Laakasiilo ja Sotkamon SM-maastot 1976

5.9.-18  Laakasiilo ja Sotkamon SM-maastot 1976: On tullut aika jälleen jatkaa näitä juttujani lähes kahden kuukauden tauon jälkeen. Kaikki muistavat vielä, että saimme kokea historiallisen kuuman kesän, mikä on nyt ohi, kun olemme siirtyneet syyskuun päiviin. Lämmintä syyssäätä on silti yhä luvassa, joten nauttikaamme syksyn kauneudesta kukin omalla tavallaan. Kesän korkean lämpösumman perusteella ainakin ruskasta pitäisi tulla värikäs.

Palaan urheilun pariin vuoden 1976 toukokuun maastojuoksun SM-kisoihin ja niihin maatilan arkisiin asioihin, jotka sisältyivät em. kuukauden alkuun.  Harjoituspäiväkirjani mukaan kuukausi alkoi vapunpäivänä Kiteellä piirinmestaruusmaastoilla. Jälleen kerran kävi niin, että nuorten sarjan (19-20 vuotta) vajaan viiden kilometrin matkaa en voittanut tänäkään keväänä, koska jälleen kerran edelläni oli Tohmajärven Esa Pulkkinen. Minulla oli aina vaikeuksia sellaisessa maastossa, missä joutui varomaan askeleitaan eikä juoksu ollut "vapaata". Näin lienee ollut myös Kiteellä.

Kevään kotitilallani alkoi uusi aikakausi, sillä piha-alueemme toisella puolella ollut noin 15 vuotta vanha navettarakennus sai väistyä uuden tieltä ja lisäksi uuden navetan läheisyyteen rakennettiin laakasiilo tuoreheinän (AIV-rehun) varastoksi. Niinpä jo huhtikuun lopussa kaivinkone oli kaivanut ison montun hiekkamaahan, johon tuleva laakasiilo rakennettiin heti toukokuun alussa. Navetan purkaminen sai vielä odottaa ruohon kasvamista, jonka jälkeen sisällä olleet nautamme voitiin laskea ulos laitumelle.

Rakennettava laakasiilo oli ensimmäinen tämän tyyppinen rakennus läänin alueella, johon myönnettiin valtion lainoitus. Lainan virallista nimeä en tiennyt, mutta joka tapauksessa oli niin, että tähän asti vain ns. AIV-tornit oli hyväksytty maatilalainoitukseen piiriin. Oliko niin, että taustalla vaikutti viranomaisten ja rakennusteollisuuden välinen kartelli, mikä oli estänyt halvemmat rakennusratkaisut? Osattiin sitä juonia jo silloinkin…

Jos olisimme rakentaneet vastaavan kokoisen AIV-tornin verrattuna siihen, mikä oli rakennettavan laakasiilon koko, niin "pöntölle" olisi tullut hintaa 32 000 markan verran. Laakasiilon kustannukset olivat 8 000 markkaa eli neljä kertaa vähemmän. Niinpä ei ollut yllätys, että AIV- tornien rakentaminen loppui kokonaan. Täällä Pohjois-Karjalassa ilmestynyt sanomalehti Karjalan Maa teki rakennettavasta laakasiilostamme lähes sivun kokoisen jutun liittyen siihen, että se oli lajissaan ensimmäinen rakennus, joka oli hyväksytty viralliseksi lainakohteeksi.

SM-maastot pidettiin aina äitienpäivänä, niinpä Kiteen maastokisoista oli vain kahdeksan päivää Sotkamossa pidettäviin SM-maastoihin. Ne olivat tällä kertaa lähellä, sillä Juuan Vihtasuolta Sotkamon Vuokattiin on matkaa vain vähän yli sata kilometriä. Tein välipäivinä kovavauhtisia harjoituksia päivän töiden jälkeen, juoksin esim. kympin kilpailuvauhtia ja sitä edeltävänä päivänä kovavauhtisen vetoharjoituksen. Liitteenä olevasta voi katsoa tarkemmin.

Harjoituspäiväkirjasta otettu kuva toukokuun 1976 alkupuolelta

 

SM-kisaan valmistautuminen ei ollut mitään hienostelua eikä mistään herkistelystä voinut sanoa mitään, sillä kaksi päivää ennen kisaa meillä oli laakasiilon valupäivä. Raudoitetut noin 20 metriä pitkät lautaseinät olivat noin kolme metriä korkeita, joten betonimassaa piti työntää kottikärryillä koko päivän ajan valumuotin sisään. Raskainta oli kuitenkin soran ja sementin lapioiminen pyörivän betonimyllyn sisään, johon sitä ennen oli heitetty sangolla sopiva määrä vettä sopivan notkean seoksen aikaansaamiseksi. Raskaan soran lapioiminen rasitti etenkin selän alueen lihaksia. Tein tämän valutyön veljeni kanssa ja kaipa siinä isäkin oli mukana. Kuinka paljon tällainen raskas työ perjantaina heikensi juoksuani sunnuntaina? Sitä en silloin enkä myöhemmin ajatellut lainkaan, koska urheilun takia en väistellyt niitä töitä, jotka oli tehtävä ajallaan.

Sotkamoon menevä valtatie päättyi T-risteykseen. Muutaman kilometrin päässä oikealle käännyttäessä sijaitsee Sotkamon kirkonkylä, vasemmalle puolelle tie johtaa Vuokatin alueelle ja sieltä edelleen Kajaaniin. SM-maastojen kilpailualue sijaitsi kuitenkin suoraan edessä olevalla kangasalueella, johon kymmenen vuotta aiemmin oli rakennettu Sotkamon yläaste Tenetin koulu. Tämä koulu oli kaiketi kilpailujen keskuspaikka.

Menin kisoihin Joensuun Katajan muiden kilpailijoiden ja huoltajien mukana jo kilpailua edeltävänä päivänä. Mitään muuta en muista; en edes sitä, miten majoittuminen yön yli tehtiin. Se on kuitenkin varmaa, että mitään hotellitasoista huonetta ei ollut käytössä. Vuokatissa toimi jo siihen aikaan urheiluopisto, mutta Vuokatin rakentaminen valtakunnallisesti merkittäväksi ympärivuotiseksi matkailukohteeksi odotti vielä aikaansa.

Vuonna 1976 elettiin maassamme yleisurheilun kulta-aikaa. Lisäksi oli olympiavuosi, sillä Montrealin kisat odottivat kilpailijoita jo heinäkuussa. Niinpä suuri määrä innokkaita katsojia oli saapunut seuraamaan kisoja kangaspolkujen viereisille alueille.

Kilpailujen aikana en juuri koskaan seurannut muiden sarjojen kilpailuja, sillä tärkeintä oli keskittyä ainoastaan omaan suoritukseen. Muistan kuitenkin, että oman suoritukseni jälkeen kilpailut päättäneessä miesten viiden kilometrin kilpailussa yleisö ja kilpailujen kuuluttaja elivät täysillä mukana Lasse Virenin ja nuoren tulokkaan Enonkosken Antti Loikkasen käydessä tiukkaa taistelua voitosta. Antti oli jo jättänyt Lassea kilpailun aikana, mutta joutui lopulta taipumaan Montrealin kisojen tulevalle tuplamestarille.

Omasta suorituksestani nuorten sarjan viidellä kilometrillä en muista mitään muuta kuin että perässäni maaliin tullut tuleva armeijakaverini Porvoon Teuvo Karvonen jäi minusta yhden sekunnin. Nuorten sarjan tulokset olivat seuraavat:

1) Juhani Holopainen Vehmersalmen Urheilijat 14.41 2) Eero Kinaret GIF 14.46 3) Niilo Kemppe Oulun NMKYU 15.00 4) Seppo Liuttu Tampereen Urheilijat -38 15.05 5) Pertti Miettinen Sisu-Veikot Kuopio 15.08 6) Juhani Sams Joutsan Pommi 15.14 7) Veikko Haapala Peräseinäjoen Toive 15.18 8) Markku Kantola Tyrnävän Tempaus 15.23 9) Veikko Ahola Kalajoen Junkkarit 15.35 10) JK Joensuun Kataja ja Juuka 15.36 11) Teuvo Karvonen Porvoon Urheilijat 15.37 12) Kai Ritvala Pakilan Veto 15.41 13) Paavo Paulin Raahen Vesa 15.42 14) Yrjö Hytönen Helsingin Kisa-Veikot 15.45 …. 21) Simo Hyvönen Sotkamon Jymy 15.55 … 25) Ilpo Jousimaa Riihimäen Kisko  … 28) Esa Pulkkinen Tohmajärven Urheilijat 15.55 49) Alpo Nyrönen Saarijärven Pullistus

Nuorten sarjan kärkikaksikko Juhani Holopainen ja Eero Kinaret

Vuotta nuoremmassa ikäluokassa A-pojissa (17-18 vuotta) tulostaso oli yhtä hyvä kuin edellä mainitussa minun ikäluokassani. Seuraavassa tämän ikäluokan tuloksia, jotka sain käyttööni Ari Paunosen kautta edellä olleiden tulosten ohessa. Näistä Arille vielä kerran kiitokset!

A-poikien sarjan voittaja Ari Paunonen vierellään Risto Pentikäinen ja Arto Valkama (5). Taustalla Kaj Backas

1) Ari Paunonen Sulkavan Urheilijat 14.58 2) Risto Pentikäinen Saarijärven Pullistus 15.14 3) Harri Kirvesniemi Mikkelin Kilpa-Veikot 15.17 4) Tommy Ekblom Porvoon Urheilijat 15.18 5) Arto Valkama Ilmajoen Kisailijat 15.21 6) Jukka Klemola Ullavan Kilpa 15.28 … 9) Lars Sörensen Raision Kuula 15.37  … 13) Vesa Kähkölä Tervolan Terävä 15.48 14) Vesa Laukkanen Kuopion Sisu-Veikot 15.51 … 20) Jari Hemmilä Tampereen Pyrintö 16.14