Oletko saamassa perintöä?

 

Oletko saamassa perintöä?

Olen tykästynyt hautausurakoitsijan juutuuppi kanavan videoihin. Niissä on sanomaa kuuntelijoille ja katselijoille. Kanavan nimi on Hautausurakoitsijan päiväkirja. Eilen 14.3.26 Jani julkaisi uuden otsikolla Perintöä odotellessa, 36 minuutin pätkä, jossa puhutaan seuraavan päivän hautajaisista, ihmisten identiteetistä (se on jokaisella!), ihmetellään vähän sitä, minne kuu on nyt hävinnyt ja sen kierrosta verrattuna aurinkoon. Ja sitten siirrytään otsikon aiheeseen perintöön. Täältä voi katsoa https://www.youtube.com/watch?v=TDE60lruwtc

Videon päätteeksi näkyy tekstiä ja sen ääneen lukeminen. Kopioin sen tämän blogini alaosaan. Perinnöstä siinä kerrotaan. Siksi laiton perintöön liittyvät sanat SUURIN kirjaimin huomion herättämiseksi. Ihan hirmu tärkeä aihe etenkin nyt tässä nykyisessä äkkiä muuttuvassa ja epävarmassa maailman ajassa. Tosin aina se on ollut tärkeää, siis tämä perintö, joka ei ole hävinnyt minnekään.  Mutta kuinka moni on ymmärtänyt ja ymmärtää, miten valtavan suuri perintö on odottamassa ihan jokaista maan tallaajaa, jos vain perinnön saajan ehdot täyttyvät? Oma arvaukseni on, että vain harvoilla on ollut tai on ymmärrystä. Toki voin olla väärässä arviointini suhteen. Ja myös kaikki köyhät ovat samalla viivalla perinnön saajien joukossa verrattuna maailman rikkaisiin. Tässä asiassa tosin olen varma siitä, että useimmat rikkaat ovat kaukana viivan läheisyydestä verrattuna maan köyhiin. Ensimmäiset tulevat viimeisiksi ja päinvastoin.

Tämä kaikki alla oleva kirjoitus on videon päätteeksi

 

Mikä on PERINTÖOSANI Kristuksessa Raamatun mukaan?

Raamatussa ajatus PERINNÖSTÄ on hyvin keskeinen. Se ei tarkoita ensisijaisesti maallista omaisuutta vaan sitä, vaan mitä Jumala antaa niille, jotka hän on kutsunut omikseen. Uusi testamentti kuvaa tätä PERINTÖÄ monin eri tavoin ja yhdessä nämä kuvaukset muodostavat rikkaan kokonaisuuden siitä, mitä tarkoittaa olla Jumalan PERILLINEN ja Kristuksen KANSSAPERILLINEN.

Ensimmäinen ja ehkä perustavin asia on se, että Kristuksessa ihminen ei ole enää vain maallinen olento, vaan Jumalan lapsi. Paavali kirjoittaa roomalaiskirjeessä:

”Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia. Mutta jos olemme lapsia, niin olemme myös PERILLISIÄ – Jumalan PERILLISIÄ ja Kristuksen kanssaperillisiä.” (Room. 8:16-17)

Tämä on hämmästyttävä ajatus. Kristuksessa ihminen ei saa vain anteeksiantoa tai uutta alkua, vaan hänestä tulee PERILLINEN - ja vielä paljon enemmän: Kristuksen KANSSAPERILLINEN. Tämä tarkoittaa, että Kristuksen PERINTÖ tulee myös hänen omilleen.

Jeesus havainnollistaa tätä todellisuutta vertauksessaan tuhlaajapojasta. Poika pyytää isältään PERINTÖOSANSA ja lähtee pois. Hän tuhlaa kaiken ja päätyy lopulta täydelliseen köyhyyteen. Kun hän palaa takaisin, hän ei enää odota saavansa takaisin asemaansa poikana, vaan toivoo vain voivansa olla palvelija.

Mutta isä tekee jotain odottamatonta. Hän juoksee poikaansa vastaan, ottaa hänet takaisin pojakseen ja palauttaa hänelle takaisin alkuperäisen arvonsa. Vertauksen lopuksi isä sanoo vanhemmalle veljelle:

”Poikani, sinä olet aina minun luonani ja kaikki, mikä on minun, se on sinun.” (Luuk.15:31)

Tämä lause paljastaa jotain syvää PERINNÖSTÄ. PERINTÖ ei ole vain jotain, joka annetaan tulevaisuudessa – se liittyy siihen, että ihminen kuukuu isän perheeseen.

Raamattu kuvaa tätä PERINTÖÄ usein Jumalan valtakuntana. Jeesus sanoo Matteuksen evankeliumissa:

”Tulkaa te isäni siunaamat ja OMISTAKAA valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti.” (Matt. 25.34)

PERINTÖ ei siis ole vain henkilökohtainen kokemus, vaan osallisuutta Jumalan valtakuntaan – siihen todellisuuteen, jossa Jumalan oikeus, rauha ja totuus hallitsevat.

Samalla Raamattu tekee selväksi, että tämä PERINTÖ ei ole pelkästään tulevaisuudessa. Se alkaa jo NYT. Paavali kirjoittaa:

”Jos joku on Kristuksessa, hän on uusi luomus.” (2. Kor. 5:17)

PERINTÖ Kristuksessa tarkoittaa näin myös uutta elämää jo tässä ajassa. Ihminen saa uuden identiteetin, Pyhän Hengen lahjan ja yhteyden Jumalaan. Hän alkaa elää uuden luomakunnan todellisuudessa jo NYT, vaikka sen täyteys on vielä edessä.

Paavali kuvaa tätä PERINTÖÄ myös toisella kauniille tavalla kolossalaiskirjeessä:

”Isä on tehnyt teidät kelvolliseksi saamaan osan pyhien PERINNÖSTÄ valossa.” (Kol.1:12

PERINTÖ liittyy siis valoon – totuuteen, Jumalan läsnäoloon ja siihen todellisuuteen, jossa pimeys väistyy.

Raamatun kertomus päättyy lopulta lupaukseen uudesta maailmasta. Ilmestyskirjassa sanotaan:

”Joka voittaa, saa PERIÄ tämän kaiken, ja minä olen hänen Jumalansa ja hän on minun poikani.” (Ilm.21:7)

Tähän liittyy myös paljon vanhempi lupaus Psalmien kirjassa:

”Nöyrät PERIVÄT maan.” (Ps. 37:11)

Raamatun kokonaiskuvassa PERINTÖ Kristuksessa sisältää siis monia ulottuvuuksia. Se merkitsee Jumalan lapsen asemaa, osallisuutta Jumalan valtakuntaan, uutta elämää ja identiteettiä sekä lopulta osallisuutta uuteen luomakuntaan, jossa Jumala on läsnä täydellisesti.

Paavali lisää tähän vielä yhden erityisen mielenkiintoisen näkökulman. Hän sanoo, että Pyhä Henki on tämän PERINNÖN vakuus.

Ajatus tulee kreikan sanasta arrabon, joka tarkoittaa käsirahaa, panttia tai ennakkomaksua – jotakin, joka takaa tulevan PERINNÖN.

Efesolaiskirjeessä Paavali kirjoittaa:

”Hänessä te myös, kun olitte kuulleet totuuden sanan … saitte luvatun Pyhän Hengen sinetiksenne, sen, joka on meidän PERINTÖMME vakuutena, hänen omaisuutensa lunastamiseksi.” (Ef. 1:13-14)

Sama ajatus esiintyy myös toisessa kohdassa:

”Jumala… on pannut sinettinsä meihin ja antanut Hengen sydämiimme pantiksi.” (2.Kor. 1:21-22)

Ja vielä kerran:

”Sen, joka on valmistanut meidät tähän, on Jumala, joka on antanut meille Hengen vakuudeksi.” (2.Kor.5:5)

Näiden kohtien perusteella voidaan ymmärtää, että Pyhä Henki ihmisessä on merkki siitä, että hän kuuluu Jumalalle. Samalla se on ennakko siitä PERINNÖSTÄ, joka tulee kerran täysin näkyväksi. Se on kuin maistiainen tulevasta valtakunnasta.

Tästä syntyy yksi Raamatun kauneimmista ajatuksista: PERINTÖ ei ole vain tulevaisuudessa. Se on jo alkanut ihmisessä, jossa Kristus elää.

Paavali liittää tämän PERINNÖN vielä yhteen tärkeään kuvaan. Hän sanoo, että uskovat muodostavat yhdessä Kristuksen ruumiin. Kristus on tämän ruumiin pää ja kaikki hänen omansa ovat sen jäseniä.

Kun tämä ymmärretään, PERINNÖN merkitys syvenee entisestään. Kristus ei PERI kaikkea yksin – hänen ruumiinsa jakaa tämän PERINNÖN hänen kanssaan.

Siksi Raamattu sanoo, että uskovat ovat Kristuksen KANSSAPERILISIÄ ja että he tulevat hänen kanssaan myös hallitsemaan. Apostoli Paavali kirjoittaa jopa jotain vielä hämmästyttävämpää:

”Ettekö tiedä, että me tulemme tuomitsemaan enkeleitä?” (1.Kor. 6:3)

Tämä ajatus liittyy suoraan Danielin profetiaan, jossa sanotaan, että lopulta valtakunta annetaan Korkeimman pyhien kansalle.

Raamatun kertomuksessa PERINTÖ ei siis ole vain yksilöllinen lupaus. Se on kutsu kuulua siihen yhteisöön, jossa Kristuksen elämä tulee näkyväksi maailmassa.

Ja tämä PERINTÖ alkaa jo NYT – mutta sen täysi kirkkaus on vielä edessä.

Silloin käy toteen se, mitä profeetat ovat ennustaneet ja mitä Jeesus itse opetti: maailman valtakunnat eivät lopulta kuulu niille, jotka hallitsevat voimalla ja vääryydellä vaan niille, jotka pysyvät rakkaudessa. Danielin kirjassa sanotaan, että lopulta valtakunta annetaan Korkeimman pyhien kansalle ja psalmeissa kuvataan, että nöyrät PERIVÄT maan.

 

Edellinen kirjoitukseni  https://jouninkootut.blogspot.com/2025/05/ensimmainen-matka-kuuhun.html