Tämä kirjoitus on kooste
kolmesta erillisestä kirjoituksesta, mitkä tein vuoden 2016 lopussa. Lisäksi lopussa on pieni
kuvaus Udmurtian pääkaupungista Izhevskistä youtube-videon kera, sillä ovathan
udmurtit sukulaiskansaamme.
11.3.Suomalaisuutta
rajan takana: Seuraavana on
aihe, mikä lienee tuntematonta useimmille lukijoille. Laitan tähän heti aluksi
muutamia sanoja, joita seuraavassa kirjoituksessa esiintyy: Arkangeli,
Aabrahaminlahti, ihmekansa ja Jaakobin joki. Kovin kuulostaa
raamatullisilta nimiltä! Ja näiden sanojen pitäisi vielä olla sidoksissa
suomalaisuuteen, tuntuuko erikoiselta?
Ei ole mikään tieto kertoa,
että Komin Tasavallassa ja Karjalan Tasavallassa itärajan takana
asuu suomensukuisia ihmisiä. Komin ja Karjalan väliin jää laaja Arkangelin alue,
josta monet eivät tiedä juuri mitään eikä se muutenkaan ole esillä
julkisuudessa. Vienanmeren etelärannikolla sijaitseva 350 000
asukkaan Arkangelin kaupunki on pohjoisen Venäjän keskus ja ennen
Pietarin perustamista se oli käytännössä Venäjän ainoa vientisatama. Pietarin
perustamisen jälkeen sen merkitys väheni huomattavasti. Arkangeli ei ole edes
kaukana, linnuntietä pitkin matkaa täältä Nurmeksesta on 660 km,
vastaava matka Helsinkiin on 440 km. Maanteitse ero on sitten paljon
suurempi, sillä autolla joutuu kulkemaan yli 1300 km, jos haluaa ajaa Arkangeliin.
Arkangeli sijaitsee lähes
samalla leveysasteella kuin Kajaani eli ei mitenkään kovin pohjoisessa.
Tiedetään kiistattomasti, että nämä alueet ovat olleet muinoin suomalaisten tai
suomensukuisten heimojen asuinalueita. Slaavien levittäytyessä alueelle
viimeisen 600 vuoden aikana sinne on jäänyt tuntematon määrä suomensukuista
kansaa, joten moni Arkangelin alueella asuva kantaa myös suomalaisia geenejä
tietämättään. On olemassa kuvauksia alueen ihmisistä ja heidän elintavoistaan
yli tuhannen vuoden takaa eri maiden kronikoissa. Tästä aiheesta löytyy paljon
yksityiskohtaista tietoa Martti Haavion vuoden 1965 kirjasta ”Bjarmien
vallan kukoistus ja tuho”.
Kommunistinen Jumalan
kieltävä Neuvostoliitto ei muuttanut jostain syystä Arkangelin nimeä
vaan se sai säilyttää nimensä, vaikka se on mitä suurimmassa määrin suoraan
Raamatusta tuleva nimi. Ark-Angel, siis arkkienkeli. Tämä arkkienkeli Mikael
on myös Arkangelin vaakunassa, jossa se kukistaa vihollisen. Ennen kuin
nykyistä Arkangelin kaupunkia olikaan, niin sen paikalla oli 1400-luvulla
arkkienkeli Mikaelin luostari. Siitä kaupunki on saanut nimensä. Tähän aikaan
alueella asui paljon vanhauskoisia ihmisiä.
Raamatun mukaan arkkienkeli
Mikaelilla on tehtävä suojella ahdistuksen aikana omaisuuskansaansa: ”Siihen
aikaan nousee Miikael, se suuri enkeliruhtinas, joka seisoo sinun kansasi
lasten suojana. Ja se on oleva ahdistuksen aika, jonka kaltaista ei ole ollut
siitä saakka, kuin kansoja on ollut, hamaan siihen aikaan asti.”
–Dan.12:1.
Myös Mikkelin
kaupunki on saanut samasta lähteestä nimensä. Ja udmurtit, tämä suomensukuinen
kansa, näkevät Udmurtian pääkaupungin 600 000 asukkaan Izhevskin
keskustassa korkealla olevan arkkienkeli Mikaelin patsaan. Erikoista, eikö
vain! Eikä tässä kaikki liittyen tähän Vienanmeren rannikkoon: Kun lähdetään
Arkangelin kaupungista pitkin rannikkoa itää kohti, niin alue Voronovin
majakasta Mezeniin saakka, matkassa ehkä noin 100 km, on nimeltään Aabrahaminrannikko.
Tämäkin on mitä suurimmassa määrin raamatullinen nimi! Mutta kuka osaisi
selittää, miksi sellainen sana on valittu rannikon nimeksi. Tiedetään se, että
paikannimet säilyvät kaikista pisimpään muuttumattomina.
Arkangelin kaupunki sijaitsee laajalla suistoalueella, johon
laskee suuri Vienanjoki, venäjäksi Dvina. Se on kolmanneksi pisin
Venäjän Euroopan puolella sijaitseva joki, pituus yli 740km, ja jos siihen
laskeva Suhona-joki lasketaan yhteen, pituus on silloin yli 1300 km.
Siihen laskee useita sivujokia, suurin niistä on Komista laskeva Vychegda,
mikä virtaa Komin pääkaupungin Syktyvkarin läpi ja yhtyy Vienanjokeen Kotlasin
kaupungin kohdalla.
Suomalaisittain eniten
kiinnostaa Vienajoen sivujoki Pinega, jota tutkijat pitävät
suomalaisperäisenä nimenä. Se liittyy Vienanjokeen Holmogory/Kolmogoryn
kohdalla noin 50 km Arkangelista etelään. Venäläisten ja viikinkien kronikoissa
se on ollut legendaarinen alueen ”pääkaupunki”. Holmogory/Kolmogory on
kielitutkijoiden mukaan suomalaisperäinen nimi. Muinaisissa kronikoissa sitä
kuvataan paikkana, jossa oli jo 900-luvulla laajat, viljavat viljelysmaat.
Aiemmin mainitussa Martti Haavion kirjassa on erinomaiset kuvaukset
tästä asiasta ja tarkka kuvaus siitä paikasta, missä se sijaitsi. Tämä on
helpompi käsittää jos katsoo kaksi vuotta sitten alueesta kuvattua maisemaa
youtube-videon välityksellä https://www.youtube.com/watch?v=CvmLRjwY4WQ
Asutus on varhaisista
ajoista lähtien sijoittunut jokien varsille niiden kulkuyhteyksien takia,
niinpä myös tämän edellä mainitun Pinega-joen (pituus yli 700 km) molemmin
puolin on paljon pikkukyliä. Erityisesti tämän joen varrella on paljon
suomalaisia kylien nimiä kuten Verkola, Jurola, Vonga(?), Pirinem(?),
Chakola, Tsimola ja Lavela.
Jussi Konttisen kirjoittamassa ”Sankarimatkailijan Arkangeli” –
kirjassa on lueteltu mm. seuraavia suomalaisia nimiä Arkangelin alueella: Hajala,
Kevrola, Korkala, Lahta, Sjuzma (Sysmä), Ljamtsa (Lämsä), Muksalma, Maselga
(Maaselkä) ja Kalma. Kielitutkijoiden mukaan myös seuraavat sanat
ovat suomalaisperäisiä: Onega, Mezen, Kargopol ja Sura. Näistä
mainittakoon, että Arkangelin alueen eteläosassa sijaitsevan Kargopolin pikkukaupungin
nimi tulee todennäköisesti suomalaisesta Karhunpuoli-sanasta.
Edellä mainituista nimistä Muksalma on pieni Vienanmeren saari
kuuluen Solovetskin saaristoon. Muksalmaan liittyen on pieni juttu tästä
linkistä http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/55848-merikaalimorskaja-kapusta
Korkalasta voi kertoa sen verran, että se on myös suomalainen sukunimi. Noin 800
ihmisen sukunimi on Korkala. Heitä asuu eniten Oulun ympäristössä kuten
Tyrnävällä.
Ja sitten tämä Karhunpuoli
eli Kargopol. Se sijaitsee Äänisen
eteläosasta vajaa sata kilometriä itään. Kargopolista löytyy mukavasti tietoa
wikipediasta https://fi.wikipedia.org/wiki/Kargopol
Vienanmeri on venäjäksi Beloje
more (Valkeameri). Sanalla viitataan meren puhtauteen. Historian kuluessa
merellä on ollut myös muita nimiä: Solovetskin meri, viikinkien käyttämä
Gandvik ja suomalaisittain tutulta kuulostava nimi Kajaninmeri.
Huomataan, miten vähän väliä kohdataan suomalaisia nimiä.
Viikingit alkoivat käydä kauppaa Vienajoen alueella
900-luvulta lähtien. Viikingit kutsuivat alueen ihmisiä bjarmeiksi.
Lisäksi etelästä, jopa kaukaa Aasian puolelta tultiin tekemään kauppaa
bjarmien kanssa. Bjarmeilla oli myytävävä mm. turkiksia ja mursunluuta, jotka
olivat arvokasta tavaraa Arabian alueella. Aiemmin mainitussa Martti
Haavion kirjassa on runsaasti kuvauksia bjarmien kaupankäynnistä eri
kansallisuuksien kanssa, joista viikingit ja etelän bulgaarit ovat
eniten esillä.
Viikinkien käyttämä sana
bjarmit on sikäli mielenkiintoinen sana, että se muistuttaa sanaa perm. Perm
on Uralin alueen portilla sijaitseva suurkaupunki ja sitä pidetään
muinaisen suomalaisuuden keskuspaikkana. Jokiverkostoa katselemalla tämä ei
olekaan mikään ihme. Volgan suuri sivujoki on Kama, jonka
varrella Perm sijaitsee. Ja siihen virran läheisyyteen jäävät mm. udmurtien
asuinalueet. Sadan kilometrin päässä Permin miljoonan asukkaan kaupungista
sijaitsee pieni Kudymkar-niminen kaupunki.
Siellä sijaitsee Komi-Permyak Local
Lore Museum, missä sanotaan olevan runsaasti (jopa eniten) historiallista tietoa
suomalaisuuteen liittyvistä asioista.
Kauppayhteydet bjarmien
kanssa katkesivat, kun slaavit vallatessaan alueita itselleen
katkaisivat yhteyden Volgalta Vienanjoelle. Slaavit eivät kutsuneet
suomensukuisia bjarmeiksi vaan tshuudeiksi. Lopulta nämä slaavit eli venäläiset
valtasivat tshuudien alueet itselleen. Jussi Konttinen kirjoittaa tästä
asiasta osuvasti kirjassaan: "sukupuuttoon
tshuudit eivät kuitenkaan kuolleet, vaan heidän osanaan oli sulautuminen
venäläisiin. Nykyiset Arkangelin
alueen venäläiset asukkaat ovat siten paitsi novgorodilaisten myös tshuudien jälkeläisiä ja näin ollen tavallaan
suomalaisten 'sukukansa'."
Tähän yhteyteen on hyvä
lisätä venäläisen tunnetun kansanedustajan lausunto, minkä hän antoi
marraskuussa 2017. Hän sanoi, että ”Täytyy ymmärtää, että
puolet venäläisistä on itse asiassa suomalaisia ja suomalais-ugrilaisia.” Tällaiset
sanat ovat rohkeita, vaikka ne ovatkin totta. Myös monille suomalaisille nämä
tosiasiat ovat perin tuntemattomia asioita, koska niistä ei ole haluttu koskaan
keskustella julkisesti. Ilta-Sanoman
kirjoituksen voi lukea tästä https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005464084.html
Mistä tulee suomalaisista
käytetty sana tshuudit?
Muinaisvenäläinen Nestorin kronikka kertoo v.1113: ”Tshud-kansa oli
kutsumassa muiden kansojen ohella ruseja eli ruotseja Venäjälle.” (Tässä
nähdään, mistä rossija tai rus-sana tulee, älä kuitenkaan sekoita ruotseja
ruotsalaisiin!). Novgorodin läänin vepsäläisten nimitys on tshuhar. Kun suomalaiset ryssittelevät venäläisiä , niin venäläiset
vastaavasti käyttävät suomalaisista ja virolaisista halveksivaa nimeä tshuhna.
Taneli Europeus ilmoitti v.1847 että ”Tshud johdetaan sanasta tshudo,
mikä tarkoittaa ihme, kumma. Tsuudilaisia on mainion noituutensa ja muun
taitonsa ja tietonsa kuin myös ihmeellisien jäännöksiensä tähden pidetty ihmeen
kansana.” Tämän mukaan me suomalaiset olisimme ihmeen kansaa! On olemassa
vain yksi ihmeen kansa, mikä ilmenee Raamatun kautta ja se kansa on Israelin
kansa. Ja kun on olemassa vain yksi ihmeen kansa, niin silloin me suomensukuiset
kuuluisimme tähän Israelin kansaan? Tästä kansasta iso osa on vielä
tunnistamatta niiden kymmenen kadoksissa olevien heimojen jälkeläisten
osalta.
Tämä selittäisi myös ne
täällä pohjoisessa ilmenevät raamatulliset Vanhan testamentin sanat, joita on monissa
paikannimissä, pohjoisimpana 50 km pitkä Jaakobin rajajoki, mikä on
pohjoisin maaraja Venäjän ja Norjan välillä. Miksi se on rajajoki? On
vain ymmärrettävä, että tämän joen itäpuoleisia alueita ovat hallinneet
suomensukuiset kansat, kuten edellä kävi ilmi kerrottaessa Arkangelin alueen
historiallisesta alkuperästä. Ja joen länsipuoli on ollut viikinkien
asuinaluetta. Raja on kulkenut joessa jo silloin kuten tänä päivänä?
Miksi nimenä on Jaakob?
Raamattua tunteva tietää, että Israel sana syntyi Jaakobista. Ja tämän kansan
jälkeläisiä on hajaantunut ympäri maailmaa kuitenkin siten, että heidän
olemassaoloaan ei voi vielä kukaan todeksi osoittaa. Pohjoisen Israelin
kuningaskunnan (eteläinen oli Juudan kuningaskunta) häviämisestä on kulunut jo
2700 vuotta.
Arkangelin alueesta itään on
suomensukuinen kansa komit, joilla on kielessä joukko lähes samanlaisia
sanoja kuin meillä. Mutta mitä ajattelette komien tervehdyssanasta terve,
sillä se on komiksi tsholöm? (Vokaalia ö ei lausuta kuten me lausumme,
vaan se on lähempänä u-vokaalia.) Sana kuulostaa lähes samalta kuin
israelilaisten shalom
tervehdyssana! Eipä siihen voi antaa muuta selitystä kuin että se on kulkenut
sinne pohjoiseen ihmisten mukana…
Kävimme kesällä 2016
Barentsin meren rannalla ja ajoimme Jakobin rajajoen vierellä kulkevaa tietä
pitkin. Alueella ei ole mitään rajavyöhykettä, vaikka siinä sijaitsee Norjan ja
Venäjän välinen raja. Raja on lähimmillään noin 10 metrin päässä. Kuvasin
matkan yhteydessä kännykkäkameralla ja tein alueesta videon, minkä voi katsella
tästä https://www.youtube.com/watch?v=ZdBo_slPhxU
Palaan vielä Udmurtiaan, mistä mainitsin edellä. Udmurtian
tasavallan vaakunassa on kolme kannuksenpyörää eli pykäläristiä. Myos
Parikkalan uudessa ja vanhassa vaakunassa on kolme pykäläristiä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Parikkalan_vaakuna
Käydessäni kesällä 2016 Udmurtiassa kuvasin
kännykkäkameralla yli puolen miljoonan asukkaan Izhevskin maisemia ja talletin
ne youtube-videolle.
Sunnuntai-aamun liikenne oli vielä vähäistä. 3 min 40 s
kestävällä videolla näkyy mm. seuraavia asioita: Udmurtian vaakuna ja heti sen
jälkeen noin 40 metriä korkea taideteos, mikä esittää Galina Kulakovan suksia.
Kulakova oli udmurtti. https://fi.wikipedia.org/wiki/Galina_Kulakova
Mainittakoon tässä yhteydessä, että myös toinen
kuuluisa naishiihtäjä Raisa Smetanina on Komissa asuva suomensukuinen nainen.
Suurin osa venäläisistä huippuhiihtäjistä on tullut aina ja tulee yhä joko
Udmurtiasta tai Komista. Mistähän tämä johtuu?
Seuraavana videolla näkyy
järvi. Se ei olekaan mikä tahansa tavallinen järvi, vaan maailman suurin 12 km
pitkä tekojärvi, mikä on kaivettu kokonaan lapioilla 1700-luvulla. Oppaan
mukaan udmurtit eivät joutuneet sitä kaivamaan, vaan sen tekijät muut maaorjat.
Järvi rakennettiin vesivoimaa varten. Järven päässä näkyy kuuluisa asetehdas,
missä tehdään mm. Kalashnikov-rynnäkkökiväärit.
Ja tietenkin muutamia vuosia sitten kuollut tunnettu asekeksijä Mihail Kalashnikov on päässyt patsaaseen
laattojen kera.
Heti näiden jälkeen kuvassa
näkyy kolme istutettua pihlajaa. Tämäkään ei ole sattumaa, sillä Udmurtiassa
pihlaja on pyhä puu. Sitä se on ollut muinoin myös meille suomalaisille.
Pihlajan jälkeen videolla vilahtaa arkkienkeli Mikaelin patsas korkean pylvään
päässä.
Ja sitten on esillä
kirkkoja. Ne on kunnostettu viimeisen päälle hyvään kuntoon, sillä nyky-Venäjää
rakennetaan ortodoksisuuden perustalle. Kuinka hyvin tämä tiedetään Suomessa?
Ovatko edes päättäjämme tietoisia tästä asiasta? Tämä on hämmästyttävää, kun
palataan ajassa muutamia vuosikymmeniä taaksepäin. Neuvostoliiton aikana kirkoista tehtiin varastorakennuksia ja ties
vaikka mitä. Tänä päivänä ns. länsimaissa kaikki kristilliset arvot ja näkyvyys
pyritään häivyttämään tai jopa tuhoamaan. Venäjällä suunta on päinvastainen.
Kristillisiä arvoja pyritään vaalimaan ja suojelemaan. Kenen valinta kestää, kuka romahtaa?
Videolla näkyy kaareva
penkki pikkulintujen kera. Vihkimisen jälkeen aviopari istuutuu vierekkäin
penkille ja kas kummaa, luisuvat kylki kylkeä vasten…
Udmurtian tasavallan
presidentin (aluejohtajan), kansanedustajien ja hallituksen komeat rakennukset
ja kauniit kukkaistutukset näkyvät myös kuvissa ja niiden jälkeen on Udmurtian
kansalliskirjailijan patsas. Udmurtia ja venäjä ovat tasavallan viralliset
kielet. Ja koska kyseessä on tasavallan pääkaupunki, niin suuren isänmaallisen
sodan 1941-1945 muistoksi palaa ikuinen tuli monien muistolaattojen ja
patsaiden ympäröimänä. Mihail Kalashnikov on saanut oman patsaansa myös tälle
alueelle.
Lopuksi videolla on kuvattu
Izhevskin rautatieasemaa, kun odottelimme junan lähtöä kohti Moskovaa, minne oli matkaa noin tuhat
kilometriä. Klo 17 lähtenyt juna ylitti Volgan ja seisoi jonkin aikaa Kazanissa
klo 23 aikoihin ja saapui Moskovaan klo 10 jälkeen seuraavana aamuna. Venäjän junissa
on hyvä ja helppo matkustaa.
Arkangelilaisen kalastajan poika Venäjän luonnontieteen ja kielitieteen isä Mihail Vasiljevitsh Lomonosov (1711-1765) tutki myös omien sukulaiskansojensa historiaa. Hän kirjoittaa:
VastaaPoista"Monet seudut, jotka ensimmäisten venäläisten itsevaltiaiden aikana olivat tsuudien asuttamia, ovat täyttyneet slaavilaisista. Osa tsuudeista on liittynyt heihin, mutta osa on luopuneet asuinsijoistaan ja muuttanut kauemmas pohjoiseen ja itään. Tämän osoittavat ne tsuudilaista syntyperää olevat, jotka perimätiedon mukaan ovat eri sukujuurta slaavilaisten kanssa, vaikka ovatkin unohtaneet oman kielensä käytön. Tästä syystä monien kylien ja jopa jokien, kaupunkien ja kokonaisten maakuntien nimet Venäjällä ovat tsuudilaista perua, mikä erikoisen selvästi pohjoisilla ja itäisillä seuduilla on tähän päivään asti nähtävissä. Huomattava on myös kielessämme yleisessä käytössä olevien tsuudinkielisten sanojen määrä. "