Suomalaisten alkuperän salaisuus avautuu

Tämän otsikon aiheena olevan alkusanoina rohkenen todeta, että tämä kirjoitus saattaa olla tärkeä, ei ainoastaan menneisyyden tuntemisen takia vaan ennen kaikkea tulevaisuuden takia.

Aihe tämän kirjoituksen tekemiseen syntyi vasta vuoden viimeisellä viikolla katsellessani erästä vanhaa karttaa, joka on tämän kirjoituksen lopussa.

Ensimmäiset moskovalaiset olivat suomalaisia

(Käännös venäjän kielestä otsikko mukaanlukien, artikkeli on uusi, se on julkaistu marraskuussa 2019)

http://www.merjamaa.ru/news/pervye_moskvichi_byli_finnami/2019-11-03-1462

 

Arkeologit ovat löytäneet Moskovan Kremlistä keramiikan palasia, jotka ovat yli kaksi tuhatta vuotta vanhoja. Esineet kuuluvat suomalaisten heimojen kulttuuriin. He asuivat Moskvoretskin (Moskovajoen?) altaalla ensimmäisen vuosituhannen toisella puoliskolla eKr. (ajanjakso 500-0 vuotta eKr.), sanoi Venäjän tiedeakatemian arkeologisen instituutin johtaja akateemikko Nikolai Makarov.

Hänen mukaansa useita kymmeniä sellaisia ​​palasia on löydetty ja viimeisimmät nostettiin kaivauksista "kirjaimellisesti tänään". Löysimme niitä lisää myöhäisemmistä kerroksista aikakaudelta, joka liittyvät 1500-luvun loppuun ja 1600-luvun alkuun jKr.

Sitten Kremliin pystytettiin määräyksestä rakennuksia, ja perustusten rakentamisen yhteydessä he pystyivät nostamaan syvempien kerrosten mukana näitä esineitä, Makarov totesi.

Hän muistutti olettamuksesta, jonka mukaan nykyisen Kremlin alueella kyse olisi Djakovo-kulttuurista, varhaisen rautakauden arkeologisesta kulttuurista, joka oli olemassa ensimmäisellä vuosituhannella eKr. Tutkijat katsovat, että Djakovo-kulttuurin luojat olivat merjalaisten ja vepsäläisten (ven. мери ja веси) esi-isiä, varhaisen keskiajan suomalais-ugrilaisten kansojen esi-isiä, jotka asuivat Koillis-Venäjällä keskiajalla.

"Tämä oli erittäin elinvoimainen kulttuuri, jota ei ole historiallisesti liitetty slaaveihin, koska se on slaavia edeltävä väestö. Vuosisatojen ajan nämä siirtokunnat on erotettu historiallisesta Moskovasta. Mutta on erittäin tärkeää, että Moskovalla on tausta ja Kremlillä on tausta. Nämä ovat mielenkiintoisia kosketuksia menneisyyteen", sanoi Makarov.

Arkeologit kertoivat elokuussa, että (Kremlin) Katedraalin aukiolta löytyi hiilen tukkeita ja palaneita rakenteita. He olettavat, että nämä ovat jälkiä Krimin kaanin Devlet Girayn Moskovaan suorittamasta hyökkäyksestä vuonna 1571, jolloin hän valloitti ja sytytti kaupungin.



Kartta: Kremlin Katedraalin aukio

Sen jälkeen presidentti Vladimir Putin antoi ohjeet kaivausten laajentamiseksi. Makarov sanoi, että arkeologit kykenevät hyödyntämään tätä ja pystyvät ymmärtämään yleisesti, millaisilta Kremlin rakennukset tarkalleen näyttivät eri aikoina, missä ne sijaitsivat ja mitä tavoitteita ne palvelivat.

Kuva: Ensimmäisten moskovalaisten pukujen jälleenrakentaminen. Pukujen löytöpaikka on Borovitsky-kukkulalla

Djakovo-kulttuuri oli olemassa nykyisen Moskovan, Tverin, Vladimirin ja useiden naapurialueiden alueilla ajanjaksolla 500 eKr. – 500 jKr. Djakovolaiset asettuivat jokien tulva-tasanteille, niiden yhtymäkohtiin, joiden ansiosta tarvitsi vahvistaa vain sitä puolta, jota vesiesteet eivät suojanneet.

Tätä tapaa kutsutaan viitta-arkkitehtuuriksi (englannin kautta saatu käännös kertoo viitta-arkkitehtuurista, onko se `viitta` myös suomeksi, en tiedä?), se oli hyvin levinnyt tuon aikakauden ja myöhempien kansojen keskuudessa ennen tuliaseiden keksimistä.

Djakovo-kulttuurin talouden perusta oli karjankasvatus. Kasvien kasvatuksella, vaikka se osattiin, oli toissijainen merkitys. Nykypäivän Moskovan alueella tunnetaan 10 rinnettä, joissa on ollut Djakovo-kulttuuria. Kartta näistä Moskova-joen ja Moskovan alueen löytökohteista kirjoituksen lopussa.

 

** ** **

 

Tällainen oli marraskuussa 2019 kirjoitetun artikkelin käännös. Tutkitaan tätä asiaa lisää.

Djakovon salaisuus

Ensiksi saatiin jo tietää, että Moskovan ja lisäksi myös sen laajan ympäristön alueella asunut Djakovon kansa kuului suomalaisiin heimoihin. Toisesta lähteestä lisään tähän vielä toisen lainauksen:

”Nimensä kulttuuri sai nykyisen Moskovan alle jääneestä pikku kylästä, josta ensimmäiset arkeologiset löydöt tehtiin 1800-luvun lopussa. Kielihistoriallisesti Djakovo liitetään suomalaisugrilaisten kielten kehitysvaiheisiin niin, että merjan, muroman, metsherän ja vepsän kielten katsotaan joko suoraan periytyvän djakovolaisten kielestä, tai saaneen siitä merkittäviä vaikutteita.”

Mutta mitä muuta tästä Djakovo-sanasta voi päätellä? No, ei kannata olla turhan vaatimaton, kun voin todeta, että tähän Djakokovo-kulttuuriin (ven. Дьяковская культура) voi kätkeytyä suuri historiallinen salaisuus. Eikä ainoastaan tarkasteltuna asiaa kauas taaksepäin, vaan myös kaikkea sitä, mitä on vielä edessämme.

Kun sanasta Djakov otetaan pois kirjain D niin, jäljelle jää Jakov eli suomeksi Jaakob. Ja kuten hyvin tiedämme, Jaakob on Israel-sanan alkulähde. Jos tämä tieto on jollekin vielä tuntematon, niin kerrotaan asian perusteet Raamatun lehdiltä 1.Mooseksen kirjan 32. luvusta

”Ja hän sanoi hänelle: "Mikä sinun nimesi on?" Hän vastasi: "Jaakob." Silloin hän sanoi: "Sinun nimesi älköön enää olko Jaakob, vaan Israel, sillä sinä olet taistellut Jumalan ja ihmisten kanssa ja olet voittanut." (1.Moos.32:27-28)

Nyt olemme päässeet jo alkuun. Mutta Jakovin edessä on vielä D-kirjain ennen kuin siitä muodostuu Djakov. Mitä tämä yhden kirjaimen etuliite voisi tarkoittaa?

Eräs ystäväni asuu Israelissa. Lisäksi hän ”sattuu” olemaan arameankielen asiantuntija. Hän kertoi seuraavaa: 

De-etuliite arameassa tarkoittaa `joka (on)`. Se ei ole suoranaisesti määräinen artikkeli, vaan tarkoittaa `joka on`. Eli Dejakov tarkoittaa sanatarkasti `joka on jaakobilainen`.

Jos olettamus on oikein, niin silloin se suomeksi sanottuna tarkoittaa: `joka on israelilainen`. Ja edelleen se tarkoittaisi sitä, että `suomalainen, joka on israelilainen` ja `venäläinen, joka on israelilainen`. Mutta älä säikähdä tai innostu, sillä en sano, että kaikki suomalaiset ovat israelilaisten jälkeläisiä.

Mistä tämä kansa ja aramean kieli on voinut tulla Moskovan alueelle?

Israelin kansa muodostui aluksi 12 heimosta, jotka olivat saaneet nimensä Jaakobin jälkeläisistä. Vuosisatoja myöhemmin 900-luvulla eKr. maa kuitenkin jakaantui kahteen osaan. 10 heimon muodostaman pohjoisen alueen nimeksi tuli Israelin kuningaskunta ja sen pääkaupunki oli Samaria. Eteläiseen alueeseen jäivät Juudan ja Benjaminin heimot. Tämän Juudan kuningaskunnan pääkaupunki oli tietenkin Jerusalem.

Kuitenkin reilu 200 vuotta myöhemmin alueella tapahtui dramaattinen ja pysyvä muutos, kun silloinen suurvalta Assuria hyökkäsi Samariaan ja vei koko pohjoisen Israelin pakkosiirtolaisuuteen Assuriaan (nykyisen Syyrian ja Irakin rajamaille). Juuda jäi yksin. Tämä tapahtui noin vuonna 720 eKr.

Tästä tapahtumasta löytyy Raamatun (2.Kuningasten kirja 17:5-18) lisäksi myös muuta historiallista tietoa kuten wikipediasta luetaan: ”Assurian kuningas Sargon II kaappasi vallan 722 eaa., kun kuningas Salmanasser V kuoli ollessaan sotaretkellä Samariassa. Sargon II valtasi Israelin pohjoisen kuningaskunnan ja vei sen kansan pakkosiirtolaisuuteen.” https://fi.wikipedia.org/wiki/Assyria

Lisäksi eräästä assyrialaisen patsaasta löydetty kirjoitus kertoo, miten kuningas Sargon II valloitti Samarian kaupungin: ”…minä taistelin heitä vastaan suurien jumalien, herrojeni voimalla. Laskin sotasaaliiksi 27 280 ihmistä, yhdessä heidän vaunujensa ja jumaliensa kanssa, joihin he luottivat…Asutin loput heistä Assyrian keskuuteen.”

Ja nyt pääsemme esillä olleeseen aramean kieleen. Saamme lukea wikipediasta, että juuri tähän aikaan Assuria oli muuttunut arameakieliseksi.

”Aramealaiset asettuivat nykyisen Syyrian, Irakin ja Itä-Turkin alueelle n. 1100-luvulla eaa. 900-luvulta eaa. alkaen Syyrian alueella omaksuttiin foinikialaiseen kirjaimistoon perustuva kirjoitusjärjestelmä ja ensimmäinen yhtenäinen aramean kirjakieli, jota käytettiin aramealaisissa kaupunkivaltioissa. Assyrian valtakunnan alistettua aramealaiset valtansa alle arameasta tuli Assyrian valtakunnan käyttämä virallinen kieli 740-luvulla eaa.” https://fi.wikipedia.org/wiki/Aramean_kieli

Israelin pakkosiirtolaisuuteen viety kansa oppi viimeistään tässä vaiheessa aramean kielen. Tosin he eivät pysyneet vankeudessa kuin vajaa sata vuotta, sillä 600-luvulla eaa. ”Skyytit, kimmerialaiset ja meedialaiset hyökkäsivät Assurian maahan.” https://fi.wikipedia.org/wiki/Assyria

Tässä vaiheessa vankeudessa ollut Israelin 10 heimosta koostunut kansa näki mahdollisuuden paeta jonnekin sinne, missä ihminen ei ollut koskaan asunut. Tästä kerrotaan historiallisessa 2.Esran kirjan 13.luvussa:

 ”..Ja mitä tulee siihen, että näit hänen kokoavan itselleen toisen väkijoukon, joka oli rauhaa rakastava, nämä ovat ne kymmenen heimoa, jotka johdatettiin pois heidän omasta maastaan vankeuteen kuningas Hoosean päivinä, jonka assyrialaisten kuningas Salmaneser johdatti vankeuteen. Hän vei heidät joen yli ja heidät vietiin toiseen maahan. Mutta he tekivät tämän suunnitelman itselleen, että he jättäisivät kansakuntien joukon ja menevät vielä kauempaan maakuntaan, jossa ihminen ei ole milloinkaan elänyt, että edes siellä he voisivat pitää heidän asetuksensa, joita he eivät pitäneet omassa maassaan. Ja he menivät Eufrat-joen kapeiden käytävien kautta. Sillä tuohon aikaan Korkein teki merkkejä heille ja pysäytti sen joen kanavat, kunnes he olivat kulkeneet yli. Tuon maakunnan läpi oli pitkä matka kuljettavana, puolentoista vuoden matka, ja tuota maata kutsutaan nimellä Arzareth…” (Huom! sana Arzareth tarkoittaa pelkästään ”toinen maa”)

Kaikki tuntuu napsahtavan kohdalleen tässä ”historiallisessa palapelissä”, jota olemme käyneet läpi. Venäläisten arkeologien mukaan Djagovon ihmiset saapuivat Moskovan alueelle noin vuonna 500 eKr. Aika täsmää täydellisesti siihen aikaan, jolloin he olisivat helposti ehtineet tulla Assuriasta ”maakuntaan, jossa ihminen ei ole milloinkaan elänyt”. Kaukasian vuorten ylittäminen ei varmaan ollut helppoa, mutta Volgaa ja sen sivuhaaroja pitkin matkan taittaminen on varmaan ollut helpompaa.

Juuri tämä aika, jolloin Djakovo saapui Volgalle tai sen sivujokien varsille, herättää suuren mielenkiinnon mahdolliseen Israel-yhteyteen. Löytyykö mistään mitään vastaavaa historiallista tutkimustietoa, joka kertoisi jostain uudesta kansasta ja ajoittuisi juuri tähän ajankohtaan? Tämä on erittäin tärkeä kysymys!

Lisätodisteiden esittäminen kansan israelilaisuudesta ei liene huono ajatus. Venäläiset arkeologit ovat tehneet perusteellista työtä tutkiessaan tätä Djakovon kansaa Moskovan alueella ja myös sitä laajemmalla alueella. Nämä arkeologiset tutkimukset on aloitettu jo 1800-luvun lopulla.

Arkeologisista tutkimuksista on saatu monenlaista tietoa. Niiden perusteella on piirretty myös kuvitteellinen maisema rakennuksineen Djakovon kylästä.

 

On löytynyt myös ainakin kaksi hautauspaikkaa, jossa vainajat on haudattu ns. ”kuolleiden huoneiseen”, jonka koko on ollut neljä kertaa viisi metriä. Toisin sanojen vainajille on tehty talo, huone. Nämä kuolleiden huoneet ovat tuttu asia liittyen juutalaisten hautoihin. Juutalaiset eivät kuitenkaan tee polttohautauksia, kuten on oletettu tapahtuneen näissä kahdessa Djakovon löytöpaikassa. Tosin pitää muistaa, että ennen karkotustaan tämä Israelin kansa poltti jopa pieniä lapsia uhrimenoissaan, joten tästä mahdollisesta poikkeavasta polttohautaustavasta ei ehkä kannata tehdä liian suuria päätelmiä. Enemmän herättää mielenkiintoa nämä vainajien rakennukset ja niiden mahdollinen yhteys Israeliin. Tästä aiheesta löytyy enemmän tietoa aiemmista kirjoituksistani.   https://jouninkootut.blogspot.com/2018/11/kuolleiden-huone.html




Kuolleiden huone

Jos Djakovon kansan kohdalla on kyse Jakobista, niin silloin on kyse myös tulevaisuudesta. On nimittäin niin, että Jaakobin kansan jälkeläiset palaavat vielä kerran takaisin Israeliin. Tästä kirjoitinkin vähän aikaa sitten, linkki kirjoituksen päätteenä.

Seuraavaksi laitan esille Raamatusta muutaman kohdan, joissa kerrotaan Jaakobin paluusta Israeliin yhdessä Juudan heimon eli juutalaisten kanssa. Näissä kirjoituksissa korostuu se, että kansa palaa etenkin pohjoisesta. Ja onhan tiedossa, että juutalaisia on runsaasti esim. Venäjällä ja Ukrainassa. Ja mikä tärkeintä: kadoksissa oleva Israelin kansa ja juutalaiset menevät Israeliin yhdessä! Ei tule tapahtumaan mitään erillistä pelkästään juutalaisista koostuvaa massamuuttoa, vaikka niin monet luulevat niin tapahtuvan. 

* Mutta sinä, minun palvelijani Jaakob, älä pelkää, sanoo Herra, älä säiky, Israel. Sillä katso, minä pelastan sinut kaukaisesta maasta, sinun jälkeläisesi heidän vankeutensa maasta. Ja Jaakob on palajava, elävä rauhassa ja turvassa, kenenkään peljättämättä. Sillä minä olen sinun kanssasi, sanoo Herra, ja pelastan sinut. Minä teen lopun kaikista kansoista, joiden sekaan minä olen sinut hajottanut; ainoastaan sinusta minä en loppua tee: minä kuritan sinua kohtuudella, mutta rankaisematta minä en sinua jätä. (Jer.30:10-11)

* Mene ja julista nämä sanat pohjoiseen päin ja sano: Palaja, sinä luopiovaimo Israel, sanoo Herra; minä en enää synkistä teille kasvojani, sillä minä olen armollinen, sanoo Herra, enkä pidä vihaa iankaikkisesti. (Jer.3:12)

 

* Niinä päivinä on Juudan heimo kulkeva Israelin heimon kanssa, ja he tulevat yhdessä pohjoisesta maasta siihen maahan, jonka minä annoin teidän isillenne perinnöksi. (Jer.3:18)

* Sentähden, katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin ei enää sanota: 'Niin totta kuin Herra elää, joka johdatti israelilaiset Egyptin maasta', vaan: 'Niin totta kuin Herra elää, joka johdatti ja toi Israelin heimon jälkeläiset pohjoisesta maasta ja kaikista muista maista, joihin minä olin heidät karkoittanut'. Ja niin he saavat asua omassa maassansa." (Jer.23:7-8)

* Katso, minä tuon heidät pohjoisesta maasta, kokoan heidät maan perimmäisiltä ääriltä. Heissä on sokeita ja rampoja ynnä raskaita ja synnyttäväisiä: suurena joukkona he palajavat tänne. (Jer.31:8)

 

Tärkeitä ilmoituksia ovat nämä edelliset sanat. Kannattaa pysähtyä ja perehtyä tulevaisuuden takia!

Ja sitten vielä esille se kartta, jonka havaitseminen johti tämän kirjoituksen tekemiseen. Djakovska on yhden vaaleansinisen alueen nimenä 

Oletettu kartta vuonna 250 eKr.

Ja näin lopuksi en voi olla kertomatta siitä erikoista tunteesta, kun etsin aineistoa tähän kirjoitukseen. Vuonna 1980 juoksin Moskovan olympiakisoissa kirjaimellisesti Kremlin aukion lävitse, ketään katsojia ei ollut. Sitten istuin pitkän tovin Moskova-joen kivetyllä rannalla joutuessani keskeyttämään kilpailun. Ajattelin ollessani siinä yksin, että tässä minä istun, vaikka sen päivän piti olla elämäni suuren tavoitteen täyttymys. Ja nyt lähes 40 vuotta myöhemmin uuden vuosikymmenen aattona havaitsen tutkivani näitä kätkössä olevia salaisuuksia liittyen Kremliin ja Moskova-joen varrella asuneiden heimojen elämään! 
  

   

Kartta: Moskova-joki ja Moskova. Mustat pisteet ovat löydettyjä  Djakovo-kulttuurin asuinpaikkoja

Tätä aihetta sivuavia kirjoituksiani

* Israelin kadonneet kansat palaavat https://jouninkootut.blogspot.com/2019/12/israelin-kadonneet-kansat-palaavat.html

* Jumalan nuoli, kymmenen on nimesi https://jouninkootut.blogspot.com/2019/12/jumalan-nuoli-kymmenen-on-nimesi.html

* Venäläiset ovat suomalaisia geenien mukaan https://jouninkootut.blogspot.com/2019/09/venalaiset-ovat-suomalaisia-geenien_21.html

* Minne tsuudit menivät https://jouninkootut.blogspot.com/2020/01/minne-tsuudit-menivat.html
 

 

** ** **

Lisäykset 9.1. -20

On mahdollista, että vepsäläisistä oli varhaisissa historiallisissa lähteissä käytetty useita erilaisia nimityksiä, kuten ves, vas, wizzi, visunnus, vasinobronkas (esim. Kotshkurkina 2005:30; Saressalo 2005:15-16), tsuudit, tuharit, ud tai uhar.)

Toisaalta ei ole varauksettoman varmaa, oliko edellä mainituilla etnonyymeillä (kansan tai heimon nimi) aina tarkoitettu juuri vepsäläisiä (Grünthal 1997:99-103; Kotshkurkina 2005:30)

1800-luvun alku Suomessa oli aikaa, jolloin poliittiset muutokset (autonomian aika) ja kansallisromantiikan aatteet tekivät suomen kielen kehittämisen ajankohtaiseksi. Varsinkin suomalaiset kielitieteilijät innostuivat vepsästä sen vuoksi, että he olettivat vepsän olevan turmeltumatonta ”alkusuomea” (Anttila 1931:185).

Kielentutkimuksen myötä vepsäläinen kulttuuri sai jonkin verran huomiota osakseen. Kiinnostus perinteisiin tyrehtyi kuitenkin nopeasti siihen, ettei vepsäläisiltä löydetty klassiseen kalevalamittaan pohjaavaa runoutta (Heikkinen 2006:47; Salve 2005: 103; Eerola 2007).

Nykyään vepsäläiset luokitellaan suomalais-ugrilaisiin kansoihin, jotka yhdessä samojedikieltä puhuvien kansojen kanssa kuuluvat uralilaiseen kieliperheeseen (Hajdu 1975:11-13) Näitä kansoja yhdistää kielisukulaisuus, jolla tarkoitetaan sitä, että kielen voidaan osoittaa tai otaksua juontuvan yhteisestä alkumuodosta (Joki  s.28).

** ** **

Venäjän kieli on mielestäni suurin este, joka estää näkemästä kansojen alkuperän. Venäjän kieli on kehittynyt vasta viimeisen tuhannen vuoden aikana. Kukaan ei taida tietää, mitä kieltä puhuttiin Novgorodin ja Moskovan alueilla vaikkapa 1500 vuotta sitten.

Venäjän kielen historia on samalla myös ortodoksisen kristinuskon tuhatvuotista historiaa Venäjällä. Kristinuskon myötä Venäjälle tuli kirjoitus ja kirjakieli, joka alun perin ei ollut venäjää vaan eteläslaavilaista kieltä, jota kutsutaan muinaiskirkkoslaaviksi tai muinaisbulgariaksi. Näin voitiin ihmisiä sitten myöhemmin kielen perusteella nimittää slaaveiksi. 800-luvulla Balkanilla vaikuttaneet kirkkoisät Kyrillos ja Metodios kehittivät kreikan kirjaimista muinaisbulgarialle aakkoset, joita sittemmin on alettu kutsua kyrillisiksi toisen keksijänsä mukaan. Kirkkoslaavin kautta venäläisille tuli yleiset –ev tai –ov päätteiset sukunimet.