Laskiainen on vanha helmikuun merkkipäivä

23.2 Laskiainen on vanha helmikuun merkkipäivä: Tuli mieleeni, että voisin laittaa tänne silloin tällöin juttuja myös juttuja suomalaisesta kansanperinteestä. Tämä on siten ensimmäinen tähän aiheeseen liittyvä kirjoitus. Koska nyt on helmikuu, niin aloitan laskiaispäivästä. Tämän vuoden osalta se tosin on jo ohi, sillä tänä vuonna laskiaistiistai oli reilu viikko sitten helmikuun 13. päivä.

Laskiaispäivästä löytyy mainio, hyvä kirjoitus vuodelta 1789 Mythologia Fennicasta Kristfried Gananderin kirjoittamana. Lainaan seuraavassa tätä vanhaa kirjoitusta:

"Laskiais Tiistai. Paaston ajan laskiaistiistai, vanhojen Bacchanalia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Bakkanaalit  Vietettiin tavallisesti helmikuussa paaston aikaan. Pakanuuden aikana uhrattiin laskiaisena ja pidettiin uhrijuhla, jolloin syötiin paljon lihaa, myös ja etenkin hevosen lihaa, joka oli göötalaisten mieliruokaa.

Vielä tänäkin päivänä syödään silloin kaikkialla Suomessa kaikenlaista rasvaa, kuten keitettyä ja paistettua silavaa, hernekeittoa sekä ohraleipää, jonka sisällä oli silavaa; sen jälkeen lasketaan mäkeä kelkoilla ja suksilla ja huudetaan "pitkiä hamppuja, pitkiä pellavia" eli toivotaan hyvää hamppua ja pellavaa seuraavaksi kesäksi. Päivän aikana ajetaan myös kulkureessä ja pidetään muuta lystiä. Sellainen liikunta on kyllä tarpeen, kun kaikki ovat syöneet niin paljon rasvaa ja nauttineet väkeviä.

Suomalaisilla on sananlasku, joka kertoo ikivanhasta tavasta syödä lihaa laskiaisena: Juoman jouluna pitäwi, syywwä laskiaissa. - - Sana Laskiainen on yhteydessä mäenlaskuun; Lasken -, Lasketella - sanat tarkoittavat kelkalla laskettelua. Tänä päivänä lopetetaan myös lihansyönti ja kreikkalaisten sekä katolilaisten paasto alkaa.

Laskiaiseen kuuluu monta taikaa, esimerkiksi se, ettei silloin saa kehrätä tai hakata puita, jotteivat lehmät rupeaisi ontumaan. Emäntä kuten koko talonväkikin menee aikaisin levolle auringon laskiessa, jotta lehmät tulisivat aikaisemmin kotiin metsästä kesäiltoina; mutta kun on syöty niin paljon rasvaa ja juotukin sekä saatu hyvää liikuntaa napakelkalla tai muutoin, lienee uni tarpeen, ynnä muukin hyvä olo, joka vuoteen mukana seuraa."

Laskiaisena mäkeä voi lasketella monella tavalla

Tästä kirjoituksesta poimin esille muutaman asian. Kun tämän edellä olleen yli 200 vuotta vanhan kirjoituksen lukee, niin ei voi olla havaitsematta sitä taikuuden vaikutusta, mikä on hallinnut ihmisten elämää. Kuitenkin on hyvä tiedostaa, että taikuutta sisältävät monet eri perinnetavat hallitsevat myös meidän monien nykyajan ihmisten elämää, vaikka niitä ei yleensä tiedosteta elämän eri tilanteissa. Lisäksi Gananderin mainitsema hernekeitto on säilynyt suomalaisten laskiaispäivän suosikkiruokana näihin päiviin saakka. Läskiä ei kuitenkaan enää pöydissä ole vaan tilalla voi olla vaikkapa laskiaispullat. Ja tietenkin pulkkamäet ja vastaavat ovat yhä oleellinen osa laskiaisen viettoa erityisesti lasten kanssa

Ei enää läskiä vaan laskiaispullia laskiaispäivän herkkuna

Maamme eri paikkakunnilta on säilynyt muistissa useita laskiaispäivään liittyviä sanontoja. Laitan niistä esille muutamia. Kaikissa niissä taikuus on hallitsevana asiana.

Keuruu: ”Laskiaisena tehtiin piiskoja ja niihin pantiin kukkia. Joka nukkui myöhään laskiaisaamuna, häntä lyötiin piiskalla."

Säkkijärvi: "Laskiaisena pitää keritä syödä seitsemän kertaa päivän aikaan, mutta ilman illallista käydään makaamaan. Sitten leipä riittää talossa ympäri vuoden eikä lopu ennen uutista."

Alahärmä: "Laskiaisena lämmitettiin sauna, ja siellä sitten ähkyttiin hyviä nauriita, ja mitä enemmän ähkyttiin, sitä suurempia nauriista tulivat."

Pielavesi: ”Laskiaisena oli kova lihakeittojen syönti. Kun syötiin paljon lihaa, saatiin vuodeksi hyvä lihaonni.”

Tyrvää: ”Laskiaisena oli naapuritalojen kesken kilpa siitä, kenen väet töiltään ehtivät ensin saunaan. Siinä talossa, missä ehdittiin ensin, kulkivat työt koko vuoden naapuritalojen töitten edellä.”