sunnuntai 8. heinäkuuta 2018

Karjalan kielen sanoja Pielisellä



Enollani oli vene Kopsarannassa, josta lähdimme useana kesänä 70-luvun alussa nuotalle. Edessämme siinsi Kojonselkä. Jossain kaukana taustalla häämötti Sikosaari. Samoihin aikoihin eräänä kesäpäivänä äidin setä Sintsin Pekka otti minut ja veljeni puuveneeseensä, kun lähdimme syväongelle. Sintsinlahdelta suuntasimme kohti Jatasaaria, jotka ovat Pyötikkösaaren läheisyydessä. Ensimmäinen venepaikkani kymmenen vuotta myöhemmin oli Pyötikön Kaarlon rannassa vanhan luostarialueen vieressä.

Lähes koko elämäni ajan olen asunut Pielisen läheisyydessä ensin Juuassa ja sitten myöhemmin Nurmeksessa. Pielinen on jättänyt jälkensä minuun. Mutta onko mikään jättänyt jälkeänsä Pieliseen?

Vastaus on myönteinen, sillä huomasin, että muinaiset karjalaiset ovat jättäneet todisteet elämästään koko Pielisen alueelle. Tämä tulee ilmi Pielisen saarien, selkävesien, lahtien ja niemien karjalankielisten nimien kautta. Paikannimien alkuosan merkitys voi tuntua vieraalta, mutta karjalan kielen kautta niille löytyy usein ymmärrettävä selitys.

Mitä tarkoittavat edellä mainitut sanat kopsa, kojo, siko, sintsi, jata tai pyötikkö? Kaikki nämä sanat löytyvät Karjalan sanakirjasta. Jata-sana on varmaan tuttu ainakin niille, jotka kalastavat verkoilla. Jata tarkoittaa pyytämään laskettu verkkojonoa. Kopsa tarkoittaa tuohista suola-astiaa. Suola on ollut välttämätön elintarvike kautta aikojen. Onko niin, että suola on kuljetettu Kopsarantaan vesitse ja sitten alueella asuneet ihmiset ovat hakeneet sitä omiin tarpeisiinsa? Entä siko? Karjalankielessä sikoi tarkoittaa variksenmarjaa, jota kansan kielessä on sanottu myös sianmarjaksi. Eri puolilla Pielistä on useita Sikosaaria ja vastaavan alkuosan sisältäviä ranta-alueita.

Kojosta sanakirja kertoo, että kojosilma tarkoittaa kirkasta ilmaa. Kojonselkä, voisiko se tarkoittaa selkeää, avaraa järvenselkää? Sitä se on, sillä onhan se yksi Suomen suurimmista järvenselistä ellei jopa suurin. Vastaavasti Sintsi tarkoittaa eteistä eli porstuaa. Sintsi-niminen talo on olemassa. Onko rakennuksella ollut vaikutusta paikannimeen vai onko Sintsinlahti ollut kuvaannollisesti kuin eteinen järvelle, kun on tultu rantaan? Kysymyksiä, joihin ei saada varmoja vastauksia. Entä Pyötikkö? Sanakirjan mukaan pyötikkö tarkoittaa pyöreähköä, ympyräistä alaa. Karttaa katsellessa huomataan, että Pyötikkösaari on muodoltaan melko pyöreä.

Monet paikannimet ovat saaneet alkunsa arkisesta työstä tai ruuan hankkimiseen liittyvistä asioista kuten Raiskionniemi, Raksilahti, Ritoniemi, Poukunniemi, Totkuvaara, Juoheniemi, Konnunlahti, Kuona(saaret), Kytöniemi, Kartanniemi,  Lakunlahti, Larinsaari, Likolahti ja  Luhtalahti  

Kasvillisuuteen liittyviä sanoja ovat mm. Huosionlahti, Kalinanlahti, Luikonlahti, Luvelahti, Varpasenlahti ja Vilponkallio.  

Kalastukseen tai lintuihin liittyviä nimiä ovat mm. Räpilänniemi, Jouhikas, Liukunlahti, Kaajanlampi, Kolunsaaret, Koronlahti ja Kalkku. Kalkku tarkoittaa nuotan kohoa. Sen sijaan kalkut tarkoittaa kiveksiä. Vastapäätä Kolia Vuonislahden alueella on kaksi vierekkäin olevaa saarta nimeltään Kalkut. Kansan suusta on lähtenyt monenlaisia nimiä...

Pielinen on maamme neljänneksi suurin järvi. Pituutta sillä on 100 km. Kiersin Pielisen ympäri karttaa tutkien. Järven alueelta löytyy ainakin 110 erilaista paikannimeä, jotka ovat suoraan Karjalan sanakirjasta. Monia samoja nimiä voi löytää ympäri Pielistä; edellä mainittu Sikosaari on yksi tällainen paikannimi. Näistä karjalaisperäisistä Pielisen paikannimistä yli 60 löytyy Juuan kunnan alueelta.

Tällä pienellä "maallikkotutkimuksella" olen halunnut tuoda esille sen, että karjalaiset ovat asuneet koko Pielisen alueella. Historiaan perehtyneiden tutkijoiden mukaan paikannimet säilyvät kaikista parhaiten ja pisimpään muistissa. Pielisen alueen paikannimistö on hyvä esimerkki tästä asiasta.

Karjalan kielen sanakirja antaa selityksen monille paikannimille. Alla on luettelo Pielisen alueen paikannimistä, joille löytyy selitys sanakirjan avulla.



A

Aronsalmi Aro on märässä maaperässä oleva heinikkö tai saraikko.


E

Emäniemi Emä on veneen tai ahkion emäpuu. Sen piti olla luonnonväärä. Oliko Emäniemessä tällaisia puita runsaasti?


 
Pielinen on pinta-alaltaan  Suomen neljänneksi suurin järvi. Alueelta löytyy yli 100 karjalankielistä paikannimeä. Kuvan voi klikata suuremmaksi


H

Haiskanniemi Haiska on raato, haaska
Haminanniemi Hamina on järven lahti, salmi tai muu suojaisa paikka

Holmanniemi, -luoto Holma tarkoittaa suojaa
Hovilahti Hovi on talo, maatila

Huosionlahti Huosie eli huosja on kangaskorte. Huoseikko tarkoittaa järvessä kasvavaa kortteikkoa.
Huuhmari Huuhmar on paksusta mäntypölkystä tehty noin metrin korkuinen puuastia (Vuokkiniemi)

Huuhtiniemi Huhta on poltettu kaski
Huhuslahti Huhuus on 1. huuto, huhuaminen. 2. paikka, jossa (järven tai joen yli) noutajaa huhutaan.


J

Jamalinlahti Jama on liittymäkohta, raja
Jatasaaret Jata tarkoittaa verkkojonoa.

Jouhikas  Jouhikas on nuotanvedossa käytettävä jouhista kudottu kinnas.
Juoheniemi  Juohe on veteen vähän matkaa ulottuva aidan jatke, johdeaita, johde.

Juurikkalahti  Juurikkaan liittyviä sanontoja eri puolilla Karjalaa:  Mettšo mihi juurikkah harjautuu, šihi kuoleman ottaa. Istuu kun juurikka, ei lekaha. (Jyskyjärvi)  Duurikkoihi viritin anžoa šiĺĺä šoarella. (Tunkua) Tähä juurikkah panemma anžan. (Rukajärvi) Viritä vai rihma ansa juurikkah, ga siid ĺinnutta ei mäne. Juurikan tyves aivan juurikan luona paremmim puuttuu ĺinduo rihmah. (Suojärvi)

Jylmäkkölahti, -niemi /Jylmäkkä   Jylmä on jyrkänne. Jylmy on pyöreä mäki.
Jynkänniemi  Jynkkä tarkoittaa synkkää, esim. jynkkä metsä


 
Likolahti, Luikonlahti, Liukonlahti ja Jynkänkallio sijaitsevat Juuan Vuokossa


K

Kaajanlampi  Kaja, kajoa tarkoittaa lokkia
Kaiskunsaari   Kaisku on matala lahdeke tai poukama.

Kalinanlahti Kalina on koiranheisi
Kalkku, Kalkut (kaksi saarta Pielisen eteläosassa) Kalkku on nuotan koho. Se tarkoittaa myös penistä, monikossa kivekset

Kankurinlahti Kankuri on punikkitatti (?) (Boletus versipellis)  kanguri, kova griba tatti onhäi; kett‿on ruskei, alembańe puoĺ‿on vahäzel keĺĺerdävy; kangazrandah kazvau, hos vaikka kaseksih lehtoihin kazvau. (Salmi)

Kartanniemi  Kartta on yhdestä puusta koverrettu tavallisesti pitkänomainen astia, allas, kaukalo.
Kaunikkivaara Kaunikki ruskeakylkisen lehmän nimenä

Kelvänsaaret Kelvä tarkoittaa kalpeaa. Miten kalpea voisi liittyä saareen?
Kesselinniemi Kesseli on tuohikontti

Kitkunniemi Kitsku tarkoittaa häkää, savua, katkua tai hajua
Kohtilahti Kohti on vastapäin tai vastakkain

Kojonselkä Kojonselkä on yksi suurimpia avoimia järvenselkiä. Karjalankielessä kojosilma tarkoittaa kirkasta ilmaa. Kojonselkä, voisiko se tarkoittaa selkeää, avaraa järvenselkää?

Kolvanniemi Kolvaa lähellä oleva sana Kolvi tarkoittaa kelohonkaa, isoa vanhaa puuta. Tuuli koatanou šuurep petäjät, ne kolvet (Vuokkiniemi). Tynnyripuut loajittih kolvešta (Hietajärvi)

Kolunsaaret Kolu eli kolo liittyy kalastukseen: se on vitsamerta tai kalapato
Kontuvaara Kontulla on useampi merkitys 1. koti, tila, talo, asumus; tilus, pelto. 2. eläinten rehu: heinät, lehdekset ja apurehut.

Kopsaranta  Kopsa on tuohinen suola-astia. Suola on on ollut välttämätön elintarvike kautta aikojen. Onko niin, että suola on kuljetettu Kopsarantaan vesitse ja sitten alueella asuneet ihmiset ovat hakeneet sitä omiin tarpeisiinsa?
Kopukka Kopukka eli koplukka on pieni lautta

Koronlahti, -saari Koro tarkoittaa tikkaa tai palokärkeä
Kotalahti, -saari Kota on tukisalkojen varaan rakennettu katos, havumaja, metsästyskoju tms.

Kotoskangas Kotos on havumaja; tilapäinen laudoista tai seipäistä kyhätty suoja.
Kuonansaaret, Kuona Kuona on raudan valmistuksen yhteydessä poistuva aine.

Kuotkunkangas Kuotkuo on kapea niemen kangas
Kupparinmäki Kuppari veren laškija. (Uhtua). Kutšu kuppari ńi mie lažetav verdä jaloista! (Rukajärvi). Kuppari sarvem panoo hierohuo, sit sarven kohan leikkoo. (Suojärvi)

Kytöniemi Kytö on suopelto. Mistä tulee sana kytö? Kun suota raivataan pelloksi, niin kantoja ja juurakoita joudutaan polttamaan. Silloin myös turve helposti syttyy palamaan ja voi jatkaa palamista jopa lumen alla. Kytö-sana liittyy maan kytemiseen?

Käkkärä Käkkärä eli käkkyrä on väärä puu
Kökkyräniemi Kökkyrä on käyrästä kohdasta, kierosta tai väärästä esineestä käytetty sana. esim. tširp̆pikökkyrä (Suojärvi).  Puukökkyrä (Säämäjärvi)

Kärpöniemi Kärpö eli Kärpöissieni on kärpässieni


L

Lakunlahti  Lakuna on puinen terva-astia
Lapinopotta Lappia lähellä oleva sana Lappie tarkoittaa tasaista, matalaa. Karjalassa Lappi on sana, jota etelämpänä asuvat ovat käyttäneet pohjoisempana asuvista  Opotta on haka; aidattu laidunmaa

Larinsaari Lari tarkoittaa laaria, hinkaloa tai purnua. Se on myös myllyn tuutti.
Lavasaari Lava on 1. katettu metsänriistan säilytyslava 2. ampumalava

Likoniemi, -lahti Liko  hamppu- tai pellavaliko. Paras pellavan liotuspaikka oli kirkasvetinen vesi
Lipinlahti Lippi on tuohesta tehty veden ammennusastia. Lipillä nostettiin vettä esim. karjalle metsälaitumilla

Liukkusaari, -niemi, Liukkolahti, -kallio Liukku on onttoon puuhun tai ontosta puusta tehty vesilinnun pesimispönttö. Kerättiinkö niistä munia ruuaksi?
Luhtaniemi, -lahti Luhta tarkoittaa vesiperäistä rantaniittyä

Luikonlahti Luikko eli luikka tarkoittaa niinipuuta eli metsälehmusta
Lukanlahti Lukka on 1. kontin, laukun tms. kieli (juontuuko tästä lukita-sana?) 2. kontin kielen kiinnityspalikka. 3. sääskilakki, huppu

Lumokallio Lumota = lumota, taikoa, noitua; taikakeinoin pilata
Luttinen Lutti tarkoittaa hattureuhkaa tai lutikkaa. Onko jollain miehellä ollut hattureuhka päässä ja tästä on syntynyt sukunimi Luttinen?

Luvelahti Luve eli luta 1. notkeasta varvusta halkaistu nide esim. viikatteen terän kiinnittämistä, vastan sitomista tms. varten. 2. lutapuikko, jolla esim. tuohisen kulmat kiinnitetään
Lössä Lössä on lätäkkö; liete; hete.

Lötönsaari, Löttösärkkä Löttö on sammakko. Löttö on myös matalareunainen tuohijalkine
Lösönlahti Lösö on vesiperäinen paikka


M

Marinniemi, -lahti Marikivi on veden sileäksi hioma pieni pyöreä kivi. 
Mataraniemi Matara eli mataro on nimitys kasveista, joista saatiin punaista tai keltaista väriainetta. Tällaisia kasveja ovat matara, hanhikki, karvejäkälä ja keltalieko.

Mellitsa Mellittšä on mylly
Muuraissaari Muuras on muurahainen

Mykräsaari Mykrä on myyrä
Mäkrä Mäkrä on mäyrä eli metsäsika (Meles meles)

Möhkyri  Möhkyrä on suuresta ja pyöreästä esineestä kuten kivestä käytetty sana
Mömmerölahti Mömmerö on kiertoilmaisu karhusta

Möntisensaari Mönd́i on karhunpentu
Mörkölahti Mörkö on kiertoilmaisu karhusta


P

Putrakko Putrakko on suonsilmäke
Parranlahti Parras tarkoittaa reunaa, syrjää tai äärtä. Esim. haudan partaalla

Patvilanniitty Patvi on 1.kaskeen jätetty puu. 2 puuhun vioittuneeseen kohtaan muodostuva kova puuaines, janhus, lyly; visa 3. känsä, ihon kovettuma
Peronlahti Pero on 1. sulka, varsinaisesti iso pyrstösulka 2 Pero eli perä on veneen takaosa 3. peräosa, nurkka, pohjukka

Petronniemi Petro on peuraan liittyvä sana. Petroinajo tarkoittaa peuranmetsästystä
Pieleskallio Pieles on heiniin liittyvä sana: Heinäkasa, ruko

Piika Piikaa lähellä oleva sana Piikka on keihäs, pistin
Pilkanniemi Pilkka on veistetty merkki puun kyljessä

Poukunniemi  Poukku tarkoittaa pyykkiä. Onko niemessä ollut pyykinpesupaikka?
Putkinotko Putki erilaisista putkikasveista; varsinkin karhunputkesta, myös koiranputkea tarkoittava sana

Putronsaari  Putro on suurimo- tai ryynipuuro. Vaikea kuitenkin kuvitella, että puuro liittyisi saaren nimeen!
Pyötikönlahti, -saari   Pyötikkö tarkoittaa pyöreähköä, ympyräistä alaa

Pöksä Pöksä on pieni, rapistunut huone tai mökki.
Pöksynsaari Pöksyt on housut

Pöppölahti Pöppö on kiertoilmaisu karhusta tai käärmeestä


 
Pyötikkösaari, Lavasaari ja Jatasaari kuuluvat Juuan Vuokkoon

R

Raiskionniemi  Raiskivo on viljelemättä jätetty entinen kaskimaa
Raksilahti Raksi on vitsasta, nuorasta tai nahkasta tehty lenkki

Rantaopotta Opotta on haka; aidattu laidunmaa
Rapasaari  Rapa on rapautuvan kiven murska

Reitunlahti Reitua lähellä oleva sana Reita on ankkuripaikka esim. matalilla rannoilla
Resunniemi Resu on riepu, rääsy, romu

Retuniemi, -lahti Retu tarkoittaa likaa, lokaa, kuraa; myös likainen vaatekappale
Ritonieni Rita on loukkupyydys; sadin, loukku.

Rohkonluoto Rohko tarkoittaa kosteaa. Aallot löivät luodon yli?
Ryöninmäki Ryöni tarkoittaa varakasta henkilöä

Räpilänniemi Räpilä on vesilinnun räpylä



S

Saksala Saksa on rikas ihminen
Salvonlahti, -lahti Salvo 1. Haudan päälle tehty huoneen tapainen hirsisalvos eli kropnittša 2. kaivon kehikko

Sapilasniemi Sapilas on heinänkantoväline, kantoriuku, tehty yleensä kuusesta
Siimes Siimes on varjoinen paikka tai tuulensuoja

Siiransaari šiira on kamari, huone.
Sikosaari, -kannas, -niemi Sikoi tarkoittaa variksenmarjaa (sijanmarja). Sikoi tarkoittaa myös mustaa sientä, ehkä mustarouskua

Sintsi sinttši eli sinttšo on eteinen, porstua
Sompasaari Sompa on vanne, johon kierrenuotan kives kiinnitetään

Sorokkaniemi Sorokka on karjalaisnaisen päähine


T

Talmaniemi Talma on käteen tullut rakko tai känsä
Totkuvaara Totku kalan sisälmykset, perkeet. Totkut kuivattiin ja syötettiin talvella lehmille suuruksena

Tupurinsaari Tupuria lähellä oleva sana Tupuli on pitkänsiiman lasinen, pallon muotoinen koho.
Törönsaari Törö on kaskimaalle pystytetty keilamainen suoja


V

Varpasenlahti Varpa on ohut oksa, varpu tai vitsa
Vasamalahti Vasama tarkoittaa nuolta

Vastaskainalo Kainalo on (lahden)poukama; suojaisa paikka.
Vilponkallio Vilpoi on hapero (sieni)

Vinkkeli Vinkkeli on suorakulmain
Virsuranta Virsu on tuohinauhasta kudottu jalkine

Vonganniemi Vonka on joen poukama, lahdeke, leveä(mpi) kohta; suvanto; pyörteinen syvänne.

  
Lisäys 28.7 Kirjoituksen alkuosa ennen aakkosellista paikannimiluetteloa on muutettu samaan muotoon, mikä oli Juuan paikallislehdessä Vaarojen Sanomissa vieraskynä-palstalla 26.7




Yleistietoa Pielisestä löytyy täältä 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti