”Suomen alue on ollut pitkään itäisen ja läntisen kulttuurin
kohtauspaikka. Tämä kahtiajakautuminen heijastuu myös sukunimiin. Novgorodin ja ortodoksisen kirkon
vaikutus ei ulottunut ainoastaan
Karjalaan vaan myös Pähkinäsaaren
rauhan (1323) rajan yli Savon
ytimeen Saimaan länsirannoille Savilahden eli nykyisen Mikkelin tienoille. Niinpä syntyi maamme ja ehkä koko maailman vanhin tavallisen rahvaan käytössä
ollut sukunimijärjestelmä.”.
Tämä tapahtui todennäköisesti jo 1200-luvulla ja se säilyi
vahvana koko Ruotsin vallan ja
autonomian ajan lähes koko Savossa ja Karjalassa. Jo ensimmäisistä
kirjallisista lähteistä (hajatietoja 1300- ja 1400-luvulta, koko väestöstä
1500-luvulta) alkaen esiintyy itäsuomalaisilla sukunimiä. Näin ei ollut
länsisuomalaisten keskuudessa. Viimeistään 1500-luvun puolivälistä lähtien ne
voidaan sukututkimusten kautta todistaa vakaasti periytyviksi.
Itäsuomalaisten sukunimien kantajista muodostuu yhtenäisiä
sukuja. Pääsääntöisesti saman nimen kantajat kuuluvat samaan sukuun.
Itäsuomalaisen sukunimialueen rajamailla, ortodoksisessa Karjalassa ja
Länsi-Suomessa saattaa kuitenkin esiintyä pienehköjä samannimisiä ryhmiä, jotka
eivät ole sukua nimenkantajien pääjoukolle.
Useimmat itäsuomalaiset sukunimet on alkujaan muodostettu
miesten (eli sukujen patriarkkojen) etunimistä, jotka saattoivat olla peräisin
monenkin eri kulttuurin ja kielen parista. Osa sukunimistä palautuu
suomalaisten omiin pakanuuden aikaisiin yksilönnimiin, osa pohjautuu
kreikkalaiskatolisiin ja osa läntisen kirkon mukanaan tuomiin nimiin.”
Edellä oli esille Savo ja Saimaan alue. 1700-luvulla
maassamme oli kolme merkittävää paikkakuntaa: Suomenlinna, Turku ja Rantasalmi. Viimeksi mainittu liittyy
kiinteästi Savoon. Rantasalmesta olen kirjoittanut tänne blogiini erillisen
lyhyen kirjoituksen jo edellisen talven aikana. Kirjoitus löytyy seuraavan
linkin kautta: http://jouninkootut.blogspot.fi/2017/02/rantasalmi-oli-1700-luvun-lopussa.html
Ruuskaset olivat yksi huomattavan suuri suku Rantasalmen
suuruuden aikaan. He olivat erityisesti sotilassukua. Ja sillä oli
merkitystä, sillä Rantasalmelle perustettiin Ruotsin ensimmäinen kadettikoulu
vuonna 1779. Ruotsin käymiin sotiin tarvittiin ratsujoukkoja, niinpä Rantasalmella
kasvatettiin hevosia ja koulutettiin ratsumiehiä. Siinä vaiheessa kun
suomalaiset lähtivät sotimaan (lue: kuolemaan) Ruotsin puolesta, niin silloin
suomalainen sukunimi piti vaihtaa ruotsalaiseksi. Niinpä esimerkiksi
Ruuskasista syntyi ainakin seitsemän uutta ruotsalaista sukunimeä kuten Lindström,
Hurr, Hjort, Rusk, Kalm, Larm tai Roth.
Kuinka paljon Suomessa onkaan sellaisia ruotsinkielisiä
sukunimiä, joiden kantajilla ei ole minkäänlaista yhteyttä Ruotsiin ja
ruotsalaisuuteen? Tähän ei varmaan löydy tarkkaa vastausta. Kun suomalaiset
heräsivät tiedostamaan omia juuriaan, niin erityisesti 1900-luvun alkupuolella,
erityisesti vuonna 1906 ruotsalaisia
sukunimiä muutettiin takaisin suomalaisiksi. Nimiä keksittiin ainakin
asuinpaikkojen mukaan, kun alkuperäistä sukutaustaa ei ollut enää
tiedossa. Uusi nimi saatettiin ottaa usein ympäröivästä luonnosta, kuten järvien,
metsien ja peltojen nimistä.
Edellä olevaan kertomaani voin antaa yhden hyvän
henkilökohtaisen tiedon ja sekin liittyy Rantasalmeen. Siellä on ollut paljon
ruotsinkielisiä sukunimiä vielä reilu sata vuotta sitten. Tämä johtunee ainakin
siitä, mitä kerroin edellä Ruuskasten suvusta. Tunnen hyvin henkilön, jonka
esivanhemmat ovat kantaneet ruotsalaista sukunimeä. Sitten 1900-luvun alussa se
on muutettu suomalaiseksi ja nimi oli kaiketi ”keksitty” järven lahden nimestä.
Tiedän myös sen, että juuri tämä tuntemani henkilö on ottanut vastaavan henkilökohtaisen
geenitestin, minkä minäkin otin. Tästähän kerroin aiemmin lokakuun alussa.
Mitä hänen geenitestinsä kertoi? Samaa kuin minullakin: ei
mitään sukuyhteyttä ruotsalaisiin eikä mihinkään muuhun eurooppalaisuuteen. Tämä
mielestäni todistaa selkeästi sen, että ruotsalaisia sukunimiä on aikoinaan
määrätty aidoille suomalaisille ilman heidän omaa tahtoansa ja ilman mitään
historiallista perustetta. Voidaan sanoa suoraan, että tämäkin on ollut
suomalaisten alistamista; kyse on ollut jopa voimakkaan henkisen väkivallan
käyttämisestä.
Edellisessä kirjoituksessani tuli ilmi, että sukunimi Putin on mahdollisesti vaihdettu
suomalaisesta nimestä. Mutta niin on myös sukunimi Niinistö muutettu nimi. Tästä sain kuulla viime talvena eräältä
puolitutulta henkilöltä. Hän sanoi, että Suomen politiikan huipulla on poikkeuksellisen
paljon Lindsrömien sukua. Niinistö on ollut joskus muinoin (ennen vuotta 1906 ?) mm. Lindström. Presidentti
ja puolustusministeri ovat Niinistöjä. Lisäksi vihreiden puheenjohtaja oli vielä
viime talvena Niinistö. Ja onhan siellä nykyisessä maamme hallituksessa myös yksi
Lindström. Minulle kerrottiin talvella, että he ovat keskenään enemmän tai
vähemmän sukulaisia. Enempää en tiedä asiasta.
Niinistöistä löytyy tietoa täältä http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/niinisto.html Lisäksi Suomalaiset
sukunimet-kirjassa kerrotaan, että suurena nimenmuuttovuonna 1906 Niinistö-nimen
ottivat käyttöönsä mm. Lundell (Helsinki),
Fröjdman ja Lindström (Halikko), Nikander
(Turku) ja Lindblad (Pori).
Nyt jätän sukunimet ainakin vähäksi ajaksi rauhaan tämän
julkaisun myötä. Kuitenkin haluan kertoa näin lopuksi Koposista, koska tuttavapiirissäni on yksi Koponen. Tämän hetken
tunnetuin Koponen lienee ammattikoripalloilija Petteri Koponen. Hän ei ole
kuitenkaan tämä tuttu Koponen, vaikka onkin urheilumiehiä! Koposia on Suomessa
peräti 7000 henkilöä. http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/koponen.html Koposten suku on tullut Karjalasta. Nykyisin heitä
asuu erityisen paljon Savossa. Eikä Koposten suku ole mitään turhaa porukkaa,
sillä Savon suurimman kaupungin nimi Kuopio
on alkujaan saanut alkunsa juuri Koposista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti