torstai 7. marraskuuta 2019

Kylmä uni


7.11.-19 Kylmä uni. "Älä unta näe".  Näin saatetaan sanoa sellaiselle, joka kertoo jotain utopistista. Kuten jotain sellaista, jota toivoo ja jonka uskoo saavansa. Jotain sellaista, mitä voi tapahtua joskus tulevaisuudessa. Otetaan esimerkki lottopelistä. Toivo suuren lottovoiton saamisesta on kuin unen näkemistä, koska eihän sitä lottoa muuten pelattaisi niin paljon kuin sitä pelataan. Ja joidenkin pelaajien kohdalle se epätodennäköinen "päävoittouni" kuitenkin joskus osuu.

Minulle on kuitenkin turha sanoa, että "älä unta näe", sillä ehdin jo nähdä. Siis ihan oikean yöllisen unen, tosin siitä on jo lähes 20 vuotta. Jostain syystä haluan kirjoittaa siitä nyt. Olin unohtanut sen jo aikoja sitten, mutta kun se toistuvasti putkahti ajatuksiini jokin aika sitten, niin ajattelin tuoda sen tähän blogiini. Ehkä jatkuvat monesta tuutista vyöryvät ilmastoon liittyvät uutiset herättivät sen uudelleen esille muistin kätköistä.

Otsikon aiheena on kylmä uni. Sitä se on, oikeastaan kova pakkasuni olisi parempi otsikko. Olet varmaan samaa mieltä, kun luet kirjoituksen loppuun. Olkoon tämä kylmän unen kertominen kuin vastavoima niille loputtomille uutisille ja kirjoituksille, joissa kauhistellaan ja pelotellaan maapallon kauheasta lämpenemisestä sen pahan hiilidioksidin takia. 

Nyt viskaan kylmää unta pelottelijoille kertomalla, mitä näin lähes 20 vuotta sitten:

"Katselin televisiosta säätiedotusta. Meteorologi, joka oli mies, seisoi kartan edessä. Hän osoitti kartalla kohti itää, josta alkoi vyöryä hyvin kylmää ilmaa kohti Pohjoismaita. Sääennusteessa kylmä, laaja ilmamassa levisi Suomen, Ruotsin ja Norjan päälle. Sitten meteorologi kertoi kovista pakkaslukemia näiden kolmen maan päällä. Näin kuinka kartalla isolla alueilla kaikki lukemat alkoivat miinusmerkin jälkeen vitosella: -53, -54 jne."

Tässä kaikki. Tämä selkeä uneni päättyi tähän.

Ja jatkan tähän, että en väitä, että uneni toteutuu, kuten joidenkin lottovoittajien kohdalla tapahtuu. Mutta jos Siperia repeäisi ja työntäisi arktisen ilmamassan tänne Pohjolaan unessa nähdyllä tavalla, niin mitä sitten tapahtuisi. Uutisten ja ihmisten puheiden pääaihetta ei olisi vaikea arvata. Mutta kuinka käytännön arkielämä sujuisi hirmupakkasissa sähköstä riippuvassa nyky-yhteiskunnassa? Sähköverkot taitaisivat kaatua? Ja sen jälkeen... No, ehkä ei ole tarvetta jatkaa tätä pitemmälle, sillä eihän mikään tulevaisuuden mahdollisia kriisejä pohdiskeleva ryhmä tällaisia asioita mieti. Liiallisen lämpenemisen vaikutuksia sitäkin enemmän...

 
Ilmastosta olen kirjoittanut aiemminkin


*7000 vuoden lämpötilat – puiden lustot se kertovat https://jouninkootut.blogspot.com/2019/11/7000-vuoden-lampotilat-puiden-lustot.html

*1970-luvulla peloteltiin jääkaudella https://jouninkootut.blogspot.com/2019/10/1970-luvulla-peloteltiin-jaakaudella.html

*Suomalainen ilmastotodellisuus – Suomalaiset tiedemiehet kertovat (11-osainen videosarja tieteellisestä ja poliittisesta ilmastonmuutoksesta) http://jouninkootut.blogspot.com/2019/04/suomalainen-ilmastotodellisuus.html

*Ilmastonmuutos tieteellisesti kerrottuna  http://jouninkootut.blogspot.com/2019/03/ilmastonmuutos-tieteellisesti-kerrottuna_19.html

*Lehdet pelottelevat ja lisäävät ahdistusta http://jouninkootut.blogspot.com/2019/01/lehdet-pelottelevat-ja-lisaavat.html

 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti