lauantai 2. joulukuuta 2017

Porvoon SM-maastot 1975

2.12 Porvoon SM-maastot 1975: Edellisessä jutussa kerroin jo toukokuun tapahtumista, mutta tässä kirjoituksessani kerron tarkemmin kuukauden harjoittelusta ja kilpailuista, joista tärkein oli Porvoossa järjestetyt maastojuoksun SM-kisat.

Mainitsin jo aiemmin, että huhtikuuhun jäivät ne mäkihyppelyharjoitukset, joita oli joka toinen päivä. Samalla tämä oli ylipäänsä viimeinen kuukausi urheilu-urallani, jolloin tein näitä hyppelyharjoituksia. Tämä oli oma tietoinen valintani, sillä päätin siirtyä hyppelyn sijaan pelkkään juoksemiseen. Niinpä seuraavien vuosien aikana pitkät mäkijuoksuharjoitukset tulivat osaksi harjoitteluani. Näitä rankkoja  mäkijuoksuharjoituksia tein vuoden jokaisena kuukautena.

Heti toukokuun alussa tein 200 metrin vetoja kahdessa sarjassa. Kuusi kertaa 200 metriä ja sama matka hölkkää. Sen jälkeen kymmenen minuuttia löysää juoksua ja sitten sama uudestaan. Kaikki nämä vetoharjoitukset tapahtuivat tasaisella kangastiellä, sillä radalla en harjoitellut montaa kertaa koko juoksu-urani aikana.

SM-maastot järjestettiin 1970-luvulla ja vielä paljon myöhemmin aina toukokuun toinen sunnuntai. Se tarkoitti aina sitä, että koskaan niinä vuosina en ollut äitienpäivänä kotona. Viikkoa aiemmin järjestettiin aina vastaavat maastojuoksun Pohjois-Karjalan piirinmestaruuskilpailut. Kilpailijoita oli eri sarjoissa runsaasti. Tämä oli sanomattakin selvää näinä kestävyysjuoksuinnostuksen vuosina. Toukokuun kolmantena päivänä kisapaikkana oli Liperi. Olisiko paikka ollut Liperin Käsämässä? A-poikien (ikäluokka 17-18 vuotta ) matka oli viisi kilometriä. 

Olin varmaan pettynyt, sillä Tohmajärven Esa Pulkkinen oli maalissa ennen minua, vaikka luulin olevani häntä nopeampi. Luultavasti maaston juoksualusta oli sellainen, että siinä ei voinut vapaasti askeltaa, vaan jouduin varomaan ja katsomaan, mihin seuraavan askeleen laittaa. Suunnistajaa minusta ei olisi koskaan tullut, koska en olisi pysynyt epätasaisella maastopohjalla pystyssä!

Kisat olivat siis toukokuun 3. päivä, kuten edellä mainitsin. Tästä päivämäärästä on jäänyt mieleeni yksi erityinen muisto. Tasan viisi vuotta myöhemmin edessäni oli tärkeä kilpailu, mikä oli samalla ainoa maratonin olympiakarsintajuoksu, minkä perusteella kilpailijat valittiin tulevaan suurtapahtumaan. Mainitsen tämän asian siksi, jotta huomaisimme yhden tärkeän asian: Kuinka paljon ehtiikään tapahtua viiden vuoden aikana silloin, kun ollaan aikuistumisen kynnyksellä! Kirjoitan tämän lähinnä niille nuorille, jotka ovat samassa tilanteessa iän suhteen. Ei kannata antaa periksi, sillä paljon voi tapahtua lyhyessä ajassa, vaikka tällä hetkellä olisikin vaikeita hetkiä. Tämä ohje pätee tietysti muuhunkin kuin pelkkään urheiluun.

Heti pm-kisojen jälkeisenä päivänä Juuan Urheilijat järjesti perinteisen Juuan katujuoksuviestin, mihin osallistui runsaasti joukkueita. Se oli sellainen puulaakitapahtuma, missä oli 6-7 osuutta tai jotain sinne päin. Viestin keskuspaikka oli työväentalon läheisyydessä Puu-Juuan alueella:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Puu-Juuka  Pisin juostava osuus oli noin puoli kilometriä, mikä joukkueessa oli varattu tietenkin minulle. Niinpä yritin juosta tämän osuuden, mikä alkoi työväentalon kohdalta ja päättyi loivaa alamäkeä pitkin Juuan kirkon kohdalle, mahdollisimman kovaa. Nopeuteni ei ollut hyvä, mutta siitä sai hyvän harjoituksen, vaikka harjoituspäiväkirjani mukaan polvi oli kipeä. En edes muista, missä joukkueessa juoksin ja mikä oli sijoituksemme.  Kaiketi se oli Vuokon kyläjoukkue? Ja jos en muista väärin, niin Juuan Urheilijoiden joukkue voitti joka vuosi tämän keväisen viestijuoksun. Kilpailu keräsi runsaasti katsojia reitin varrelle, vaikka Juuasta ei ole voinut koskaan sanoa, että se olisi ollut koskaan mikään varsinainen yleisurheilupitäjä. Jalkapalloa ja hiihtoa harrastettiin paljon enemmän.

