torstai 30. huhtikuuta 2020

Länsiväylä-juoksu Espoossa ja muut kilpailut


30.4.-20 Länsiväylä-juoksu Espoossa ja muut kilpailut: Solvallan kilpailu Espoon Nuuksiossa oli takana samoin kuin pääsiäisen malmijuoksu Pyhäselän Hammaslahdessa.  Sitten kuukauden puolivälissä oli Länsiväylä-juoksu Espoonlahden maisemissa. Kilpailun nimi on kaiketi syntynyt Länsiväylä-ilmaisjakelulehden mukaan? Matka oli 15 km ja osallistuin tietenkin miesten sarjaan.

 
Kun katsoin tietoja Länsiväylä-juoksusta, niin havaitsin, että kilpailu järjestettiin silloin ensimmäisestä kertaa. Tämän huomasin avattuani tämän linkin https://www.lansivaylajuoksu.fi/  Siinä mainitaan, että nyt vuonna 2020 kilpailu järjestetään 44. kerran. Tämä tieto tarkoittaa sitä, että vuoden 1977 kilpailu järjestettiin ensimmäistä kertaa.

 
Tämä kilpailun seurauksena valtakunnallisesti näkyvä lehti huomasi minut ensimmäistä kertaa jopa melko suurin otsikoin, kun tulin kisassa toiseksi kolme sekuntia Pekka Salomaan jälkeen, mutta taakseni jäi Reino Paukkonen puolen minuutin verran. Molemmat olivat kansallisen tason juoksijoita, mutta siihen aikaan kestävyysjuoksun taso oli aivan toista luokkaa kuin nykyisin. 

 
Minulla on leikekirjassa (jota en ole avannut monta kertaa vuosikymmenten kuluessa!) kilpailusta kertova Ilta-Sanomista saksittu leike, jossa minua kuvataan ”kummaksi laihaksi varjoksi”, joka ei tippunut tunnettujen juoksijoiden vauhdista. Minusta siinä ei ollut mitään kummallista, koska olin pyrkinyt harjoittelemaan jotta pärjäisin miehillekin.
 
 

Siltaa pitkin Tarvon saarelle


Urheilutoimittaja Matti Salmenkylä oli tämän urheilu-uutisen kirjoittaja. Koska ajasta on kulunut jo 43 vuotta, niin laitan muutamia otteita hänen kirjoituksestaan:

 
”Lähes 900 oli osanottajia.” ”Mahtava joukko eri firmojen edustajia ihan vaan juoksemisen ilosta.” Puolustusministeri Seppo Westerlund oli mukana ja kiersi tuon 16 km:n taipaleen lähes 70 minuuttiin.” ”Hiihtäjien lääkäri Tapio Videman hölkytteli perille runsaan tunnin urakan jälkeen takanaan tunnettujakin juoksijalääkäreitä kuten Antti Cederberg ja Ensio Silvennoinen.” ”Otti koville, kun nuo juoksivat koko ajan täyttä vauhtia ja mukana piti yrittää olla, Videman sanoi, mutta vaivattoman näköinen olo kieli tohtorin hyvästä kunnosta.”

 
Sitten seuraavan viikon lopussa pääsin yli viikon lomalle kotiin Juukaan. Menomatkalla poistuin junasta Imatralla ja menin 12 kilometrin maantiejuoksukilpailuun, jonka nimenä oli Serve-lenkki. Jyväskylän Kenttäurheilijoiden metsuri Reino Paukkonen oli jälleen mukana. Tällä kertaa osat vaihtuivat Espoon juoksuun verrattuna, sillä lehtileikkeen tulosten mukaan jäin hänelle lähes minuutin. Lappeenrannan Urheilu-Miesten Pentti Hytti juoksi takanani kolmanneksi.

 


Sitten pitkästä aikaa pääsin viikon ajan harjoittelemaan kotimaisemissa. Pientä kylätietä pitkin ylös Lonkaanvaaralle pystyi juoksemaan kilometrin niin, että korkeuseroa alhaalta ylös tuli 70 metrin verran. Kun neljä tai kuusi perättäistä kovavauhtista vetoa teki, niin silloin tiesi tehneensä tehokkaan harjoituksen. Usein juoksin tätä tietä pitkin myös silloin, kun vauhti oli rauhallisempaa.

 
Huhtikuun päätteeksi oli vielä viides kilpailu kuukauden sisällä, kun menomatkalla Santahaminaan kävin vielä Pohjois-Karjalan piirinmestaruuskilpailuissa. Maastokisat pidettiin Polvijärvellä. Monena edellisenä vuotena olin vastaavissa kisoissa jäänyt toiseksi Tohmajärven Urheilijoiden Esa Pulkkisen jälkeen. Olin nyt hyvässä kunnossa, joten arvelin, että tällä kertaa en jää toiseksi. Mutta niin vain kävi, että Esa oli jälleen parempi. Keulalla juostessani menin maastopolulla jossain kohtaa harhaan, niinpä Esa karkasi minulta. Huomasin virheeni, mutta liian myöhään. Esa oli voittonsa ansainnut, sillä juoksemisen lisäksi hän harrasti myös suunnistusta.





Huhtikuun 1977 harjoittelut. Kuvan voi klikata suuremmaksi


Harjoituspäiväkirjaani olen merkinnyt, että piirin kisoja edeltävänä iltana kävin lenkillä Toivo Turusen kanssa. Hänen luonaan myös yövyin. Toivo oli ollut kansallisen tason hiihtäjä, muistanpa vielä senkin, että kerran hän pääsi edustamaan Suomea jossain Keski-Euroopassa järjestetyssä hiihtokilpailussa. Myöhemmin äitini ensimmäisestä serkusta Toivosta tuli liikemies, kun hän valmisti pitkään Future-tuotteita hiihtäjille ja myös muille urheilijoille Kontiolahden Onttolassa. Lisäksi hän oli pitkään Vauhti-suksivoiteiden valmistaja työntekijänään mm. entinen rajamies hiihtäjä Aki Karvonen. 





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti