tiistai 21. toukokuuta 2019

Ensimmäinen kirje valmentajalleni Tero Pullille

21.5.-19 Ensimmäinen kirje valmentajalleni Tero Pullille: Näissä kirjoituksissani olen päässyt aikaan, jolloin astuin armeijan harmaisiin lokakuussa 1976. Armeijan alkuviikoista kerroin jo edellisessä blogissani. Mutta nyt minulla on mahdollisuus kertoa ensimmäisestä kirjeestä, jonka olen kirjoittanut tulevalle valmentajalleni Tero Pullille ollessani matkalla kohti Helsinkiä ja Santahaminaa.

En muistanut enkä tiennyt tämän kirjeen olemassaolosta mitään, vaikka olen sen itse kirjoittanut. Tästä kirjeestä alkoi myös Teron ja minun välinen muutamia vuosia kestänyt valmennussuhde, joka on jatkunut ystävyyssuhteena näihin päivin saakka. Tästä esillä olevasta kirjeestä ja myös muista myöhemmistä kirjeistä en muista mitään, mutta saadessani kuulla niistä halusin, että voisin käyttää niitä näissä kirjoituksissani.  

Alla oleva kirjoitus on pilkuntarkka kopio yli 41 vuotta sitten kynäni jättämästä jäljestä. Kirjeen alku kummastuttaa minua eniten: Miksi puhuttelin Teroa taitoniekkalaisena?!

”Terve taitoniekkalainen!

Olen nyt tätä kirjoittaessa Joensuussa menossa kohti Helsinkiä. Sain juuri Urheiluliitolta kirjeen, jossa pyydetään tulemaan Vierumäelle 22-24.10.* Minua pyydettiin lähettämään osoitteesi, jotta he tietäisivät kutsua sinut myös sinne. En tiedä, kerkiääkö kutsukirje sinulle sinne ajoissa. Joka tapauksessa Vierumäelle pitäisi kokoontua perjantaina klo 18 mennessä, jolloin päättyy ruokailu. Mutta nyt asiaan!
Kysyit minulta ennätyksiä eri matkoilta. En ole koskaan juossut 100 ja 400 metriä virallisesti, mutta luulisin, että pystyn 100 metrillä korkeintaan 13,5 ja 400 metriä noin 56-57 sekuntia.”

Ja sitten olen tehnyt taulukon, jossa näkyy ennätykseni alkaen 13 vuoden iästä. Silloin juoksin kilometrin aikaan 3.20 ja kaksi kilometriä 6.57. Vuotta myöhemmin kilometri meni aikaan 3.00,3 ja kaksi kilometriä 6.28. Ja 15 vuoden ikäisenä 800 metriä 2.11,2. Jostain syystä kahden kilometrin aika 5.56,5 on jäänyt merkitsemättä. Muistin kirjettä kirjoittaessani ajan varmasti, mutta taulukosta se puuttuu. 16 vuoden ikäisenä 800 metriä 2.09,6 ja taas jostain syystä kahden kilometrin aika 5.48,8 on jäänyt pois. 17 vuoden ikäisenä ennätykset olivat 800 metriä 2.06,2, puolitoista kilometriä metriä 4.08,8 ja kolme kilometriä 8.44,0. Tähän voisin vielä lisätä, että syksyllä juoksin ensimmäisen kymppini Valtimolla aikaan 32.22. Taulukosta sekin puuttuu. 18 vuoden ikäisenä 800 metriä 2.01,9 ja kolme kilometriä 8.26,2 ja ensimmäinen vitonen 14.48,6. Ja lopuksi 19 vuoden ikäisenä puolitoista kilometriä 4.01,6 ja vitonen 14.31,4.

Tällainen oli taulukko, jonka tein ensimmäisessä kirjeessäni Terolle ollessani matkalla kohti Santahaminan varuskuntaa. Tero on myöhemmin vuoden päästä lisännyt punakynällä taulukkoon armeijavuoteni aikana juoksemani ennätykset vitosella 14.12,4 ja kympillä 29.45,4. Lisäksi näkyy kolmen kilometrin aika 8.17, mikä ei ollut virallinen, koska juoksin ajan vitosen väliaikana juoksussa, jossa väsähdin perusteellisesti viimeisen kilometrin aikana. Tämä tapahtui Helsingissä kesäkuussa 1977. Lisäksi Tero on jättänyt pois 800 metrin ajan 1.59,8 ja puolentoista kilometrin ajan 3.55,4. Näihin palaan tarkemmin myöhemmissä blogeissani, kun pääsen kertomaan tarkemmin kesän 1977 urheilusta ja myös muista sen ajan tapahtumista.
Joensuussa (luultavasti rautatieasemalla tai ratapihalla seisoneessa junassa) kirjoittamani kirje jatkuu raapustamani taulukon jälkeen: ”Yllä olevasta taulukosta voit nähdä jo aika paljon. Olen harjoitellut 14:sta vuotiaasta asti säännöllisesti. Kulunutta kautta varten juoksin noin 5300 km. Sitä edellisinä vuosina kilometrimäärät ovat olleet 5000, 4500, 3500 ja” (lukua ei näy).

Kirje jatkuu toisella paperilla: ”Minulla ei ole mukana kuluneen harjoitusvuoden eri kuukausien tarkkoja määriä. Talvella jotain 450-550 km/kk, kuitenkin maaliskuussa, jolloin aloin harjoitella kaksi kertaa päivässä, juoksin lähes 700 kilometriä. Kysyit, mitä mieltä olen harjoittelun kovuudesta. Mielestäni kovuutta voidaan aivan huoletta lisätä. Uskon, että tulokseni nousevat huimasti, jos saan lisää voimaa. Parina keväänä olen tehnyt mäkihyppelyä enkä osaa sanoa sen vaikutuksesta voimien lisääntymiseen yhtään mitään. Uskoisin, että pelkkä mäkijuoksu on yhtä tehokasta. Mitäs olet mieltä? Eipä tässä ihmeempää. Jouni”
*edellisessä blogissani mainitsin tästä


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti