ja minut tämän meidän nykyisen fyysisen elämänkaaren toiselle puolelle.

Jumalan yksi nimistä on Elämä, sillä Jeesus sanoi itsestään näin: ”minä, minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, tulee elämään, vaikka kuolisi.” Nämä ovat Johanneksen kuulemia sanoja, jotka on annettu meille luettavaksi luvussa 11. Kolme lukua myöhemmin on vastaavanlaiset Jeesuksen sanat: ”minä, minä olen se tie, ja se totuus, ja se elämä. Ei kukaan tule minun isäni luokse, paitsi minun kauttani.” Eri käännöksissä on pieniä eroja, mutta nämä aramean kautta saadut sanat ovat selkeitä ja niihin sisältyy se Jumalan voima.  

Uskon vastaanottaneen ihmisen elämä ei pääty koskaan, siitä kerrotaan mm. Psalmin 48 alkutekstissä: ”Sillä tämä on Jumala, meidän Jumalamme, aina ja iankaikkisesti; hän johdattaa meidät kuolemankin yli.” Edellä olevien sanojen ja perustelujen jälkeen on helppo sanoa, että elämä ei jää koskaan kesken: fyysinen elinaikamme on kaikkien osalta määrätty, mutta tämän maallisen elämän aikana voimme vastaanottaa sen todellisen elämän, mikä ei pääty koskaan.

Lisäksi lääkäri Reinikaisen blogista mielenkiintoista luettavaa eri aiheesta: https://www.seurakuntalainen.fi/blogit/korvan-istuttanut-hanko-kuulisi-ps-949/