Mikään aineellinen ei ole pysyvää. Siitä kertovat myös nämä
seuraavat kuvat, mitkä löytyvät myös kotisivujeni valokuva-albumista http://www.jouninkootut.info/427212003
Kuvien alla on muutama sana liittyen näihin kuviin.
Olipa kerran navetta: Tämä oli joskus vauraan maatilan suuri navetta. Tämä kaukana erämaitten keskellä sijainnut tila autioitui, navetta jäi pystyyn, mutta sitten lopulta talven paksut lumikuormat selättivät tämän navettavanhuksen. Kuva on Nurmeksesta.
Olipa kerran Volvo: Miten paljon tälläkin autolla kuljettiin pitkin teitä ennen kuin lopullinen tien pää löytyi metsän reunasta? Siihen se jäi, puun siemenet löysivät paikkansa auton kupeesta ja niin autovanhus alkoi pikkuhiljaa saada vihreyttä ympärilleen. Kuva on Nurmeksesta.
Olipa kerran maitotonkat: Kuvan maitotonkat ovat nyt koristeina, mutta joskus ne ovat matkanneet pitkän matkaa edestakaisin navetan ja meijerin väliä. Nämä ovat niitä raskaita rautatonkkia ennen kuin alumiini syrjäytti raudan. Ruoste on jättänyt omat jälkensä ilmentäen ajan kukumisesta. Tämäkin kuva on Nurmeksesta.
Olipa kerran urheilukenttä: Tämäkin kenttä on nähnyt vuosien saatossa montaa kirmaavaa askelta ja kuullut monta iloista huudahdusta koulun liikuntatuntien aikana. On selvää, että myös laskuoppia on harrastettu kun maalien määrää on ynnätty yhteen. Nyt voidaan ainoastaan katsella, miten männyt kasvavat. Kuva on Valtimolta.
Olipa kerran kokouspaikka: Kaiken ei aina tarvitse olla kovin vanhaa ollakseen "olipa kerran", sillä tämä rakennus on vielä uusi ja kuitenkin se on jo historiaa. Seinässä näkyviin jääneet kirjainten kiinnikkeet ilmaisevat sen, että vielä vähän aikaa sitten tässä rakennuksessa kokoontuivat Jehovan todistajat. Huhtikuussa 2017 Venäjä kielsi Jehovan todistajien toiminnan koko maassa äärijärjestönä ja myös heidän omaisuutensa otettiin valtion haltuun. Kuva on Kostamuksesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti