Epätieteellinen käärmekoe

14.1 Epätieteellinen käärmekoe: ...jatkoa edelliseen kirjoitukseen. Kyykäärme lojui siinä keskellä niittytietä eikä siinä enää ollut mitään elonmerkkiä. Äiti tuli tietenkin katsomaan sitä, mitä oli tapahtunut ja jatkoi pian matkaansa kohti lehmien lypsypaikkaa. Mitään valokuvaa tästä käärmeestä ei otettu, koska meidän perheessä ensimmäinen kamera oli vasta silloin, kun olin 15-vuotias. Onkivapojen hakeminen sai jäädä toiseen kertaan, koska nyt oli paljon tärkeämpää tekemistä. 

Jos joku luulee, että tämä pitkä musta sahalaitakuvioinen kyykäärmeen raato jäi mätänemään siihen tien viereen, niin erehtyy pahasti. 70-vuotias mummoni oli monta kertaa sanonut, että jos käärmeen polttaa, niin silloin kaikki käärmeet kaikkoavat lähialueelta. Koska käärmeitä tavattiin niin usein pellolla, niin se oli varmaan syy siihen, miksi mummo oli antanut tällaisia kummallisia ohjeita. Ehkä hänellä oli jotain parempaa tietoa, jota muut eivät ymmärtäneet? 

Päätin samana lauantai-iltana polttaa tämän kuolleen käärmeen, mikä lojui siinä kahteen osaan katkaistuna. Samalla nähtäisiin, puhuiko mummo totta käärmeiden katoamisesta. Aivan siinä lähellä oli muurahaiskeko, etsin lapion ja nostin käärmeen raadon sen kusiaispesän päälle kusiaisten seuraksi. Siihen aikaan ei puhuttu muurahaiskeoista eikä muurahaisista, vaan ne olivat oikeassa kielenkäytössä kusiaispesiä ja kusiaisia. Samassa kusiaiset ampaisivat kiinni käärmeen iholle ja pian käärme oli kokonaan kusiaisten peitossa. Näytti siltä kuin käärme olisi turvonnut kusiaisten käsittelyssä, mutta ehkä se oli vain näköharhaa. 

Olin suunnitellut, että poltan tämän käärmeen kusiaispesän päällä saadakseni sen varmasti palamaan. Keräsin ison kasan kuivia risuja ja laitoin ne pesän ja käärmeen palojen päälle. Tulitikun raapaisun jälkeen risut syttyivät helposti, myös käärme alkoi kärytä tulen voiman vaikutuksesta. Myös kusiaispesän pinnasta alkoi nousta savua, mikä ei tietenkään ollut hyvä asia kusiaisille. Risujen palamisen jälkeen tuli lakkasi, mutta pesä jäi kytemään. 

Aamulla heräämisen jälkeen havaittiin, että käärme oli osittain palanut, mutta yhä voitiin aistia käryn nousevan pesän pinnalta. Muutaman viikon kuluttua käärmeestä oli jäljellä vain sen ranka, kusiaiset olivat tehneet selvää jälkeä kaikesta muista sen osista. jatkuu eri otsikon alla seuraavassa kirjoituksessa…