Rantasalmi oli 1700-luvun lopussa Suomen tärkeimpiä paikkakuntia

22.2 Rantasalmi oli 1700-luvun lopussa Suomen tärkeimpiä paikkakuntia: Seuraava kirjoitus on lyhennelmä kirjasta ”Samassa veneessä”, mikä on julkaistu vuonna 2009 Helsingin Rantasalmi-seura r.y:n toimesta. Kirjan ovat toimittaneet Seppo Hartikainen ja Oiva Bagge ja se sisältää 336 sivua. Joidenkin tietojen perään olen laittanut kirjan sivun numeron.

Rantasalmen Haapaniemeen oli perustettu vuonna 1779 Kadettikoulu, jonka opetussuunnitelma oli hyvin samanlainen kuin nykyisessä oppikoulussa. (Oma lisäykseni: Mihin oppikouluun tässä viitataan?) Oppiaineina oli kielistä ranska, venäjä ja latina yleissivistävien aineiden lisäksi. Koululaisten äidinkielen ruotsin lisäksi annettiin opetusta suomenkielellä (sivu 164).

Savon ”kuningas” Savon prikaatin komentaja  G.M.Sprengtporten ehdotti Kadettikoulun perustamista Rantasalmelle 1779. Ruotsin kuningas hyväksyi ehdotuksen 23.7.1779. Vuosien 1781-1791 aikana koulun nimi oli Haapaniemen sotakoulu (sivu 277). Ruotsalainen sotahistorioitsija Lars Ericson Wolke kirjoitti vuonna 2007: ”Ruotsin kaikkien aikojen älykkäin ja uutta luovin upseeri oli suomalainen G.M.Sprengtporten”. Kadettikoulu oli koko Ruotsin alueella ensimmäinen valtion ylläpitämä kadettikoulu (sivu 256).

Haminan kadettikoulu on jatkoa Haapaniemen kadettikoululle, joka toimi 1791-1808 aina Suomen sotaan saakka, jolloin Suomi siirtyi Venäjän alamaisuuteen. Kadettikoulun paikalla alkoi Topografikoulu kouluttaen kartoittajia ja upseereita (sivu 240). Kadettikoulun viimeinen tutkinto suoritettiin 29.5.1819 Juvalla, jonne Topografikoulu oli siirtynyt ja jolloin viimeiset 10 kadettia valmistui. Kieli oli vaihtunut ruotsista ja ranskasta venäjäksi.

Näitä edellä mainittuja vuosia aiemmin oli Suuri Pohjansota oli vuosina 1700-1721. Savolaisia taisteli Liivinmaalla ja Nevajoella. Kaukana Pultavassa, Kiovan itäpuolella, koettiin ratkaiseva tappio. Samalla Ruotsin asema pohjoisen Euroopan suurvaltana romahti lopullisesti. Tässä Pohjan sodassa Ruotsi heikkeni, Venäjä laajeni. Ruotsin ja Venäjän raja halkaisi Rantasalmen. Samassa veneessä - kirja sisältää ison noin 50 cm-40 cm kokoisen kartan, mikä on noin vuodelta 1750.  

Katsoin Suuren Pohjansodan taistelureittiä muista lähteistä: Narva -  Riika -  Liepaja - Kaunas - Varsova.  Näistä kaupungeista Narva sijaitsee nykyisessä Virossa Venäjän rajalla, Riika ja Liepaja sijaitsevat Latviassa Itämeren rannalla ja Kaunas sisämaassa Liettuassa. Kaukana ovat Rantasalmen miehet ratsastaneet! Ratsumiehiä kutsuttiin huoveiksi. Oma lisäykseni: Ruotsinkielisestä `ratsumiestä, huovia` merkitsevästä sanasta hov, hovman on kehittynyt joukko suomalaisia sukunimiä: Huovila, Huovilainen ja Huovinen. Maassamme on pelkästään Huovisia yli 3500 henkilöä. Huovisen suku on täten ”ratsastanut” kautta Suomen ja asettunut löytämilleen asuinpaikoilleen.

Rantasalmen pitäjässä oli jo vuonna 1655 kaikkiaan 99 ratsutaloa; niistä sitten lähdettiin myös Pommerin sotaan 1757–1762 nykyiseen Saksan maahan. Ruotsalaiset kuvittelivat laajentuvansa, mutta häviö tuli jälleen kerran! Rantasalmen Ruuskaset olivat sotilassukua (sivu 259). Sotilaaksi ryhtyessään heidän sukunimensä muutettiin ruotsinkielisiksi mm. Lindström, Hurr, Hjort, Rusk, Kalm, Larm tai Roth. Nämä nimet ovat syntyneet pelkästään Ruuskasista!  Oma lisäykseni: Kuinka paljon onkaan Suomessa niitä, jotka luulevat olevansa ruotsalaista alkuperää! Myöhemmin näitä nimiä on sitten muutettu johonkin suomalaiseen muotoon, esim. Lindström - sukunimi on usein vaihtunut sukunimeksi Niinistö.

Kirjan sivuilla 276-277 kerrotaan seuraavaa: Haapaniemi oli upseeriopetuksen lisäksi Suomen ensimmäinen reaalikoulu, jossa opiskeltiin yleissivistäviä ja käytännöllisiä aineita. Merkittävää oli uusien kielien ja kirjallisuuden opetus sekä se, ettei koulu tähdännyt pappisuralle. Koulun myötä Suomeen syntyi aineopettajajärjestelmä. Koulu oli Turun akatemian jälkeen toiseksi korkein sivistystä jakava oppilaitos ja ensimmäinen reaalikoulu, jossa opetettiin matematiikkaa, luonnontieteitä ja muita reaaliaineita ja ranskaa. Haapaniemestä tuli kenraaleita Venäjän ja Ruotsin armeijoihin, senaattoreita, maaherroja ja valtioneuvoksia. Kouluun liittyy Suomen tunnetuimmat aatelis- ja sotilassukujen nimet. Oppilaista ja opettajista kertoo Runebergin teos Vänrikki Stoolin tarinat.

Eversti Hultin vuonna 2007 pitämän esitelmän mukaan Suomessa 1700-luvun lopulla oli kolme paikkaa, jossa oli sivistyneitä ihmisiä ja joissa tapahtui kehitystä: Suomenlinna, Turku ja Rantasalmi. Rantasalmea, johon kuului myös Joroinen, sanottiin Savon Pariisiksi.