Heinäkuussa SM-kisoihin ja samassa takaisin

3.6 Heinäkuussa SM-kisoihin ja samassa takaisin: Tämä tämän päivän juttuni on jatkoa edelliselle jutulle, mikä oli otsikoitu ”Kesäkuu 1973 kovaa harjoittelua ja yskää”. Kesäkuun kahtena viimeisenä päivänä olin piirinmestaruuskilpailuissa Joensuussa. Ne olivat samalla kesän ensimmäiset ratakilpailut. Edellisenä kesänä olin kuulunut Juuan Urheilijoihin ja silloin pääsin SM-kisoja lukuun ottamatta kilpailemaan useaan kertaan Raimo Holopaisen mukana. Mutta nyt vuonna 1973 olin siirtynyt Juuan Jänteeseen eikä seuralla ollut juuri mitään yleisurheilutoimintaa. Niinpä ei ollut kilpailujakaan eikä ollut ketään, joiden mukana olisin mennyt kisoihin. Kaiken lisäksi Juuasta oli kaikkialle pitkä matka eikä meillä kotona ollut vielä autoa. Kuitenkin piirinmestaruuskisoihin pääsin Erkki Rissasen kyyditsemänä, lisäksi mukana oli Erkin sukulaismies helsinkiläinen poliisi Heimo Halonen, joka oli erittäin innokas penkkiurheilija. Tämän jutun ohessa olevat kuvat ovat joko Erkin tai Heimon ottamia. Nämä kuvat ovatkin ainoita urheilukilpailusta otettuja kuvia, jotka liittyivät nuoruusaikani vuosiin.

Piirinmestaruuskisoissa ensimmäisenä päivänä oli 2000 metrin juoksu. Juuri tähän juoksuun liittyvät ohessa olevat kuvat. Edellisenä kesänä olin hävinnyt Tuupovaaran Urheilijoiden Tapio Laakkoselle kahdessa tiukassa 2000 metrin kilpailussa. Sama tahti jatkui myös vuonna 1973. Kaiketi pidin totutun tavan mukaan vauhtia kilpailussa, mutta Tapio oli jälleen kerran minua nopeampi lopussa. Tulin toiseksi ajalla 5.54,5 ja samalla se oli minun uusi ennätykseni. Parannusta tuli tasan kaksi sekuntia edellisen kesän parhaaseen aikaan. Kilpailun kolmas oli Ilomantsin Urheilijoiden  Heikki Immonen, joka oli vuoden meitä nuorempi. Aiemmin keväällä hän oli juossut sijalle 10 toukokuun SM-maastoissa Mikkelissä. Tämän vuoden jälkeen Heikki muutti etelään edustaen Viipurin Urheilijoita. Tilastopajan mukaan Heikki juoksi myöhemmin aikuisena 800 metriä 1.52 ja 1500 metriä 3.49. Kilpailun jälkeen saatoin todeta, että en voittanut B-poikana Pohjois-Karjalan piirinmestaruutta minulle sopivalla pisimmällä matkalla.

B-poikien 2000 m Joensuun pm-kisoissa 29.6.1973. Tapio Laakkonen, JK ja Heikki Immonen. Tämä oli myös järjestys maalissa. Kuvan voi klikata suuremmaksi.

Pm-kisojen toisena päivänä oli 800 metriä. Harjoituspäiväkirjan mukaan silloin oli rankkaa vesisadetta. Tulin kilpailussa kolmanneksi ajalla 2.09,8. Samalla paransin edellisen vuoden ennätystäni yli sekunnilla. Voittiko kilpailun Tapio vai Heikki, sitä en muista. Molempina päivänä minua vaivasi kova yskä, mikä varmaan ei jäänyt huomaamatta muilta kilpailijoilta. Heinäkuu jatkui samaa kovaa harjoitustahtia kuin kesäkuussa. Aamulenkkejä en tehnyt kertaakaan kovan yskän takia.

Heinäkuuhun liittyi oleellisesti myös heinänseivästys ja sen jälkeen kuivien heinien kokoaminen latoon. Sata heinäseivästä seivästin jokaisena päivänä heinäntekoaikaan. Päivät olivat silloin työntäyteisiä ja iltasella sitten juostiin. Yskä vaivasi paljon, niinpä harjoituspäiväkirjasta näkee, että jouduin jopa keskeyttämään harjoituksia yskimisen takia. Kuinka monta kertaa oksensin yskimiskohtauksen jälkeen – niitä en merkinnyt muistiin. Kävin myös lääkärissä, mutta apua sieltä ei tullut.

Palkintojen jakajana oli Joensuun Katajan legendaarinen valmentaja Pauli Pakarinen. Kuvan voi klikata suuremmaksi.

Sitten tuli heinäkuun 21. päivän kauden pääkilpailu, johon olin tähdännyt koko kesän. Oli lauantaipäivä, kun lähdimme Erkki Rissasen kanssa hyvissä ajoin kohti Varkautta. Sinne oli suhteellisen lyhyt matka Juuasta katsottuna, vain vajaa 200 km. Kilpailuaikataulun mukaan B-poikien 2000 metriä oli vasta noin seitsemän aikaan iltasella. Tulimme ennen neljää urheilukentälle ja menimme ilmoittautumaan. Silloin tuli varsinainen tieto: Kilpailuun osallistumisen varmistus olisi pitänyt tehdä jo aiemmin päivän kuluessa. Kilpailunumeroa ei minulle annettu. Otin ilmoituksen vastaan eleettömästi enkä alkanut edes ajatuksissa syyttelemään ketään tapahtuneesta asiasta. Ei auttanut muu kuin lähteä takaisin kotiin. Niinpä emme jääneet katsomaan kisoja, vaan samassa lähdimme takaisin kohti Juukaa. Seitsemän jälkeen olin jo kotona Vihtasuolla. Samassa otin piikkarit esiin ja lähdin vajaan kilometrin päässä olevalle 750 metrin kangaspolkulenkille. Juoksin kaksi kierrosta aivan täysillä ja lisäksi 500 metriä päälle. Näin tuli 2000 metriä täyteen. Kello pysähtyi aikaan 5.56. Harjoituspäiväkirjaani tein merkinnän ”Pääkilpailu kankahalla!!” Kaiketi pienellä huumorilla sivuutin päivän aikana kokemani pettymyksen.

Heinäkuun harjoitukset vuonna 1973. Merkinnät ymmärtää paremmin jos lukee edellisen blogin ”Kesäkuu 1973 kovaa harjoittelua ja yskää”. Kuvan voi klikata suuremmaksi.

Kolme päivää myöhemmin saimme kotiimme kesävieraita Kuopiosta. Äitini serkku tuli miehensä kanssa kylään ja saimme päivän Karjalaisesta lukea, että iltasella on Lieksassa kansalliset yleisurheilukilpailut, jossa oli myös B-poikien 2000 metrin juoksu.  Lauri Markkio oli valmis lähtemään kuskiksi Pielisen toisella puolella olevaan Lieksan kaupunkiin. Markkion pariskunnan lisäksi myös isäni ja äitini lähtivät mukaan. Tämä jäi ainoaksi kerraksi, kun sekä isä että äiti olivat yhdessä katsomassa kilpailujani. Tultuamme kisapaikalle ilmoittauduin kilpailuun mukaan. Lämpimässä kesäillassa ja samalla suuren yleisömäärän edessä tein niin sanotun soolojuoksun johtamalla lähdöstä maaliin saakka. Voittoaikani Lieksan hiilimurskaradalla oli samalla uusi Pohjois-Karjalan piiriennätys 5.48,8. Sain kovat onnittelut Markkion Laurilta, olihan hän innokas penkkiurheilija. Tosin minun olisi pitänyt olla hänelle kiitollinen siitä, että hän toi minut kilpailuun mukaan. Ilman hänen Juukaan suuntautunutta kesälomamatkaansa juoksuni olisi jäänyt juoksematta. Kolme päivää aiemmin Varkauden SM-kisoissa Tyrnävän Markku Kantola oli juossut saman ajan 5.48,8 sijoittuen B-poikien 2000 metrillä kuudenneksi Ari Paunosen voittaessa kilpailun ajalla 5.32,6. Mikä olisi ollut minun sijoitukseni ja aikani, jos olisin saanut osallistua kauden pääkilpailuuni – se jäi tietämättä ja kokematta.