sunnuntai 8. joulukuuta 2019

Israelin kadonneet kansat palaavat Gileadiin


Tämän kirjoituksen otsikossa on Gilead. Tosin muutama muukin alueen nimi tulee ”kuin pakosta” esille kirjoituksen yhteydessä.

Gilead oli Jordanjoesta itään sijaitseva vuoristoinen alue, joka sijaitsee nykyajan Jordaniassa
Gileadin alue rajoittuu jokeen, joka laskee Gennesaretinjärvestä Suolamereen. Alue kuuluu nykyisin kokonaan Jordanialle. Vasemmalla sinisellä Välimeri
 

Gileadin alue on lähitulevaisuudessa valtavan merkittävä alue. Noin 2700 vuotta kadoksissa olleet Israelin kansan jälkeläiset palaavat pian takaisin. He palaavat laajenevaan Israelin maahan. Tämä tulee tapahtumaan tarkasti Jumalan antamien ilmoitusten mukaan sitten, kun aika on täyttynyt.

Sana Gilead voi tarkoittaa “hill of testimony”, suomennettuna  ”todistuksen kukkula”.

Sana Gilead muodostuu sanoista gal ja êd

gal (“heap, mound, hill” eli ”kasa, mäki, kukkula”). Englannin ”Heaping” tarkoitaa myös kokoamista!

êd (“witness, testimony”  eli “todistaja, todistus")

Tarkoittaako Gilead siis kirjaimellisesti Kokoamisen todistajaa?!

Mainio nimi laajalle alueelle, jonne Jumala kokoaa osan kansastaan!

Seuraavassa kolme lyhyttä mainintaa (5.Moos.34:1-5; Joosua 22:9 ja  2. Kuningasten kirja 15:29), joissa kerrotaan Gileadin historiasta. Niiden jälkeen on kuvaus Israelin häviämisestä ja sen syistä (2. Kuningasten kirja 17:5-18). Ja lopuksi voit lukea ilmoituksia Israelin kadonneiden palaamisesta mm. Gileadiin.

Mooses näki Gileadin ennen kuolemaansa
34:1 Ja Mooses nousi Mooabin arolta Nebon vuorelle, Pisgan huipulle, vastapäätä Jerikoa. Ja Herra näytti hänelle koko maan: Gileadin Daaniin asti,
34:2 koko Naftalin, Efraimin ja Manassen maan, koko Juudan maan aina Länsimereen asti,
34:3 Etelämaan sekä Lakeuden, se on Jerikon, Palmukaupungin, laakson, aina Sooariin asti.
34:4 Ja Herra sanoi hänelle: "Tämä on se maa, jonka minä valalla vannoen olen luvannut Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille, sanoen: 'Sinun jälkeläisillesi minä annan sen.' Minä olen nyt antanut sinun omin silmin nähdä sen, mutta sinne sinä et mene."
34:5 Ja Herran palvelija Mooses kuoli siellä Mooabin maassa, Herran sanan mukaan. (5.Moos.34:1-5)



Kolme Israelin heimoa asutti Gileadia
22:9 Niin ruubenilaiset, gaadilaiset ja toinen puoli Manassen sukukuntaa palasivat takaisin ja lähtivät pois israelilaisten luota Siilosta, joka on Kanaanin maassa, mennäkseen Gileadin maahan, perintömaahansa, johon he olivat asettuneet sen käskyn mukaan, jonka Herra oli Mooseksen kautta antanut. (Joosua 22:9)


Israelin häviäminen alkoi Gileadista
15:29 Israelin kuninkaan Pekahin aikana tuli Tiglat-Pileser, Assurin kuningas, ja valloitti Iijonin, Aabel-Beet-Maakan, Jaanoahin, Kedeksen, Haasorin, Gileadin ja Galilean, koko Naftalin maan, ja vei asukkaat pakkosiirtolaisuuteen Assuriin.  (2. Kuningasten kirja 15:29)


Israelin hajoaminen alkoi Israelin kuninkaan Pekahin aikaan (noin 742-732 e.Kr.), kun mm. Gileadin alueen israelilaiset vietiin pakkosiirtolaisuuteen Assyriaan. Pekahin jälkeen Israelin viimeiseksi kuninkaaksi jäi Hoosea, joka hallitsi 732-722 e.Kr. Hänen aikanaan koko Israel vietiin Assyriaan pakkosiirtolaisuuteen ja sillä matkalla he ovat yhä hajaantuneena kaikkialle maailmaan.

Israelin häviämisen syyt
17:5 Ja Assurin kuningas hyökkäsi koko maan kimppuun ja meni Samariaan ja piiritti sitä kolme vuotta.
17:6 Hoosean yhdeksäntenä hallitusvuotena Assurin kuningas valloitti Samarian ja vei Israelin pakkosiirtolaisuuteen Assuriin ja asetti heidät asumaan Halahiin ja Haaborin, Goosanin joen, rannoille sekä Meedian kaupunkeihin.
17:7 Näin tapahtui, koska israelilaiset olivat tehneet syntiä Herraa, Jumalaansa, vastaan, joka oli johdattanut heidät Egyptin maasta, pois faraon, Egyptin kuninkaan, käsistä, ja koska he olivat peljänneet muita jumalia.
17:8 He olivat myös vaeltaneet niiden kansain säädösten mukaan, jotka Herra oli karkoittanut israelilaisten tieltä, ja tehneet sitä, mitä Israelin kuninkaatkin.
17:9 Israelilaiset olivat tehneet Herraa, Jumalaansa, vastaan sellaista, mikä ei ole oikein: he olivat rakentaneet itsellensä uhrikukkuloita kaikkiin kaupunkeihinsa, sekä vartiotornien luo että varustettuihin kaupunkeihin.
17:10 He olivat pystyttäneet itsellensä patsaita ja asera-karsikkoja jokaiselle korkealle kummulle ja jokaisen viheriän puun alle.
17:11 He olivat polttaneet uhreja kaikilla uhrikukkuloilla, niinkuin ne kansat, jotka Herra oli karkoittanut heidän tieltänsä, olivat harjoittaneet pahuutta ja vihoittaneet Herran.
17:12 He olivat palvelleet kivijumalia, vaikka Herra oli heille sanonut: "Älkää tehkö sitä."
17:13 Ja Herra oli varoittanut sekä Israelia että Juudaa kaikkien profeettainsa, kaikkien näkijäin, kautta ja sanonut: "Palatkaa pahoilta teiltänne ja noudattakaa minun käskyjäni ja säädöksiäni, kaiken sen lain mukaan, jonka minä annoin teidän isillenne ja jonka minä olen teille ilmoittanut palvelijaini, profeettain, kautta."
17:14 Mutta he eivät kuulleet, vaan olivat niskureita niinkuin heidän isänsäkin, jotka eivät uskoneet Herraan, Jumalaansa.
17:15 He hylkäsivät hänen käskynsä ja hänen liittonsa, jonka hän oli tehnyt heidän isiensä kanssa, ja todistukset, jotka hän oli heille antanut. He seurasivat turhia jumalia, ja turhanpäiväisiksi he tulivat, kun seurasivat pakanakansoja, jotka asuivat heidän ympärillänsä, vaikka Herra oli kieltänyt heitä tekemästä niinkuin ne.
17:16 He hylkäsivät Herran, Jumalansa, kaikki käskyt ja tekivät itsellensä valettuja kuvia, kaksi vasikkaa. Ja he tekivät itsellensä myös asera-karsikkoja ja kumarsivat kaikkea taivaan joukkoa ja palvelivat Baalia.
17:17 Ja he panivat poikansa ja tyttärensä kulkemaan tulen läpi ja tekivät taikoja ja harjoittivat noituutta. He myivät itsensä tekemään sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ja vihoittivat hänet.
17:18 Niin Herra vihastui suuresti Israeliin ja poisti heidät kasvojensa edestä, niin ettei muuta jäänyt jäljelle kuin Juudan sukukunta yksin. (2. Kuningasten kirja 17:5-18)



Israelin (Jaakobin) palaaminen
46:27 Mutta sinä, minun palvelijani Jaakob, älä pelkää, älä säiky, Israel. Sillä katso, minä pelastan sinut kaukaisesta maasta, sinun jälkeläisesi heidän vankeutensa maasta. Ja Jaakob on palajava, elävä rauhassa ja turvassa, kenenkään peljättämättä.
46:28 Sinä, minun palvelijani Jaakob, älä pelkää, sanoo Herra, sillä minä olen sinun kanssasi. Minä teen lopun kaikista kansoista, joiden sekaan minä olen sinut karkoittanut; mutta sinusta minä en loppua tee: minä kuritan sinua kohtuudella, mutta rankaisematta minä en sinua jätä." (Jeremia 46:27-28)



Milloin muuten tulee se aika, jolloin papit ja muut teologit oppivat erottamaan Israelin (Jaakobin) ja juutalaisten eron? Niinpä ei olekaan ihmeellistä, että seurakunnissa ollaan kovin tietämättömiä tästä tärkeästä asiasta, kun ei ole saatavissa oikeaa opetusta. Tunnetaan vain juutalaiset (Juuda) ja luullaan, että kaikki on hyvin tiedossa! 

Gilead, Baasan, Efraimin vuoret ja Karmel
50:19 Ja minä tuon Israelin takaisin sen omille laidunmaille, ja se on käyvä laitumella Karmelilla ja Baasanissa ja tyydyttävä nälkänsä Efraimin vuorilla ja Gileadissa.  
50:20 Niinä päivinä ja siihen aikaan, sanoo Herra, etsitään Israelin rikkomusta, eikä sitä enää ole, ja Juudan syntiä, eikä sitä löydetä; sillä minä annan anteeksi niille, jotka minä jäännökseksi jätän. (Jeremia 50:19-20)



Karmel ja Efraimin vuoristo ovat nykyisen Israelin alueella. Efraimin vuoriston alue on ns. Länsirantaa, joka on nyt pääasiassa palestiinalaisten hallussa. Kun puhutaan Israelin paluusta, niin lähes aina puhutaan pelkästään Efraimin vuoristosta, vaikka se on vain pieni alue verrattuna siihen alueeseen, jonka Jumala on varannut palaavalle kansalleen.


Efraimin vuoristo. Oikealla alhaalla Suolameri
Mutta eipä juuri puhuta Baasanistakaan (engl. Bashan), joka on nykyisen Syyrian aluetta.  Ja jo kirjoituksen alussa tuli esille, että Gilead on nykyisen Jordanin alueella. Siitäkään ei puhuta, vaikka alue on laaja samoin kuin Baasanin alue. Kartan kuvia katselemalla sen voi ymmärtää parhaiten.
Vihreällä merkitty laaja Baasanin alue kuuluu nykyisin Syyrialle lukuunottamatta Israelin hallitsemaa Golanin aluetta
Huom! Baasanin alueen nimi mainitaan myös siinä yhteydessä, kun kerrotaan vielä edessä olevan Googin sodan jälkeisestä tuhosta Israelin vuorilla.

39:17 Ja sinä, ihmislapsi! Näin sanoo Herra, Herra: Käske lintuja, kaikkia siivekkäitä, ja kaikkia metsän eläimiä: Kokoontukaa, tulkaa, yhtykää joka taholta minun teurasuhrilleni jonka minä teitä varten uhraan, suurelle teurasuhrille Israelin vuorille; syökää lihaa ja juokaa verta.
39:18 Syökää sankarien lihaa ja juokaa maan ruhtinaitten verta - oinaita, lampaita, kauriita ja härkiä, kaikki tyynni Baasanissa syötettyjä. (Hesekiel 39:17-18)

 
Lisää alueita palaavalle Israelille


1:17 Mutta Siionin vuorella saavat olla pelastuneet, ja se on oleva pyhä, ja Jaakobin heimo on perivä perintönsä.
1:18 Jaakobin heimo on oleva tuli ja Joosefin heimo liekki, mutta Eesaun heimo kuin olki, ja ne polttavat sen ja kuluttavat sen; eikä jää pakoonpäässyttä Eesaun heimosta. Sillä Herra on puhunut.
1:19 Ja he ottavat perinnöksensä Etelämaan ynnä Eesaun vuoren, Alankomaan ynnä filistealaiset; he ottavat perinnöksensä Efraimin maan ja Samarian maan, Benjaminin ynnä Gileadin.
1:20 Ja tästä väestä, israelilaisista, viedyt pakkosiirtolaiset ottavat perinnöksensä kanaanilaiset Sarpatiin asti. Ja Jerusalemin pakkosiirtolaiset, jotka ovat Sefaradissa, ottavat perinnöksensä Etelämaan kaupungit.
1:21 Pelastajat nousevat Siionin vuorelle tuomitsemaan Eesaun vuorta. Ja kuninkuus on oleva Herran. (Obadja 1:17-20)

Tässä Obadjan kirjoituksessa kerrotaan monesta erillisestä asiasta, jotka ovat edessämme. Riittänee kuitenkin se maininta, että huomataan Israelin laajenevan myös etelään.

Libanoniin eikä silti riittävästi tilaa Israelille
10:6 Minä teen väkeväksi Juudan heimon ja autan Joosefin heimoa. Minä saatan heidät kotiin, sillä minä armahdan heitä, ja he tulevat olemaan, niinkuin en minä olisi heitä hyljännytkään. Sillä minä olen Herra, heidän Jumalansa, ja kuulen heidän rukouksensa.
10:7 Efraim on oleva niinkuin sankari, ja heidän sydämensä on iloitseva niinkuin viinistä. Heidän lapsensa näkevät sen ja iloitsevat; heidän sydämensä riemuitsee Herrassa.
10:8 Minä olen viheltävä heille ja kokoava heidät, sillä minä lunastan heidät, ja he lisääntyvät, niinkuin lisääntyivät ennen.
10:9 Kun minä sirotan heidät kansojen sekaan, muistavat he minua kaukaisissa maissa; ja he lastensa kanssa saavat elää ja palata takaisin.
10:10 Minä tuon heidät takaisin Egyptin maasta ja kokoan heidät Assurista; minä vien heidät Gileadin maahan ja Libanonille, eikä heille ole riittävästi tilaa. (Sakarja 10:6-10)
Myös Libanon mainitaan Israelin tulevana alueena. Tässä Sakarjan kirjoituksessa mainitaan Joosefin heimo ja Efraimin heimo, jotka tarkoittavat samaa eli Israelia, josta usein käytetään myös sanaa Jaakob. Ja sana Jaakob voi tarkoittaa myös koko Israelia, joka muodostuu Juudasta ja Efraimista.
 

lauantai 30. marraskuuta 2019

Presidentti Putinin suvun alkuperä


30.11.-19 Presidentti Putinin suvun alkuperä: Venäjän presidentti Vladimir Putin on lähes varmasti karjalainen, jonka esivanhemmat muuttivat noin 400 vuotta sitten Stolbovan rauhan 1617  yhteydessä Ruotsille siirtyneen Käkisalmen läänin alueelta Tverin alueelle. Alueelta muutti Tverin ympäristöön jopa puolet alueen väestöstä. Tverin alue sijaitsee Moskovan ja Pietarin välisellä alueella, kuitenkin lähempänä Moskovaa.

Käkisalmen lääni, josta Stolbovan rauhan jälkeen jopa puolet asukkaista muutti Tverin alueelle. Vuoden 1932 väestökirjanpidon mukaan Tverin alueella asui 152 000 karjalaista, joista vain 7% osasi venäjää.

Venäjän virallinen kanava kertoi maaliskuussa 2018 youtube-videossa presidentin esivanhemmista, jotka ovat asuneet Turginovan kylässä Volgan Shosha-sivujoen varrella kymmenen sukupolven ajan. Kirjoitusten mukaan he tulivat sinne 1600-luvulla eli juuri silloin, kun Käkisalmen lääni tyhjeni ortodoksisista asukkaista Ruotsin aiheuttaman pelon takia. Tästä olen kirjoittanut aiemmin blogissani, joka löytyy täältä https://jouninkootut.blogspot.com/2019/05/presidentti-putinin-vanhempien.html

Kartta Tverin alueesta. Käännöksessä mainitut paikat Tver, Turginovo ja Zavidovo on ympyröity

15 vuotta sitten joulukuussa 2004 venäläisessä lehdessä oli kirjoitus, joka oli otsikoitu nimellä Mr. Putin, kuka olet kansallisuuden mukaan? Silloin hän oli ollut presidenttinä vasta neljä vuotta ja melko tuntematon verrattuna tähän päivään. Lehden artikkeli on mielenkiintoinen, koska se ja yllä olevan linkin sisältö nivoutuvat tiiviisti toisiinsa. Kun ensiksi mainitussa kerrotaan Putinin esivanhempien muutosta Tverin alueelle, niin lehtiartikkelissa kerrotaan siitä, mistä he todennäköisesti tulivat sinne. Ja lisäksi molemmissa on mainittu tämä Turginovan kylä.

Nyt pääset lukemaan tämän lehtiartikkelin käännöksen. Ja mikä erikoisinta, kuuluisan suomalaisen huippu-urheilijan, pujottelija Tanja Poutiaisen nimen kuuleminen venäläisessä mediassa oli kimmoke siihen, että eräs venäläinen toimittaja, joka oli samalla kulttuuritutkija, kiinnostui presidentin nimen alkuperän tutkimisesta! Pienestä ojasta joetkin saavat alkunsa. Tällaista rinnastuksen käyttäminen ei ole liioiteltua tässä tapauksessa.

Käännöksessä ei liene ainakaan suuria virheitä, vaikka kieli on paikoitellen jonkin verran jäykkää. Omat lisäykseni olen merkinnyt punaisella tekstillä sulkuihin. Käännöksen jälkeen on linkki venäläisen lehden artikkeliin, jos joku haluaa lukea sen. Ja tietysti jos tässä käännöksessä on puutteita, niin huomautukset otan mielelläni vastaan. Käännös alkaa tästä:

 

Herra Putin, kuka olet kansallisuuden mukaan?

On mahdollista, että karjalaiset ovat Venäjän presidentin esi-isiä. Joka tapauksessa tämä näkyy hänen sukunimessään, joka näyttää olevan karjalais-suomalaista alkuperää. Lisäksi hänellä on karjalaisille luontaista läheisyyttä ja sitkeyttä.

Noin kymmenen vuotta sitten matkustimme matkailuyrityksen kanssa Ivankovon tekojärven lähellä, joka on presidentin maaseudun virka-asunnon Zavidovon läheisyydessä. Se on Shosha-joella, joka on sata kilometriä pääkaupungista, modernin Moskovan ja Tverin alueen rajalla.

Illalla, kun olimme ohittaneet melko suuren kylän, ryhmämme tuli eräälle metsätielle, jossa on virka-asunnon tarkastuspiste. Tarkastuspisteen toiselle puolelle ei ollut mahdollista mennä, joten päätimme palata majoittumaan kylään.

Emme päässeet itse kylään, niinpä parkkipaikaksi valittiin entisen kolhoosin puutarha. Siitä huolimatta paikalliset tulivat käymään luonamme.

 
Noin 70-vuotias pieni vanha nainen näytti kasvaneen maasta* ja alkoi heti tiedustella kohtalostamme. Hän puhui melko nopeasti, ja hänen ääntämyksessään oli jotakin käsittämätöntä, eikä se ollut tyypillistä pohjoisvenäläistä murretta, jota hän puhui.
(*näytti kasvaneen maasta, varmaan joku venäläinen sanonta)

Olin harjoittanut etnografiaa ja minulla oli arvaus. Kysyin isoäidiltä kysymyksen: "Olet todennäköisesti karjalainen?"
"Mutta mitä Karjalasta", hän vastasi mielellään, "kyllä, olemme kaikki karjalaisia täällä, me olemme vain venäläistyneet. Nuoret eivät tunne kieltä." Ja niin edelleen, hän puhui samalla tavalla.

 
Kymmenen vuotta on kulunut.* Shosha-joen varrella olevan Karjalan kylän löytäminen, joka ei ollut kovinkaan kiinnostavaa väestön laajalle joukolle, on saanut aivan toisen merkityksen.
(*Tarkoittaa vuotta 2004)

Nykyisen Venäjän presidentin esi-isät ovat laskeneet näistä kylistä pitkin samaa Shosha-jokea (ja joki ei ole kovin suuri). Putinin sukunimi tuli Turginovan kylästä ja Pominovan kylästä, joka on kirjaimellisesti muutaman kymmenen kilometrin päässä siitä Jumalan selän takana olevasta kylästä, jossa "kaikki ovat karjalaisia".

 
Sinä kysyt, kuinka karjalaiset joutuivat satoja kilometrejä Karjalasta Moskovan läheisyyteen?

Nämä itämerensuomalaiset edustajat asettuivat Tverin alueelle Sekasorron ajan* jälkeen 1600-luvun puolivälissä, jolloin Ruotsi hallitsi heidän kotimaataan Karjalan kannaksella. Melkein kolmasosa nykyisestä Tverin alueesta oli 1900-luvun alussa karjalaisia.
(*1598-1613)

Karjalaiset asuivat Valdaissa ja jopa Moshayskissa lähellä Moskovaa. Lähimmät Tverin karjalaiset, joita ei ole rinnastettu Putinin paikkoihin, asuvat Volgan, Déřen, viereisellä Zubtsovskin alueella.

Muuten, Shosha on myös Volgan sivujoki. Ja tämä samankaltaisuus uudelleensijoittumisen luonteessa on toinen väite presidenttimme itämerensuomen alkuperän puolesta. Karjalaiset, jotka tulivat Tverin maille, asettuivat yksinomaan vesistöalueille, eli he asuttivat puolalaisen ja liettualaisen hyökkäyksen jälkeen hylätyksi joutuneita kyliä.

Äskettäin kuulin televisiosta Suomen uudesta hiihtäjästä, jolla on venäläinen etunimi Tanja ja suomalainen sukunimi Poutiainen.

Latinalainen sukunimi on kirjoitettu Poutiainen, mutta ensimmäisessä tavussa ”ou” ei saa sekoittaa meitä, sillä tämä on vain suomalainen diftongi (kaksoisvokaali), sen venäläinen analogia (samankaltaisuus) oli käytössä vanhassa venäjässä.
Venäläiset ääntävät sen puheessa vain ”u”. Siksi Venäjän mediassa Tanjasta tuli Putiainen eikä Poutiainen. Selvä yhtäläisyys presidentin sukunimen kanssa on ilmeinen.

Sitten muistin karjalaisen isoäidin, joka oli Shosha-joen varrella ja päätin tutkia presidentin mahdollisia suomalaisia suku​​juuria.
Itämeren suomalaisiin kieliin kuuluvat karjalan lisäksi suomen, viron ja vepsän kielet sekä joitain muita kieliä. Näistä pitäisi etsiä sopivuus presidentin sukunimeen.

Suomen kieli, karjalan kielen lähin sukulainen, osoittautui tutkimukseni kannalta kaikista antoisimmaksi. Periaatteessa se ei ole yllättävää, koska suomalaiset, toisin kuin karjalaiset tai vepsäläiset, saivat sukunimensä pääasiassa omasta kielestään.

Niinpä suomalaisten sukunimien luetteloista tiedemiehet ovat keränneet sellaisia ​​nimiä kuin Poutala, Poutamäki, Poutanen, Poutinen, Poutiainen, Poutaparta, Poutari, Pouttu ja jopa Pouta (viimeiseen huomautus, se on meille hyödyllinen). Nämä ovat nimiä, joilla on diphthong (kaksoisvokaali) ”ou” ensimmäisessä tavussa.

Ja nyt merkittävä luettelo nimistä, joissa ensimmäinen tavu on "put": Putaa, Putaala, Putaansuu, Putila, Putilainen, Putkinen, Putkisto, Putko, Putkonen, Putkuri, Putkoinen, Putt, Putta, Puttaa, Putti, Puttila, Putto, Puttonen, Putto, Putula ja Putus.

Slaavilaisissa kielissä sellaisia sukunimiä, joissa on kantasanana ”put”, on paljon vähemmän. Kysymys on siitä, ’kuka voisi lainata keneltä’.
Sukunimien ”put-” runsaus osoittaa, että kantasanan ”put” toimivuus on korkea suomen kielessä. Osa näistä nimistä liittyy tutkijoiden sukututkimuksiin, joilla on yleinen eli ei – kristillinen nimi, kuten Putja, Pouta, joista löytyy suomalaiset kirjalliset lähteet 1500-luvun alusta.

 
Oikeastaan ​​venäläinen sukunimi Putin, joka on muodoltaan varmasti slaavilainen, noudattaen kielen yleisiä lakeja, pitäisi tulla sanasta "polku" ("путя, putja") tai "polku" ("путь, put").
"Polku" ("путь, put") presidentin sukunimen perustana ei todennäköisesti pidä paikkaansa. Suurin osa matkanimien sukunimistä (Dorozhin, Dorozhkin) on peräisin talonpoikien nimistä (sama Dorozhiny - vain Dorofey).

Ja nimetä lapsia "polun" ("путь, put") kunniaksi, 
jos he syntyvät tiellä, tätä on vaikea kuvitella. Venäjällä ei ole hyväksyttävää nimetä lapsia syntymäolosuhteiden mukaan, kuten esimerkiksi Pohjois-Amerikan intiaanien keskuudessa. Jätetään tämä olettamus nykypäivän tutkijoiden huoleksi.
 
Osoittautuu, että presidentti sai oman sanansa sanasta Pouta ("путя"), joka puolestaan ​​on vahvistettu ei-kristilliseksi kansanimeksi venäläisten ja karjalaisten sekä suomalaisten kanssa.

Mielenkiintoisempaa on, että monet näistä Put-alkuisista sukunimistä ovat venäläisten ja itämerensuomalaisten kansojen välisten etnisten yhteyksien alueella.

Vieläkin mielenkiintoisempaa on se, että ensimmäistä kertaa ”Put” ilmestyy Suomen sisällä olevissa maakunnissa venäläisten asuttaman elinympäristön ulkopuolella.
Toisin sanoen on epätodennäköistä, että tämä ei-kristillinen sukunimi olisi jotenkin tullut paikallaan asuvien talonpoikaisten keskuuteen - suomalaiset eivät tukeneet kielikontakteja venäläisten kanssa.

 
No, lukija sanoo, missä on todiste siitä, että tuhansien järvien maassa Pouta on ollut olemassa?

Tässä ne ovat: 1500-luvulla. Ruotsalaisiin laskentakirjoihin (Ruotsi omisti Suomen) on kirjattu ensimmäinen Poutiainen Oulun seudulle, jota kerran asuttivat myös karjalaiset ja sitten suomalaiset.

Jo 1500-luvulla Poutia-suvun juuria havaittiin kolmen Suomen maakunnan asukkailla. Tähän aikaan kymmenet Poutaset, Putaat ja Poutiaiset asuivat Suomessa.
Esimerkiksi vuonna 1570 samassa Oulussa asui tietty Pietari Poutiainen. Ja vuonna 1616 kolme Poutiaista kalasti Salmin* rannikolla. 1600- ja 1700-luvuilla puolet Poutiaisista asui Karjalassa.
(*Salmi on Laatokan itä-rannalla, se liitettiin Käkisalmen lääniin 1617.)

 
Useita kertoja sain tietoa muinaisista venäläisistä nimistä Putimir ja Putizlav. Venäläisessä kielessä ei kuitenkaan ole yhtään sukunimeä, jotka johtuisivat näistä nimistä (Putimyrs, Putislavs), mikä tarkoittaa, että ne tulivat venäläisen sanaston ulkopuolelta aikana, jolloin sukunimet ilmestyivät ja niitä ei voi tarkastella alkuperäisen sanan yhteydessä.

On olemassa myös hauska versio. Sanotaan, että oli sellainen vanha venäläinen nimi Putin, jossa paino oli viimeisellä tavulla. Ja sitten se muuttui sukunimeksi, ja paino siirtyi ensimmäiselle tavulle.

Sellaista muodonmuutosta ei kuitenkaan ole olemassa kielissä. Venäjän sananmuodostuslakien mukaan tästä Putin nimestä olisi pitänyt tulla Putinov tai Putinin eikä Putin. Tällaisia suku​​nimiä on todellakin olemassa, mutta ovatko ne yhteydessä meidän Putiniin, se on avoin kysymys.

Ja katsotaanpa nyt, milloin nykyisen presidentin esi-isät näkyvät Tverin maalla. Yhtäkkiä Putin tulee esimerkiksi Kamchatkasta 1800-luvun lopulla. Ja koko ohut olettamus kissaan on sen hännän alla?* Ei, ja se kaikki sopii.
(*Tämä on varmaan joku venäläinen sanonta.)

Aivan ensimmäinen Putinin esi-isä esiintyy Turginovan kylässä vuonna 1627 eli pian sen jälkeen, kun Karjalan väestön muutto alkoi Karjalan kannakselta.

Hänen nimensä oli Jakim, Nikitinin poika. Tähän mennessä karjalaiset olivat olleet ortodoksisia jo 400 vuoden ajan ja kantoivat virallisesti venäläisiä nimiä.

On tunnusomaista, että Jakimin saapuminen kylään, joka alkoi autioitua Sekasorron ajan* jälkeen, ei ole tiedossa. Kylää ja muita ympäröiviä kyliä ei omistanut kukaan, vaan Ivan Nikitich Romanov, joka oli ensimmäisen tsaarin Mikael Romanovin setä.
(*Vuodet 1598-1613) 

 
Karjalaisten vain sijoittuivat Tverin maille tsaarin tiloihin tai hänen omaisuuden lähelle tsaarin kansaksi.

Itse sukunimi Pouta (Путя) puolestaan ilmestyi paljon myöhemmin, ja jos otat sen karjalalais-suomalaisen alkuperän, sitten luultavasti tämä ei-kanoninen nimi esiintyi edelleen Tverin karjalaisilla Volgan sivujokien varrella.

Emme väitä, että olemme vihdoin paljastaneet Vladimir Vladimirovichin alkuperän salaisuuden. Näkemystä ilmaistiin kuitenkin toistuvasti, että presidentin antropologinen tyyppi on lähempänä pohjois-venäjää tai se ei ainakaan eroa itämerensuomalaisesta näytteestä.
Kyllä, ja sellaiset presidentin luonteen piirteet kuin läheisyys ja sitkeys ovat hyvin ominaisia ​​samoille karjalaisille.


** ** **
Aiemmat venäjästä käännetyt kirjoitukset


Presidentti Putinin vanhempien järkyttävät sotavuodet https://jouninkootut.blogspot.com/2019/05/presidentti-putinin-vanhempien.html
 
 

perjantai 29. marraskuuta 2019

Kirjeitä armeijasta 1976


29.11.-19 Kirjeitä armeijasta 1976: Armeija-ajan kirjoitukset jatkuvat. Kahdessa edellisessä jutussa kerroin urheilujoukkojen upseereista ja armeijakavereistani. Mutta nyt jatkan niitä ennen olleesta kirjoituksesta,, jossa kerroin Santahaminan sillalla olleista vartiointivuoroista ja lähes 30 km pitkästä lenkistä, jonka tein itsenäisyyspäivän iltana Roihuvuoressa ja Laajasalossa. Sehän oli se ensimmäinen kerta, kun näin, miten paljon kynttilöitä oli kerrostaloasuntojen ikkunoissa itsenäisyyspäivän kunniaksi.
Seuraavana päivänä pääsin pitkästä aikaa tekemään 14 km:n kovavauhtisen harjoituksen ja kun vielä seuraavana päivänä oli Cooperin testi pehmeällä radalla, niin voi anoa, että pääsin taas oikeaan juoksemisen makuun. Harjoituspäiväkirjan mukaan Cooperissa meni vain 3750 metriä lisähuomautuksella "pehmyt rata". Seppo Liuttu oli kaiketi jälleen kerran edelläni, mutta sen olen jättänyt merkitsemättä.

Tämän jälkeen olin kirjoittanut valmentajalleni Terolle Joensuuhun. Kirje löytyi "arkistojen kätköistä". Tässä kirjoittamani kirje sanatarkasti kopioituna:

"Terve Tero! Anteeksi vain hirveästi sinulle, kun en ole laittanut valmennusohjelmia, mutta kun on ollut niin paskamaisia viikkoja harjoituksen ja vähän muunkin kannalta. Etenkin viime viikolla oli kaikenlaista hässäkkää. Vain kolmena päivänä pystyin harjoittelemaan. Kolme vrk:ta meni siltavartiossa ja yksi päivä meni metsässä. Eipä tässä ole juuri ehtinyt ottaa kynää käteen. En ole tähän asti noudattanut antamiasi ohjeita aivan tarkkaan, sillä olen joskus harjoitellut toisten kanssa, joilla on ollut erilainen ohjelma. Pidin kaapissani siviilivaatteiden suursiivouksen viikonloppuna ja kadotin lähettämäsi seuraavan kolmen viikon ohjelman. Viikonloppuna luultavasti soitan sinulle kodistani. Täältä en pysty nyt soittamaan, koska rahat ovat lopussa (muut ovat lainanneet). Ensi viikolla mennään jalkamarssille, joka kestää tiistaista torstaihin. Raukkiin menosta tulee tieto tällä viikolla. Jos en joudu raukkiin, niin viikot löystyvät."

Kirjeen mukaisesti kävin kotona ja heti sen jälkeen olikin mainitsemani jalkamarssi. Sitä sanottiin valamarssiksi, vaikka sotilasvalasta oli jo monta viikkoa. Meidät kuljetettiin armeijan kuorma-autoilla jonnekin Sipoon korpeen. Lunta oli paljon, sillä talvi 1977 oli myös Helsingin alueella poikkeuksellisen luminen.
Varhain tiistaiaamuna lähdettiin matkaan ja ennen perjantai-iltaa rämpiminen päättyi. Vaikka minulla piti olla kova kunto ja huippukestävyys, niin silti olin harjoituksen päätteeksi aivan puhki. Itse asiassa en muista koskaan olleeni niin uupunut. Tähän vaikutti se, että marssimisen loppupuolella jouduin kantamaan myös muiden kantamuksia, koska isojen miesten kuten joidenkin kiekonheittäjien kestävyys ei riittänyt. Painoni oli silloin vain 54 kg ja kun taakkana oli yli puolet omasta painosta, niin kyllähän siinä väsyy. Niinpä marssin loppuosassa nukahdin pystyyn jokaisen lyhyen  pysähdyksen aikana. Marssin jälkeen nukahdin välittömästi päästyäni kuorma-auton kyytiin ja heräsin vasta Santahaminassa. Samalla nousi kuume, mutta se hävisi yön kuluessa. Sipoon marssi oli rankka, vaikka se ei kestänyt kuin kolme päivää.

Kahden päivän päästä tein jo vetoharjoituksia, seuraavana päivänä juoksin 30 km ja seuraavana päivänä 10 kilometriä tasavauhtista kovaa kahdessa osassa. Harjoituspäiväkirjastani nämä tiedot tulevat ilmi. Sitten pääsin viiden päivän joululomalle. Ennen joululomaa tuli myös tieto siitä, että siirryn aliupseerikouluun, joka alkoi heti joululoman jälkeen. Minulle oli aivan sama, menenkö sinne vai en. Kaipa ne valitsivat, koska en vastustellut.
Heti joululoman jälkeen tapahtui seuraava asia. Me kaikki lokakuussa saapuneet urheilukomppanian jääkärit menimme vielä kerran yhdessä Santahaminan metsiin jonkinlaiseen taisteluharjoitukseen. Lunta oli poikkeuksellisen paljon ja oli erittäin kylmä sää. Harjoituspäiväkirjaani olen merkinnyt, että käydessäni iltasella juoksemassa pakkasta oli 20 asteen verran. Tämä päivä oli ehkä myös se päivä, kun tajusin, miten kylmää voi olla myös Helsingissä merestä nousevan kosteuden takia. Päivän aikaan söimme pakista metsässä ja sormia paleli niin vietävästi. Nuoruudessa olin kokenut useita 40 asteen pakkastalvia, mutta ne tuntuivat vähemmän kuin Helsingin kostea pakkasilma. Kirjaimellisesti tämä oppi tuli suoraan iholle!

Komppanian sisäinen taisteluharjoitus oli sinänsä huvittavaa näin jälkeenpäin ajateltuna. Liikuimme Santahaminan pienillä teillä polkupyörillä ja sehän oli aivan onnetonta menoa lumen runsauden takia. Ja kun vielä välillä jouduimme "lentokonehyökkäyksen" kohteeksi, jolloin piti syöksyä lumiseen metsään polkupyörien kanssa ja "ampua" rynnäkkökivääreillä "lentokoneita" kohti, niin johan siinä oli melkoinen hässäkkä. Mitähän hyötyä siitäkin harjoituksesta oli?

Kuva joulukuun 1976 harjoituspäiväkirjasta
Paljon rauhallisempaa oli eräällä toisella kerralla, kun meidät muutamat kestävyysjuoksijat koottiin yhteen ja vietiin jonnekin lähimetsään suksien kanssa. Meidän piti hiihtää perätysten latua pitkin ja samalla meitä kuvattiin edestä. Joku mainostoimisto teki mainosta televisioon ja me olimme siinä mainoksessa pelkkiä tuntemattomia harmaa-asuisia sotilaita. Mitä tuotetta mainostettiin, sitä en muista ja saattoi olla, että sitä ei edes kerrottu meille. Ja televisiota emme voineet tietenkään katsella missään, ei edes sotilaskodissa.

Sitten joulukuun 28.päivä tuli siirto aliupseerikouluun eli raukkiin. Se oli nykyaikainen iso rakennus toisin kuin urheilukomppanian vanha kasarmirakennus. Kai Ritvala taisi olla ainoa pitemmän matkan kestävyysjuoksija, joka siirtyi minun lisäkseni raukkiin. Muut, kuten Seppo Liuttu ja Teuvo Karvonen, valitsivat majuri Antero Mäkipään hiihtojoukot ja pääsivät näin ollen lyhyemmällä palvelusajalla. Ensimmäisen lenkin raukissa tein 800 metrin juoksijan Viipurin Urheilijoita edustaneen Jouni Kareisen kanssa. Jounin nimi löytyy niiden suomalaisten joukosta, jotka ovat alittaneet ajan 1.50. Nimen voi etsiä täältä https://etusuora.com/artikkelit/suomalaisen-puolimailin-hurjimmasta-paivasta-tasan-70-vuotta

Heti raukkiin siirtymisen jälkeen kirjoitin Terolle. Myös tämä kirjeeni lainaus on löytynyt "arkistojen kätköistä".
"Terve Tero! Tässä kirjoittelen sinulle, joko lienet palannut joululomalta. Yritin soittaa sinulle tapaninpäivänä Joensuusta, mutta en tavannut. Tiistaina tuli muutto RAuK:hon. Meidän ei onneksi tarvitse mennä ryhmänjohtajien loppusotaan eikä viikon sissikeikalle. Ampumaleirillä tarvitsee käydä kahtena päivänä. Jokaisena päivänä, paitsi keskiviikkona, on meille varattu aikaa harjoitteluun. Nyt en ehdi kirjoittelemaan enempää, koska täytyy ehtiä postittamaan tämä kirje Sotkuun. Joten tavataan Vierumäellä.

RAuK/UudJP pl 6 Santahamina 00861 Helsinki 86 puhelin 90-686304"
Älkää kuitenkaan yrittäkö soittaa tähän numeroon. 43 vuoden aikana numerot ovat ehtineet muuttua monta kertaa.