Kahden perättäisen kilpailupäivän jälkeen jouduin pitämään yhden lepopäivän kipeytyneen polven takia. Oli varmaan viisautta pysähtyä heti, kun kipu ilmoitti itsestään. Seuraavana sunnuntaina olivat edessä ne Porvoon SM-maastot, minne me Joensuun Katajan juoksijat menimme jo edellisenä päivänä. Polvikipu hävisi päivässä, niinpä välipäivinä ehdin tekemään vielä kolme vauhdikasta harjoitusta. Tiistaina oli 12 km vauhtileikittelyä ja keskiviikkona juoksin sen tutun Lonkaanvaaran kympin kierroksen tasaisella kovalla vauhdilla. Lisäksi sen päälle tuli vielä viisi 200 metrin kovavauhtista vetoa. Sitä sanottiin siihen aikaan tyhjennysharjoitukseksi, kuten harjoituspäiväkirjastani voidaan lukea! Kaksi päivää ennen kisaa juoksin vielä yhteensä yli kymmenen lyhyttä 100-300 metrin pätkää kovalla vauhdilla. Niillä piti saada ”paikat auki”, jotta juoksu sujuisi hyvin.

Toukokuun 11. päivänä pidettyjen SM-maastojen kilpailupaikkana oli Porvoon Linnamäki. A-poikien vitosen matkan lähtöviivalla oli laaja rintamia nuoria miehenalkuja. Horjahdinko vai en – sitä en enää muista – mutta joka tapauksessa otin ns. varaslähdön. Lähtö jouduttiin uusimaan ja tämä jäi juoksu-urani ainoaksi kerraksi, kun lähtö jouduttiin uusimaan minun takiani. Itse kilpailusta en muista mitään muuta kuin maaliintulon jälkeisen tilanteen.

Sain mainiosti menneessä kilpailussa irti kaiken itsestäni, sillä maaliviivan ylitettyäni en pysynyt jaloillani, vaan kaaduin pitkin pituuttani. Samalla maaliviivan vieressä olleet järjestäjät yrittivät antaa happea heillä olleen happinaamarin kautta. Olin kuitenkin sen verran tolkussani, että kieltäydyin tarjotusta avusta ja nousin pian ylös. Tämäkään kuvattu tilanne ei toistunut koskaan enkä ylipäänsä koskaan mennyt pitkälleni maaliin tulon tai kovan harjoituksen jälkeen vaan jatkoin aina kävellen eteenpäin. 

Alkava flunssa oli ehkä osaltaan syynä siihen, miksi menin niin sippiin. Jos kilpailu olisi ollut päivää myöhemmin, niin en olisi kyennyt juoksemaan kilpaa. Päiväkin on joskus paljon! Voimakkaasta yskästä huolimatta seuraavana päivänä kotiin päästyäni kävin hölkkäämässä kympin lenkin. Tämä oli tietenkin tyhmää, koska lepo olisi ollut ainoa oikea ratkaisu kovaan harjoitusintoon.

Kilpailun tulokset olivat seuraavat kärkikymmenikön osalta: 1) Ari Paunonen Sulkavalta 16.24 2) Risto Pentikäinen Posiolta -0.24 3) Markku Kantola Tyrnävältä -0.27 4) JK Juuasta -0.44 5) Arto Virtanen Heinolasta -0.46 6) Teppo Mattila Porista -0.49 7) Markku Leskinen Outokummusta -0.50 8) Harri Kirvesniemi Mikkelistä -0.53 9) Simo Hyvönen Sotkamosta -0.54 10) Mikko Mattila Liedosta -0.57

Joukkuekilpailun voitti Porvoon Urheilijoiden joukkue, johon kuuluivat Teuvo Karvonen, Ilkka Ojapalo ja Arto Tanninen

Alla olevasta kuvasta näkyy Porvoon SM-maastojen miesten lyhyen ja pitkän matkan tulokset, kun kuvaa klikkaa suuremmaksi

Miesten sarjojen tuloksia

Harjoituspäiväkirjani mukaan toukokuussa juoksin lähes 450 km ja kuukausi piti sisällään 54 harjoituskertaa. Vain yhtenä päivänä en sitonut lenkkareiden nauhoja kipeytyneen polven takia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti