Ruuskasia, ruotsalaisuutta ja muita sukunimiä

21.10 Ruuskasia, ruotsalaisuutta ja muita sukunimiä: Seuraavassa neljässä kappaleessa on lainauksia kirjasta ”Samassa venneessä”

”Suomen alue on ollut pitkään itäisen ja läntisen kulttuurin kohtauspaikka. Tämä kahtiajakautuminen heijastuu myös sukunimiin. Novgorodin ja ortodoksisen kirkon vaikutus ei ulottunut ainoastaan Karjalaan vaan myös Pähkinäsaaren rauhan (1323) rajan yli Savon ytimeen Saimaan länsirannoille Savilahden eli nykyisen Mikkelin tienoille. Niinpä syntyi maamme ja ehkä koko maailman vanhin tavallisen rahvaan käytössä ollut sukunimijärjestelmä.”.

Tämä tapahtui todennäköisesti jo 1200-luvulla ja se säilyi vahvana koko Ruotsin vallan ja autonomian ajan lähes koko Savossa ja Karjalassa. Jo ensimmäisistä kirjallisista lähteistä (hajatietoja 1300- ja 1400-luvulta, koko väestöstä 1500-luvulta) alkaen esiintyy itäsuomalaisilla sukunimiä. Näin ei ollut länsisuomalaisten keskuudessa. Viimeistään 1500-luvun puolivälistä lähtien ne voidaan sukututkimusten kautta todistaa vakaasti periytyviksi.

Itäsuomalaisten sukunimien kantajista muodostuu yhtenäisiä sukuja. Pääsääntöisesti saman nimen kantajat kuuluvat samaan sukuun. Itäsuomalaisen sukunimialueen rajamailla, ortodoksisessa Karjalassa ja Länsi-Suomessa saattaa kuitenkin esiintyä pienehköjä samannimisiä ryhmiä, jotka eivät ole sukua nimenkantajien pääjoukolle.

Useimmat itäsuomalaiset sukunimet on alkujaan muodostettu miesten (eli sukujen patriarkkojen) etunimistä, jotka saattoivat olla peräisin monenkin eri kulttuurin ja kielen parista. Osa sukunimistä palautuu suomalaisten omiin pakanuuden aikaisiin yksilönnimiin, osa pohjautuu kreikkalaiskatolisiin ja osa läntisen kirkon mukanaan tuomiin nimiin.”

Edellä oli esille Savo ja Saimaan alue. 1700-luvulla maassamme oli kolme merkittävää paikkakuntaa: Suomenlinna, Turku ja Rantasalmi. Viimeksi mainittu liittyy kiinteästi Savoon. Rantasalmesta olen kirjoittanut tänne blogiini erillisen lyhyen kirjoituksen jo edellisen talven aikana. Kirjoitus löytyy seuraavan linkin kautta: http://jouninkootut.blogspot.fi/2017/02/rantasalmi-oli-1700-luvun-lopussa.html

Ruuskaset olivat yksi huomattavan suuri suku Rantasalmen suuruuden aikaan. He olivat erityisesti sotilassukua. Ja sillä oli merkitystä, sillä Rantasalmelle perustettiin Ruotsin ensimmäinen kadettikoulu vuonna 1779. Ruotsin käymiin sotiin tarvittiin ratsujoukkoja, niinpä Rantasalmella kasvatettiin hevosia ja koulutettiin ratsumiehiä. Siinä vaiheessa kun suomalaiset lähtivät sotimaan (lue: kuolemaan) Ruotsin puolesta, niin silloin suomalainen sukunimi piti vaihtaa ruotsalaiseksi. Niinpä esimerkiksi Ruuskasista syntyi ainakin seitsemän uutta ruotsalaista sukunimeä kuten Lindström, Hurr, Hjort, Rusk, Kalm, Larm tai Roth.

Kuinka paljon Suomessa onkaan sellaisia ruotsinkielisiä sukunimiä, joiden kantajilla ei ole minkäänlaista yhteyttä Ruotsiin ja ruotsalaisuuteen? Tähän ei varmaan löydy tarkkaa vastausta. Kun suomalaiset heräsivät tiedostamaan omia juuriaan, niin erityisesti 1900-luvun alkupuolella, erityisesti vuonna 1906 ruotsalaisia sukunimiä muutettiin takaisin suomalaisiksi. Nimiä keksittiin ainakin asuinpaikkojen mukaan, kun alkuperäistä sukutaustaa ei ollut enää tiedossa. Uusi nimi saatettiin ottaa usein ympäröivästä luonnosta, kuten järvien, metsien ja peltojen nimistä.

Edellä olevaan kertomaani voin antaa yhden hyvän henkilökohtaisen tiedon ja sekin liittyy Rantasalmeen. Siellä on ollut paljon ruotsinkielisiä sukunimiä vielä reilu sata vuotta sitten. Tämä johtunee ainakin siitä, mitä kerroin edellä Ruuskasten suvusta. Tunnen hyvin henkilön, jonka esivanhemmat ovat kantaneet ruotsalaista sukunimeä. Sitten 1900-luvun alussa se on muutettu suomalaiseksi ja nimi oli kaiketi ”keksitty” järven lahden nimestä. Tiedän myös sen, että juuri tämä tuntemani henkilö on ottanut vastaavan henkilökohtaisen geenitestin, minkä minäkin otin. Tästähän kerroin aiemmin lokakuun alussa.

Mitä hänen geenitestinsä kertoi? Samaa kuin minullakin: ei mitään sukuyhteyttä ruotsalaisiin eikä mihinkään muuhun eurooppalaisuuteen. Tämä mielestäni todistaa selkeästi sen, että ruotsalaisia sukunimiä on aikoinaan määrätty aidoille suomalaisille ilman heidän omaa tahtoansa ja ilman mitään historiallista perustetta. Voidaan sanoa suoraan, että tämäkin on ollut suomalaisten alistamista; kyse on ollut jopa voimakkaan henkisen väkivallan käyttämisestä.

Edellisessä kirjoituksessani tuli ilmi, että sukunimi Putin on mahdollisesti vaihdettu suomalaisesta nimestä. Mutta niin on myös sukunimi Niinistö muutettu nimi. Tästä sain kuulla viime talvena eräältä puolitutulta henkilöltä. Hän sanoi, että Suomen politiikan huipulla on poikkeuksellisen paljon Lindsrömien sukua. Niinistö on ollut joskus muinoin (ennen vuotta 1906 ?) mm. Lindström. Presidentti ja puolustusministeri ovat Niinistöjä. Lisäksi vihreiden puheenjohtaja oli vielä viime talvena Niinistö. Ja onhan siellä nykyisessä maamme hallituksessa myös yksi Lindström. Minulle kerrottiin talvella, että he ovat keskenään enemmän tai vähemmän sukulaisia. Enempää en tiedä asiasta.

Niinistöistä löytyy tietoa täältä http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/niinisto.html  Lisäksi Suomalaiset sukunimet-kirjassa kerrotaan, että suurena nimenmuuttovuonna 1906 Niinistö-nimen ottivat käyttöönsä mm. Lundell (Helsinki), Fröjdman ja Lindström (Halikko), Nikander (Turku) ja Lindblad (Pori).

Nyt jätän sukunimet ainakin vähäksi ajaksi rauhaan tämän julkaisun myötä. Kuitenkin haluan kertoa näin lopuksi Koposista, koska tuttavapiirissäni on yksi Koponen. Tämän hetken tunnetuin Koponen lienee ammattikoripalloilija Petteri Koponen. Hän ei ole kuitenkaan tämä tuttu Koponen, vaikka onkin urheilumiehiä! Koposia on Suomessa peräti 7000 henkilöä. http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/koponen.html  Koposten suku on tullut Karjalasta. Nykyisin heitä asuu erityisen paljon Savossa. Eikä Koposten suku ole mitään turhaa porukkaa, sillä Savon suurimman kaupungin nimi Kuopio on alkujaan saanut alkunsa juuri Koposista!