Meillä
Suomessa kuten muissakin läntisissä maissa eletään jälkikristillistä aikaa. Tapahtuneelle
muutokselle ei ole näkyvissä loppua. Niinpä alkanut uusi vuosikymmen tulee
olemaan tärkeiden valintojen ja suurten ratkaisujen vuosikymmen niin yksilö-
kuin yhteiskuntatasolla.
Onko meillä sitten
näin luopumuksen aikakautena vielä toivoa? Vastaukset ovat EI ja KYLLÄ. Maallistuneena yhteiskuntana EI, mutta yksilötasolla KYLLÄ.
Muutama
vuosikymmen sitten kirjoitettiin viisaita sanoja, jotka elävät yhä. Ne ovat
luettavissa tämän kirjoituksen päätteenä. Sanoissa on yhä sama suuri ihmisen elämään vaikuttava muutoksen
voima kuin ennenkin ja tarkoitettu kaikille niille, joilla on halua siirtyä pois valtayhteisöstä
ja etsiä sitä KYLLÄ - elämää.
Saman
kysymyksen Herra esitti kahdelle sokealle miehelle, jotka kerjäsivät Häneltä
armoa ja terveyttä: ”Ja Jeesus sanoi heille: ’Uskotteko, että minä voin sen
tehdä?’ He sanoivat hänelle: ’Uskomme, Herra’” (Matteus 9:28). Jeesus kosketti
sitten heidän silmiään, ja välittömästi ne avautuivat (Matteus 9:29-30).
Herra
kysyy meiltä kaikilta: ”Uskotko, että minä voin johdattaa sinua ja toteuttaa
täydellisen tahtoni elämässäsi? Vai ajatteletko sydämessäsi, että olen hylännyt
sinut ja jättänyt sinut pulaan?” Hän sanoo meille niin kuin Martalle ja
Marialle: ”Enkö minä sanonut sinulle, että jos uskoisit, niin näkisit Jumalan
kirkkauden?” (Johannes 11:40).
Jumala
ei ole ensisijaisesti kiinnostunut siitä, teemmekö Hänelle jotakin suurta
työtä. Kaikkein eniten Hän haluaa meidän vain luottavan Häneen. Jumala ei tahdo
omaisuuttasi, Hän tahtoo luottamuksesi! Hän tahtoo, että luotat aina vakaasti
Häneen.
Eräs
Saksassa asuva amerikkalainen sotilas kirjoitti minulle tarjoten
kolikkokokoelmaansa, jota hän nimitti epäjumalakseen. Vastasin hänen
kirjeeseensä: ”Jumala haluaa paljon enemmän kuin kolikkokokoelmasi. Hän tahtoo,
että luotat Häneen!”
Haluamme
tarjota Jumalalle tekoja: luopua omaisuudestamme, tehdä uhrauksia, nähdä
vaivaa, kärsiä. Kaiken aikaa Jumala odottaa kuitenkin kuuliaisuuttamme ja
luottamustamme. Hän mielistyy ainoastaan uskoomme.
”Mutta
ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee,
täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät”
(Hebrealaisille 11:6).
DAVID WILKERSON
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti