7000 vuoden lämpötilat – puiden lustot sen kertovat

Tämä blogi on kirjoitettu vuonna 2009 julkaistusta videosta 7000 vuoden lämpötilat. Haastateltavana on tutkija Mauri Timonen Metsäntutkimuslaitoksen Rovaniemen yksiköstä.  https://www.youtube.com/watch?v=hSHDvLps78I

Tiesitkö, että Suomen ilmaston lämpötilan vaihtelut on selvitetty yli 7000 vuoden taakse eli aikakausilta löydettyjen puiden vuosilustojen perusteella.

- Lustonmittausmikroskooppi on periaatteessa ihan tavallinen mikroskooppi, jolla katsellaan puiden poikkileikkauskiekoista vuosirenkaiden leveyksiä  eli luston paksuuksia. Ja tällainen laitteisto yksinkertaisesti vain mittaa lustojen leveydet ja toimittaa sitten tietokoneen muistiin nämä tiedot määriteltyä analysointia varten. Periaatteessa se on hyvin yksinkertainen laitteisto.

 

- Mille aikakausille päästään vuosilustoja tutkimalla?

- Tänä päivänä on meillä Suomessa, me olemme  saaneet männyn metsärajalta Lapista kerätyksi 7641 vuotta pitkän vuodentarkan sarjan. Elikkä tämä männyn vuosilustosarja on havupuiden joukossa maailman toiseksi pisin sarja. Pitempi sarja löytyy ainoastaan Amerikoista White Mountainsin vihnemännystä, josta on tehty 8802 vuotta pitkä sarja. Elikkä tämä tahtoo kertoa sitä, että meillä täällä Lapissa on ainutlaatuinen arkisto, jota voisi kutsua jopa kansallisaarteeksemme.

- Voiko lustotutkimusta hyödyntää metsänhoidossa?

- Me voimme puun vuosilustoista ja rungoista analysoida satoja erilaisia asioita, jotka liittyvät niin ilmastonmuutokseen kuin metsänhoitoon. Me voimme myös lannoittaa, metsittää ja tutkia lustoista, miten tämä lannoitus on vaikuttanut, onko sillä kohtaa paksumpia lustoja. No, se ei vielä riitä meille, että on paksumpia lustoja.  Meidän pitää tietää, että kuinka nopeasti lannoitusvaikutus alkaa ja miten se kehittyy ja koska se loppuu. Ja sitten kun lannoitteet maksavat, niin meidän täytyy käyttää sitä lannoitetta niin vähän kuin mahdollista. Eli näillä kasvuluvuilla optimoidaan sitä lannoituksen tarvetta.

- Mitä lustotutkimukset kertovat ilmaston muutoksista?

- Nythän Suomi on hyvin voimakkaasti esillä ilmastonmuutostutkimuksessa ja  juuri tämän meidän pitkän sarjamme vuoksi. Me pystymme sanomaan joka ikisen kesän ajalta kesäheinäkuun lämpötilan tämän sarjan perusteella. Emme tietenkään ihan yhtä tarkasti kuin lämpömittarilla, mutta niin tarkasti, että voimme tehdä hyvinkin pitkälle meneviä johtopäätöksiä ilmastonmuutoksista noin pitemmällä aikavälillä.

Tämä vähän samea kuva kertoo vuosien 1650-2000 välisen ajan lämpövaihtelut. Sininen tarkoittaa viileitä ja vihreä lämpimiä kesiä

 

- Millaisia mielenkiintoisia asioita tutkijat ovat täältä löytäneet?

- No, kun tässä ilmastokeskustelua käydään, on joutunut toistuvasti  toteamaan, että kun katselee näitä pitkiä sarjoja, niin ilmasto on vaihdellut ennenkin, joskus enemmän, joskus vähemmän kuin nykyään. Nythän me olemme täällä Lapissa eläneet viimeisen 15 vuoden aikana keskimääräistä lämpimämmissä olosuhteissa jos verrataan viimeisen sadan vuoden pätkään. No, tämä lämpeneminen ei kuitenkaan poikkea millään tavalla tämän sadan vuoden aikana tapahtuneesta lämpenemisestä.

Jos me sitten tarkastelemme puiden kasvua pitemmältä ajalta, menemme tuonne 800 vuoden päähän keskiajan lämpökaudelle, niin huomaamme, että nämä meidän mäntymme, jotka olivat silloin eläviä, ovat kasvaneet selkeästi nykyistä paremmin eli se oli tässä näin (näyttää kuvasta) keskikauden puolella. Jos mennään atlanttiselle kaudelle, se menee noin 5000 vuotta taaksepäin nykyiseen systeemiin, silloin oli vieläkin lämpimämpää.

Vuosien 800-1200 välillä vallitsi keskiajan lämmin ajanjakso, jolloin esim. Englannissa pystyi kasvattamaan viinirypäleitä. Lapin lämpimin ajanjakso osuu noin vuoteen 1100

 

Tämän todisteena me voimme löytää nykyisen metsärajan yläpuolelta ja pohjoispuolelta Lapin pienistä järvistä, joissa on kylmä pohjoinen vesi ja vielä mutapohjalla. Me voimme löytää tukkipuukokoisia männynrunkoja alueelta, jossa ei ole enää kymmenien kilometrien päässäkään eläviä mäntyjä. Tämä on semmoinen selkeä todiste siitä, että joskus on täytynyt olla lämpimämpää kuin nykyään. Meillä ei tarvitse olla mitään ilmastomallia rakentaa siihen, riittää kun kävelemme järven rannalla ja kaivamme mutaa ja löydämme näitä runkoja. Se on konkreettinen todiste siitä, että on joskus ollut lämmintä.


PS. Tämä kirjoitus on parasta lääkettä kaikille niille, jotka kärsivät ilmastoahdistuksesta. Saatavana ilmaiseksi, jos vain lukee tai kuuntelee. Niinpä kerro kaikille niille, jotka mahdollisesti kärsivät näistä psyykkisistä oireista. Ja tietenkin kaikille niille, kuten poliitikot ja useimmat tiedotusvälineet, jotka edesauttavat ilmastoahdistukseen liittyvien oireiden leviämisessä. Vain oikea tieteellinen tieto, kuten nämä Lapin kansallisaarteen tiedot, on parasta lääkettä ilmastoahdistukseen. Meidän vanhempien tulee kantaa huolta myös meidän nuoristamme.

https://kuntalehti.fi/uutiset/opetus-ja-kulttuuri/ilmastoahdistus-painaa-koululaisia-nuorille-pitaa-puhua-myos-ratkaisukeinoista/