keskiviikko 11. heinäkuuta 2018

16 km kilpailu miesten kanssa


16 km kilpailu miesten kanssa: Jatkan siitä mihin jäin 7.6.-18 ja  siirryn huhtikuun 1976 tapahtumiin. Lyhyen saksan yo-kirjoitus oli kuun alussa ja siitä jo mainitsin muutamalla sanalla. Jalka kipeytyi uudelleen. Niinpä otin sukset esille ja hiihdin pehmenevässä umpihangessa. Sitten meno jatkui painuneella latupohjalla pitkin metsiä. Päiväkirjan mukaan suksi meni poikki; tosin tästä haaverista en muista enää mitään. Joten on vaan luotettava päiväkirjamerkintään.

Kolmen hiihtolenkin jälkeen tein 25 kilometrin juoksuharjoituksen. Ja siitä seurauksena oli akillesjänteen uudelleen kipeytyminen ja kolmen päivän pakkolepo. Ja mitä teinkään heti tämän pakkolevon jälkeen: kymppi kovalla vauhdilla! Harjoitusinto oli korkealla tasolla. Lopulta rasitusvammat kuitenkin hellittivät otteestaan, vaikka lepopäiviä ei ollut kovin monta.

Sitten oli vuoden ensimmäinen kilpailu huhtikuun 11. päivänä: Pohjois-Karjalan maakuntaviestijuoksu. Koska hiihdossa oli järjestetty maakuntaviestejä jo vuosikymmenten ajan, niin juoksuväki ei halunnut jäädä hiihtoväkeä huonommaksi. Edellisenä vuotena maakuntaviesti oli kisailtu läänin eteläosassa Kiteellä, nyt viestin lähtöpaikkana oli läänin pohjoisin kunta Valtimo.

Viestiin osallistuminen ei osaltani ollut lainkaan varmaa vielä kisapäivän aamuna. Olin ilmoittanut Joensuun Katajan porukalle, että en lähde viestiin mukaan, koska olin pystynyt juoksemaan vasta kolmena edellisenä päivänä. Kuten jo edellä mainitsin, niin edeltävänä viikkona oli vain yksi juoksuharjoitus, kolme hiihtolenkkiä keväthankeen tehdyllä ladulla ja kolme päivää oli mennyt nollille uudelleen kipeytyneen akillesjänteen takia. Olin (turhan) kriittinen kilpailuihin lähtemisen suhteen, jos odottamattomia taukoja oli edellisinä päivinä ollut.

Joensuusta kohti Valtimoa matkannut juoksuporukka (mukana oli kaiketi ainakin Taisto Honkanen ja Hannu Sorasalmi) tiesi, että olen kotona; niinpä he poikkesivat kulkureitin läheisyydessä olevaan kotiini ja houkuttelivat mukaansa viestin kolmen kilometrin pituiselle avausosuudelle. Päätin heidän toiveensa mukaisesti sittenkin lähteä mukaan ja tulin viestin ensimmäiseen vaihtoon reilusti ennen muita avausosuuden juoksijoita.

Mitään muuta en muista tästä maakuntaviestistä. En edes sitä, oliko viesti Valtimolta Nurmekseen (paikkakuntien väli on noin 25 km) tai jotain muuta. Kuitenkin muutama kuukausi sitten kuluneen talven sain kuulla yhden pienen yksityiskohdan tästä viestistä. Tapasin täällä Nurmeksen Saramolla asuvan tuttavani Pauli Kärnän istuessamme kahvikupposen ääressä ABC:llä. Hän kertoi, että juuri hän oli juossut perässäni avausosuudella ja oli ajatellut, että kuka on tuo hänen edellään juokseva vaaleatukkainen nuorukainen. Pauli oli väkivahva suunnistaja, joka viihtyi hyvin raskaissa ja vaikeakulkuisissa maastoissa. Muistaakseni hän tuli ainakin kerran Jukolan viestin avausosuudella keulilla ensimmäiseen vaihtoon.

Viikkoa myöhemmin tuli pääsiäispyhät. Sen tietää siitä, kun katson harjoituspäiväkirjaani, jossa on maininta 19.4 pidetystä Pyhäselän malmijuoksusta. Tämä perinteinen kevään ensimmäinen maantiejuoksukilpailu on järjestetty (myös tänä vuonna) aina toisena pääsiäispäivänä. Vuosi 1976 oli kestävyysjuoksun kulta-aikaa; niinpä kilpailijoita ja muita kestävyysjuoksun harrastajia oli paljon eri ikäluokissa.

Juostavan miesten yleisen sarjan matka oli 16 km. Tämä oli samalla ensimmäinen kerta, kun osallistuin miesten sarjaan näin pitkällä matkalla. Olin kahta kuukautta vaille 19 vuotta, puolitoistavuotta aiemmin olin juossut ensimmäisen kympin aikaan 32.22 ja edellisenä kesänä radalla vitosen aikaan 14.48 mutta nyt oli kyseessä huomattavasti pitempi matka aikuisten miesten seurassa. Koska talven aikana olin juossut useamman kerran 20 kilometrin kovavauhtisen testijuoksun, niin kilpailumatkan pituus ei aiheuttanut minkäänlaista epävarmuuden tunnetta.

Malmijuoksun voitti selvällä erolla Kuopion Hannu Okkola, mutta minä tulin Suomen tunnettujen kestävyysjuoksijoiden joukossa toiseksi vähän alle 49 minuutin ajalla. Taakse jäi selvällä erolla mm. Jukka Toivola. Tämä oli samalla ensimmäinen kerta kun olin kilpailussa Jukan ja Hannun kanssa, mutta myöhemmin vuosien saatossa olimme monta kertaa samalla viivalla. Jukka oli edellisen vuoden Montrealin esikisojen maratonilla ollut toinen ja tähtäsi toukokuun SM-maratonille, mikä oli samalla olympiakisojen karsintajuoksu. Jukka sijoittui alle 2.18 ajalla toiseksi ja tuli valituksi Montrealin olympiakisoihin.

 
Huhtikuun 1976 harjoiittelu. Voi klikata suuremmaksi

Tämä malmijuoksu oli samalla ensimmäinen kerta, kun mietin tulevaa ensimmäistä maratonjuoksuani. Ajattelin silloin, että jos lähtisin mukaan Oulun SM-maratonille, niin pysyisin miesten mukana ainakin puolimatkaan saakka, koska olin pystynyt päihittämään Jukan pääsiäisen kisassa.

Kauden 1976 avauskisa pitkällä matkalla meni erinomaisesti. Palkinnoksi sain erillisessä kotelossa olevan Seitsemän Veljestä - teoksen. Se on yhä tallessa kirjahyllyssä. Kilpailun jälkeen en kuitenkaan arvannut, miten vaikea kesä oli edessäni useammasta eri syystä johtuen.

Aiemmista keväistä poiketen jätin kevään harjoittelusta pois kaikki mäkihyppelyharjoitukset. Kuukauden aikana harjoituskilometrejä kertyi 500. Ne koostuivat 46 harjoituskerrasta. Neljä päivää olin täysin juoksematta kipeytyneen jalan takia.


sunnuntai 8. heinäkuuta 2018

Karjalan kielen sanoja Pielisellä




Pielinen on maamme neljänneksi suurin järvi. Pituutta sillä on 100 km.

Kolunsaaret, Koronlahti, Huosionlahti, Sikosaari, Emäniemi, Petronniemi, Pyötikönlahti, Möntisensaari jne. voidaan löytää Pieliseltä.

Saarilla, niemillä, lahdilla ja rantojen lähialueilla on monenlaisia nimiä. Sanat on helppo lausua, mutta niiden merkitystä ei läheskään aina voida edes arvata. Kuitenkin niille usein löytyy järkevä selitys. Ja se selitys löytyy jostain kaukaa menneiden sukupolvien eletystä elämästä.   

Olen kuullut sanottavan, että paikannimet säilyvät kaikista parhaiten muuttumattomina, vaikka aikakaudet vaihtuvat. Karjalan kielen vaikutus Pielisen paikannimiin on suuri. Ja silloin on myös ymmärrettävä, että karjalaiset ovat olleet joskus kauan sitten tämän alueen asukkaita.

Karjalan kielen sanakirja antaa selityksen monille paikannimille. Alla on luettelo Pielisen alueen paikannimistä, joille löytyy selitys sanakirjan avulla


A

Aronsalmi Aro on märässä maaperässä oleva heinikkö tai saraikko.


E

Emäniemi Emä on veneen tai ahkion emäpuu. Sen piti olla luonnonväärä. Oliko Emäniemessä tällaisia puita runsaasti?


 
Pielinen on pinta-alaltaan  Suomen neljänneksi suurin järvi. Alueelta löytyy yli 100 karjalankielistä paikannimeä. Kuvan voi klikata suuremmaksi


H

Haiskanniemi Haiska on raato, haaska
Haminanniemi Hamina on järven lahti, salmi tai muu suojaisa paikka

Holmanniemi, -luoto Holma tarkoittaa suojaa
Hovilahti Hovi on talo, maatila

Huosionlahti Huosie eli huosja on kangaskorte. Huoseikko tarkoittaa järvessä kasvavaa kortteikkoa.
Huuhmari Huuhmar on paksusta (läpim. 40–45 cm) mäntypölkystä tehty noin metrin korkuinen puuastia (Vuokkiniemi)

Huuhtiniemi Huhta on poltettu kaski
Huhuslahti Huhuus 1. huuto, huhuaminen. 2. paikka, jossa (järven tai joen yli) noutajaa huhutaan.


J

Jamalinlahti Jama on liittymäkohta, raja
Jatasaaret Jata tarkoittaa verkkojonoa.

Jouhikas  Jouhikas on nuotanvedossa käytettävä jouhista kudottu kinnas.
Juoheniemi  Juohe on veteen vähän matkaa ulottuva aidan jatke, johdeaita, johde.

Juurikkalahti  Juurikkaan liittyviä sanontoja eri puolilla Karjalaa:  Mettšo mihi juurikkah harjautuu, šihi kuoleman ottaa. Istuu kun juurikka, ei lekaha. (Jyskyjärvi)  Duurikkoihi viritin anžoa šiĺĺä šoarella. (Tunkua) Tähä juurikkah panemma anžan. (Rukajärvi) Viritä vai rihma ansa juurikkah, ga siid ĺinnutta ei mäne. Juurikan tyves aivan juurikan luona paremmim puuttuu ĺinduo rihmah. (Suojärvi)

Jylmäkkölahti, -niemi /Jylmäkkä   Jylmä on jyrkänne. Jylmy on pyöreä mäki.
Jynkänniemi  Jynkkä tarkoittaa synkkää, esim. jynkkä metsä


 
Likolahti, Luikonlahti, Liukonlahti ja Jynkänkallio sijaitsevat Juuan Vuokossa


K

Kaajanlampi  Kaja, kajoa tarkoittaa lokkia
Kaiskunsaari   Kaisku on matala lahdeke tai poukama.

Kalinanlahti Kalina on koiranheisi
Kalkku, Kalkut (kaksi saarta Pielisen eteläosassa) Kalkku on nuotan koho. Se tarkoittaa myös penistä, monikossa kivekset

Kankurinlahti Kankuri on punikkitatti (?) (Boletus versipellis)  kanguri, kova griba tatti onhäi; kett‿on ruskei, alembańe puoĺ‿on vahäzel keĺĺerdävy; kangazrandah kazvau, hos vaikka kaseksih lehtoihin kazvau. (Salmi)

Kartanniemi  Kartta yhdestä puusta koverrettu tav. pitkänomainen astia, allas, kaukalo.
Kaunikkivaara Kaunikki ruskeakylkisen lehmän nimenä

Kelvänsaaret Kelvä tarkoittaa kalpeaa. Miten kalpea voisi liittyä saareen?
Kesselinniemi Kesseli on tuohikontti

Kitkunniemi Kitsku tarkoittaa häkää, savua, katkua tai hajua
Kohtilahti Kohti on vastapäin tai vastakkain

Kojonselkä Kojonselkä on yksi suurimpia avoimia järvenselkiä. Karjalankielessä kojosilma tarkoittaa kirkasta ilmaa. Kojonselkä, voisiko se tarkoittaa selkeää, avaraa järvenselkää?

Kolvanniemi Kolvaa lähellä oleva sana Kolvi tarkoittaa kelohonkaa, isoa vanhaa puuta. Tuuli koatanou šuurep petäjät, ne kolvet (Vuokkiniemi). Tynnyripuut loajittih kolvešta (Hietajärvi)

Kolunsaaret Kolu eli kolo liittyy kalastukseen: se on vitsamerta tai kalapato
Kontuvaara Kontulla on useampi merkitys 1. koti, tila, talo, asumus; tilus, pelto. 2. eläinten rehu: heinät, lehdekset ja apurehut.

Kopsaranta Kopsa on tuohinen suola-astia.Suola on on ollut välttämätön elintarvike kautta aikojen. Onko niin, että suola on kuljetettu Kopsarantaan vesitse ja sitten alueella asuneet ihmiset ovat hakeneet sitä omiin tarpeisiinsa?
Kopukka Kopukka eli koplukka on pieni lautta

Koronlahti, -saari Koro tarkoittaa tikkaa tai palokärkeä
Kotalahti, -saari Kota on tukisalkojen varaan rakennettu katos, havumaja, metsästyskoju tms.

Kotoskangas Kotos on havumaja; tilapäinen laudoista tai seipäistä kyhätty suoja.
Kuonansaaret Kuona on raudan valmistuksen yhteydessä poistuva aine.

Kuotkunkangas Kuotkuo on kapea niemen kangas
Kupparinmäki Kuppari veren laškija. (Uhtua). Kutšu kuppari ńi mie lažetav verdä jaloista! (Rukajärvi). Kuppari sarvem panoo hierohuo, sit sarven kohan leikkoo. (Suojärvi)

Kytöniemi Kytö on suopelto. Mistä tulee sana kytö? Kun suota raivataan pelloksi, niin kantoja ja juurakoita joudutaan polttamaan. Silloin myös turve helposti syttyy palamaan ja voi jatkaa palamista jopa lumen alla. Kytö-sana liittyy maan kytemiseen?

Käkkärä Käkkärä eli käkkyrä on väärä puu
Kökkyräniemi Kökkyrä on käyrästä kohdasta, kierosta tai väärästä esineestä käytetty sana. esim. tširp̆pikökkyrä (Suojärvi).  Puukökkyrä (Säämäjärvi)

Kärpöniemi Kärpö eli Kärpöissieni on kärpässieni


L

Lakunlahti  Lakuna on puinen terva-astia
Lapinopotta Lappia lähellä oleva sana Lappie tarkoittaa tasaista, matalaa. Karjalassa Lappi on sana, jota etelämpänä asuvat ovat käyttäneet pohjoisempana asuvista  Opotta on haka; aidattu laidunmaa

Larinsaari Lari tarkoittaa laaria, hinkaloa tai purnua. Se on myös myllyn tuutti.
Lavasaari Lava on 1. katettu metsänriistan säilytyslava 2. ampumalava

Likoniemi, -lahti Liko  hamppu- tai pellavaliko. Paras pellavan liotuspaikka oli kirkasvetinen vesi
Lipinlahti Lippi on tuohesta tehty veden ammennusastia

Liukkusaari, -niemi, Liukkolahti, -kallio Liukku on onttoon puuhun tai ontosta puusta tehty vesilinnun pesimispönttö
Luhtaniemi, -lahti Luhta tarkoittaa vesiperäistä rantaniittyä

Luikonlahti Luikko eli luikka tarkoittaa niinipuuta eli metsälehmusta
Lukanlahti Lukka1. kontin, laukun tms. kieli (juontuuko tästä lukita-sana?) 2. kontin kielen kiinnityspalikka. 3. sääskilakki, huppu

Lumokallio Lumota = lumota, taikoa, noitua; taikakeinoin pilata
Luttinen Lutti tarkoittaa hattureuhkaa tai lutikkaa. Onko jollain miehellä ollut hattureuhka päässä ja tästä on syntynyt sukunimi Luttinen?

Luvelahti Luve eli luta 1. notkeasta varvusta halkaistu nide esim. viikatteen terän kiinnittämistä, vastan sitomista tms. varten. 2. lutapuikko, jolla esim. tuohisen kulmat kiinnitetään
Lössä Lössä on lätäkkö; liete; hete.

Lötönsaari, Löttösärkkä Löttö on sammakko. Löttö on myös matalareunainen tuohijalkine
Lösönlahti Lösö on vesiperäinen paikka


M

Marinniemi, -lahti Marikivi on veden sileäksi hioma pieni pyöreä kivi. 
Mataraniemi Matara eli mataro on nimitys kasveista, joista saatiin punaista tai keltaista väriainetta. Tällaisia kasveja ovat matara, hanhikki, karvejäkälä ja keltalieko.

Mellitsa Mellittšä on mylly
Muuraissaari Muuras on muurahainen

Mykräsaari Mykrä on myyrä
Mäkrä Mäkrä on mäyrä eli metsäsika (Meles meles)

Möhkyri  Möhkyrä on suuresta ja pyöreästä esineestä kuten kivestä käytetty sana
Mömmerölahti Mömmerö on kiertoilmaisu karhusta

Möntisensaari Mönd́i on karhunpentu
Mörkölahti Mörkö on kiertoilmaisu karhusta


P

Putrakko Putrakko on suonsilmäke
Parranlahti Parras tarkoittaa reunaa, syrjää tai äärtä. Esim. haudan partaalla

Patvilanniitty Patvi on 1.kaskeen jätetty puu. 2 puuhun vioittuneeseen kohtaan muodostuva kova puuaines, janhus, lyly; visa 3. känsä, ihon kovettuma
Peronlahti Pero on 1. sulka, varsinaisesti iso pyrstösulka 2 Pero eli perä on veneen takaosa 3. peräosa, nurkka, pohjukka

Petronniemi Petro on peuraan liittyvä sana. Petroinajo tarkoittaa peuranmetsästystä
Pieleskallio Pieles on heiniin liittyvä sana: Heinäkasa, ruko

Piika Piikaa lähellä oleva sana Piikka on keihäs, pistin
Pilkanniemi Pilkka on veistetty merkki puun kyljessä

Poukunniemi  Poukku tarkoittaa pyykkiä. Onko niemessä ollut pyykinpesupaikka?
Putkinotko Putki erilaisista putkikasveista; varsinkin karhunputkesta, myös koiranputkea tarkoittava sana

Putronsaari  Putro on suurimo- tai ryynipuuro. Vaikea kuitenkin kuvitella, että puuro liittyisi saaren nimeen!
Pyötikönlahti, -saari   Pyötikkö tarkoittaa pyöreähköä, ympyräistä alaa

Pöksä Pöksä on pieni, rapistunut huone tai mökki.
Pöksynsaari Pöksyt on housut

Pöppölahti Pöppö on kiertoilmaisu karhusta tai käärmeestä


 
Pyötikkösaari, Lavasaari ja Jatasaari kuuluvat Juuan Vuokkoon

R

Raiskionniemi  Raiskivo on viljelemättä jätetty entinen kaskimaa
Raksilahti Raksi on vitsasta, nuorasta tai nahkasta tehty lenkki

Rantaopotta Opotta on haka; aidattu laidunmaa
Rapasaari  Rapa on rapautuvan kiven murska

Reitunlahti Reitua lähellä oleva sana Reita on ankkuripaikka esim. matalilla rannoilla
Resunniemi Resu on riepu, rääsy, romu

Retuniemi, -lahti Retu tarkoittaa likaa, lokaa, kuraa; myös likainen vaatekappale
Ritonieni Rita on loukkupyydys; sadin, loukku.

Rohkonluoto Rohko tarkoittaa kosteaa. Aallot löivät luodon yli?
Ryöninmäki Ryöni tarkoittaa varakasta henkilöä

Räpilänniemi Räpilä on vesilinnun räpylä



S

Saksala Saksa on rikas ihminen
Salvonlahti, -lahti Salvo 1. Haudan päälle tehty huoneen tapainen hirsisalvos eli kropnittša 2. kaivon kehikko

Sapilasniemi Sapilas on heinänkantoväline, kantoriuku, tehty yleensä kuusesta
Siimes Siimes on varjoinen paikka tai tuulensuoja

Siiransaari šiira on kamari, huone.
Sikosaari, -kannas Sikoi tarkoittaa variksenmarjaa (sijanmarja). Sikoi tarkoittaa myös mustaa sientä, ehkä mustarouskua

Sintsi sinttši eli sinttšo on eteinen, porstua
Sompasaari Sompa on vanne, johon kierrenuotan kives kiinnitetään

Sorokkaniemi Sorokka on karjalaisnaisen päähine


T

Talmaniemi Talma on käteen tullut rakko tai känsä
Totkuvaara Totku kalan sisälmykset, perkeet. Totkut kuivattiin ja syötettiin talvella lehmille suuruksena

Tupurinsaari Tupuria lähellä oleva sana Tupuli on pitkänsiiman lasinen, pallon muotoinen koho.
Törönsaari Törö on kaskimaalle pystytetty keilamainen suoja


V

Varpasenlahti Varpa on ohut oksa, varpu tai vitsa
Vasamalahti Vasama tarkoittaa nuolta

Vastaskainalo Kainalo on (lahden)poukama; suojaisa paikka.
Vilponkallio Vilpoi on hapero

Vinkkeli Vinkkeli on suorakulmain
Virsuranta Virsu on tuohinauhasta kudottu jalkine

Vonganniemi Vonka on joen poukama, lahdeke, leveä(mpi) kohta; suvanto; pyörteinen syvänne.




Yleistietoa Pielisestä löytyy täältä