4.2.-20. Tämä kirjoitukseni voi tuntua
erikoiselta, mutta sehän ei ole mitään uutta. No, joka tapauksessa tämä
kirjoitus piti tehdä, koska tänä aamuna 4.2. -20 Ilta-Sanomiin oli ilmestynyt
uusi artikkeli, joka on otsikoitu
”Farkut ja t-paidat puusta? Suomen
metsissä voi kasvaa korvaaja ympäristöä raskaasti kuormittavalle puuvillalle”.
Ja kirjoitus jatkui: ”Puuvillasta valmistetut
vaatteet kuormittavat paljon luontoa. Suomalaisesta puusta valmistetut kuidut
voivat ratkaista monet vaatetuotannon ongelmat. Kuitu
on pehmeää, tuntuu käsissä ihan pumpulilta.
– Se on tehty suomalaisesta puusta, professori Pirjo Kääriäinen Aalto-yliopistolta sanoo.”Näin alkaa kirjoitus, sen voi lukea kokonaan täältä https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006394383.html
Kirjoitan nyt tästä otsikon aiheesta siksi, koska 27.9.-18 eli lähes puolitoista vuotta sitten näin unen. Lähetin sen poikkeuksellisesti hyvälle ystävälleni WhatsApp-viestinä, joten se on tallessa.
Laitan nyt tämän viestin
esille: ”Viime yönä näin erikoisen unen. En ole näkemästäni asiasta kuullut
koskaan mitään. Kaiken lisäksi uskon, että näkemäni asia voisi toteutua.
Samalla asia liittyisi meihin suomalaisiin, sillä uskon, että tämä tieteellinen
keksintö voitaisiin tehdä Suomessa. Uskaltaisinko kertoa juuri sinulle, koska
olet tekemisissä tieteen kanssa?”
Ja sitten sain viestin: ”Mielenkiintoista.
Voin toki yrittää, jos vaan jotain ymmärrän.”
Tässä vaiheessa löysin
linkin, jonka luin ensin. Siinä kerrotaan liukusellusta, kankaasta. Kirjoitus
alkaa: ”Tiesitkö, että vaatteidesi raaka-aine voi olla
puuta? Olet varmaan nähnyt jonkin vaatteesi pesuohjelapussa maininnan
viskoosista. Viskoosi on vaatekuitu, joka tehdään puusta. Myös raion ja modaali
ovat puukuiduista valmistettua tekstiilejä.” https://www.biotalous.fi/liukosellu-kangas/
Ja sitten lähetin viestin: ”Joo,
minäpä kerron uneni. Yöllä toistui monta kertaa unessa
lyhyesti sanat, että `vaatteet voidaan tehdä turpeesta`. Sellainen keksintö voidaan tehdä. Suomessa on
suhteellisesti eniten turvetta koko maailmassa. Kenelle tästä pitäisi kertoa??
Kuka kiinnostuisi asiasta? (Uimaharjun koko sellutuotanto menee
vaateteollisuuden tarpeisiin Kiinaan!) Puuvilla on kasvikuitua, samoin pellava.
Myös turve.”
Tähän keskusteluun liittyen löytyi
tietoja turpeesta, kuten Turpeesta kuituja
https://www.energiauutiset.fi/uutiset/turpeesta-kuituja.html
Ja ennen kaikkea löytyi hyvä linkki
Oulun yliopiston INNOTURPEESEEN.
INNOTURVE - Turpeen ja
suobiomassan käyttö korkean jalostusasteen tuotteissa
Ylen sivuilta https://yle.fi/uutiset/3-9320919 otsikon ”Metsästä
saadaan vaatteita suomalaistekniikoilla – vanhat farkutkin kelpaavat kiertoon” alta
löytyy näin mielenkiintoinen tieto:
”Turvekuiduista
innovaatioita. Myös
turpeen kuituja tutkitaan Oulun yliopistossa. Projektipäällikkö Ari Ämmälä sanoo turpeen lyhyiden
kuitujen antavan esimerkiksi terassilaudoille kestävyyttä. Turve on myös
kymmenen kertaa halvempaa kuin muovi.
Turvetutkimus
on vasta aluillaan, mutta Ämmälä lupaa tuloksia tulevan myöhemmin. Nyt
turvekuituja on yhdistetty muoviin yksi yhteen suhteessa ja saatu aikaan lujia
komposiitteja. Turpeen osuutta voitaisiin ehkä lisätä.
–
Turvekuitu pienempää kuin puukuitu, sitä on helppo prosessoida, sanoo Ämmälä.”
Niinpä
menin uudelleen kahville hänen seuraksi. Pentti sanoi olevansa työmatkalla
kohti Kajaania. Oli tullut aamulla lentämällä Helsingistä Joensuuhun, josta oli
jatkanut matkaa vuokra-autolla.
Tietenkin
tuli heti mieleeni, että tämä ei ole sattumaa, että tapaan aivan yllättäen
minuutin tarkkuudella Metsähallituksen pääjohtajan
Pentti Hyttisen. Enkä voinut olla kertomatta näkemääni unta siinä lyhyessä
keskusteluhetkessä, ajattelipa pääjohtaja asiasta mitä tahansa. Kysyin, että voisiko
ne turveyhtiö Vapossa olla tästä ajatuksesta kiinnostuneita. Vastaus oli
yllättävä, kun Pentti kertoi, että Vapon pääkonttori sijaitsee siellä Vantaan
Tikkurilassa Metsähallituksen yläpuolella olevassa tilassa! Hän sanoi kertovan
asiasta.
En tiedä,
miten tämä asia jatkui vai pysähtyikö se siihen. Kävellessämme Pentti totesi,
että Vapo etsii uusia tuotteita ja ne hiilidioksiidipäästöt vielä…
Nyt tämä
aihe on osaltani tuotu esille kiitos aamun Ilta-Sanomien artikkelin, joka antoi
riittävän sysäyksen tämän kirjoituksen tekemiseen, sillä se on ollut jo pitkään
mielessäni. Niinpä jään odottelemaan sitä päivää, kun kävelen päälläni paita
tai farkut, jotka on valmistettu suomalaisesta turpeesta.
Niin, vielä yksi pieni lisäys. Sana
Suomi, siinähän kolme ensimmäistä kirjainta ikään kuin muistuttaa meitä turpeesta.
Sisältyykö siihen aarre, se riippuu osaltaan myös meidän tiedemiehistämme. Itse
uskon tähän asiaan, muussa tapauksessa olisin laittanut otsikon perään
kysymysmerkin!
Kaikkinensa aika läheltä ensolaista elämää seurannut kaikki ideat joilla massiivisesti voidaan puun jalostusarvoa nostaa, ovat mielenkiintoisia myös kansantaloudellisesti. Tai minkä tahansa luonnon tuoteen jalostuminen synteettisten korvaajiksi. Turve, mitkä tahansa kasvit, ... kaikissa on kuitua jossakin muodossa. Ollaan kai aika alussa tuossa kehitysvektorissa.
VastaaPoistaPS.
Mukava juttu vanhasta soluasuntokaverista aamun Karjalaisessa. Muistan edelleen kun ilmestyit samaan soluun juostuasi Japanissa 2.12.15 maratonin. Adidaksien viereen tuli läjä Asicsia.
T: http://awot.fi/sf/browser/showfile?cust=ka&subdir=txt&doc=yhteystiedot
Sain alan asiantuntijalta seuraavaa tietoa turpeesta: ”Turvekuitua on käytetty tekstiileissä oletettavasti vuosisatoja ja käytetään pienimuotoisesti nykyäänkin. Tekstiilikäyttöön soveltuva kuitu on peräisin tupasvillasta, jota löytyy turpeesta muutamia prosentteja. Kuitu seostetaan esim. villan tai puuvillan kanssa. Vapo toimittaa pieniä määriä edelleenkin lähinnä käsityöläisten tarpeisiin. Teollista toimintaa on Suomessa yritetty 1990-luvulla, mutta se ei osoittautunut kannattavaksi. Itse turpeesta, joka on peräsin rahkasammaleesta tai sarakasveista, ei pystytä tekstiilikuituja valmistamaan, koska selluloosapitoisuus on liian pieni.”
VastaaPoista