Maaliskuussa valo lisääntyy, niinpä kuukauden aika keskimäärin joka toinen aamu tein seitsemän kilometrin aamulenkin. Niistä kertyneet askeleet lisäsivät kuukauden harjoitusmäärää yhteensä sadalla kilometrillä. Maaliskuun kokonaismääräksi tuli yhteensä 570 km, mikä oli suurin harjoitusmäärä, mitä olin koskaan tehnyt.
Kuukauteen mahtui
kuusi löysävauhtista juoksukertaa, joiden pituus vaihteli 20-25 kilometrin
välillä. Lisäksi oli yksi kerta, jolloin juoksin 30 km:n pituisen lenkin. Se
olikin muutamia vuosia jatkuneen urheilu-urani toiseksi pisin harjoitus.
Puolitoista vuotta aiemmin 16 vuoden ikäisenä olin juossut vielä pitemmän
matkan, mistä kerroin aiemmin jutussani, mikä löytyy täältä: http://jouninkootut.blogspot.fi/2017/06/nurmeksen-rajalle-ja-takaisin.html
Reipasvauhtisia
vauhtileikittelyjä pituudeltaan 10-14 km mahtui kuukauden ohjelmaan kolme
harjoitusta. Tasaisella, kovalla vauhdilla juostuja harjoituksia oli
kuukauden aikana peräti seitsemän, joiden pituus vaihteli 10-14 km:n välillä.
Näistä yksi oli erilainen, sillä harjoituspäiväkirjasta näen, että yhtenä
aamuna olen kahden kilometrin verryttelyn jälkeen juossut kovavauhtisen kahden
kilometrin vedon; ja sitten iltapäivällä olen juossut kympin kovalla vauhdilla.
Tämä oli kaiketi ensimmäinen kerta, kun tein kaksi tehoharjoitusta saman päivän
aikana. Tämä oli poikkeuksellista eikä tämä toistunut montaa kertaa koko
juoksu-urani aikana.
Maaliskuun viimeinen
päivä 31.3 on ollut toinen pääsiäispäivä. Voin todeta tämän varmuudella, vaikka
edessäni ei ole vanhoja kalentereita eikä myöskään harjoituspäiväkirjassani ole
mainintaa pääsiäisajasta. Olen kuitenkin kirjoittanut kuukauden viimeisen
päivän kohdalle sanatarkasti "MALMIJUOKSU 5,1 km. 15.37
(2.)".
Joensuun eteläpuolella sijaitseva Pyhäselän
koulukeskus Hammaslahdessa on ollut malmijuoksun
lähtö- ja maalialueena jo 45 vuoden ajan. Vuonna 1975 tämä kilpailutapahtuma
oli vielä nuori. Tämä oli vasta kolmas kerta, kun kestävyysjuoksun harrastajat
suuntasivat toisena pääsiäispäivänä kohti Pyhäselkää. Kilpailu on järjestetty
tähän vuoteen saakka aina samana ajankohtana. Tästä johtuen myös olosuhteet
ovat vaihdelleet talvikeleistä lähes kesäisiin olosuhteisiin, sillä pääsiäisen
ajankohta vaihtelee eri vuosina lähes kuukaudella.
Vuonna 1975 pääsiäistä
vietettiin varhain. Olivatko olosuhteet talviset? Siitä ei ole mitään
muistikuvaa, mutta se oli kuitenkin varmaa, että kilpailuun osallistui paljon
juoksijoita niin eri-ikäisten kilpasarjoihin kuin myös kuntoilijoille
suunnattuun hölkkäsarjaan. Tämä oli sitä aikaa, jolloin innostus
kestävyysjuoksun harrastamiseen oli maassamme huipussaan.
Päiväkirjan osoittaman
tiedon mukaan olin A-poikien (pojat 18 vuotta) 5,1 kilometrin kilpailussa
toinen ajalla 15.37. En varmaan ollut kovin tyytyväinen tulokseen. Matka oli minulle riittävän pitkä ja olin harjoitellut
hyvin koko talven ajan; ja kuitenkaan en pystynyt voittamaan. Tosin kilpailua
ajatellen viikon sisällä juostut kaksi kovavauhtista kympin lenkkiä eivät
olleet eduksi itse kilpailussa. Minulla ei ole mainintaa siitä, kuka oli
edelläni. Hän oli todennäköisesti Tohmajärven
Urheilijoiden Esa Pulkkinen, joka uutena kasvona putkahti esiin juuri tänä
vuonna. Seuraavien vuosien aikana meidän välillämme oli monet kovat keskinäiset
kilpailut etenkin maastojuoksuissa ja radalla erityisesti 1500 metrin matkalla.
Olimme usein samoissa kisoissa, koska me molemmat asuimme Pohjois-Karjalassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti