Juovuksissa armeijan ampumaradalla

2.11.-19 Juovuksissa armeijan ampumaradalla: Jatkan kertomustani armeija-aikani tapahtumista. Edellinen oli syyskuun blogissani, jossa kerroin mm. vartiointivuoroistani Santahaminan sillalla. Ajallisesti kyse oli joulukuun alusta vuonna 1976.

Kuitenkin nyt palaan ajassa hiukan taaksepäin. Lokakuussa me nuoret urheilijat olimme saapuneet toiseen jääkärikomppaniaan paikkaan, jota kutsuttiin urheilujoukoiksi. Nyt yritän kertoa, mitä on jäänyt sanomatta aiemmissa jutuissani. Voi olla vähän sillisalaattia, kun poukkoilen asiasta toiseen, mutta älä anna sen häiritä.

Kerron nimistä, jotka vaikuttivat upseereiden joukossa kouluttajina. Komppanian päällikkönä toimi majuri Antero Mäkipää. Muissa yksiköissä komppanian päälliköt olivat sotilasarvoltaan kapteeneja, mutta jostain syystä urheilukomppanian päälliköllä oli pykälää korkeampi arvo. Antero Mäkipää oli miellyttävä ja kaikin puolin asiallinen upseeri, joka ymmärsi urheilijoita; sitä ei varmaan epäillyt kukaan. Suunnistus taisi olla se laji, jota hän harrasti ihan kilpailutasolla.

Oman arvioni mukaan Mäkipää oli myös kilpailuhenkinen, jolle myös oman yksikön pärjääminen (ja samalla oma kunnia?) oli tärkeää. Tämä tuli esille tosi yllättävällä tavalla. Kun joulukuussa peruskoulutuskauden jälkeen oli aika ilmoittaa halukkuus hakeutua aliupseerikouluun, niin Mäkipää ilmoitti yllättäen meille kestävyysjuoksijoille, että hän perustaa hiihtojoukot, joka sitten talven aikana osallistuu eri yksikköjen väliseen kilpailuun. Jos ilmoittautuu mukaan, niin ei tarvitse mennä aliupseerikouluun ja pääsee kolme kuukautta lyhyemmällä palvelusajalla. Olihan se yllättävä tarjous. Olin huono hiihtäjä ja pidin itseäni pelkästään juoksijana, joten en edes harkinnut asiaa. Mäkipää sai haluamansa joukot, sillä mm. Seppo Liuttu, Teuvo Karvonen ja Matti Koivisto-Rajala valitsivat lyhyemmän palvelusajan. Eipä silti, talven aikana Seppo Liuttu voitti miesten halli-SM:n 3000 metrillä, joten hiihto ei vaikuttanut ainakaan Seppoon kielteisesti.

Yliluutnantti Aapo Tajasvuo oli pitkän linjan upseeri, joka vastasi eniten meidän koulutuksesta. Pääasiassa hänen johdollaan opeteltiin erilaisia sotilastaitoja komppanian edessä olevalla kenttäalueella, ampumaradalla ja maastossa. Maastosta on jäänyt mieleen etenkin Sahara. Sillä nimellä tunnettiin Santahaminan hiekka-alue. Se oli pelkkää hienoa hiekkaa, mitään kasvillisuutta ei kasvanut sen päällä. Taisteluharjoituksissa syöksyttiin pitkin Saharan pintaa niin, että hiekka pölisi. Hiekasta oli myös etua, sillä taisteluvarustukseen kuuluvalla kenttälapiolla oli helppo tehdä potero Saharan pehmeään hiekkaan.

Tajasvuo johdatti meidät useita kertoja ampuma-alueelle heti alokaskauden alusta lähtien. Rynnäkkökiväärillä piti opetella ampumaan sekä makuulta että pystystä 150 metrin päässä oleviin tauluihin. En ollut lainkaan tarkka ampuja. Liekö siihen vaikuttanut se, että aseet eivät kiinnostaneet minua yhtään. Tosin nuorempani olin ampunut muutaman kerran veljeni ilmapistoolilla ja ilmakiväärillä. Siinä olivat kaikki kokemukseni aseista. Niinpä ampumaradalta saadut kuntoisuuslomat eivät osuneet minuun kuten joillain toisilla.

Ampumaradalla en saanut kuntsareita, mutta uuden kutsumanimen onnistuin saamaan. Onkohan kukaan muu koskaan saanut uutta kutsumanimeä kesken ampumaharjoitusten? Kävi niin, että eräänä päivänä ampumaradalla olimme yliluutnantti Tajasvuon johdolla tekemässä kovapanosammuntaa. Meitä oli pitkä rivi jääkäreitä makuulla aseet kohdistettuina 150 metrin päässä oleviin tauluihin. Lippaassa oli kymmenen panosta kuten normaalisti. Jokaisen piti ampua panos kerrallaan kohti maalia. Kun kukin oli ampunut lippaan tyhjäksi, niin sen jälkeen Tajasvuon komennon jälkeen piti vielä kerran painaa liipasimesta jonnekin taulujen suuntaan. 

Tyhjä laukaus oli varmistuslaukaus turvallisuuden takaamiseksi siksi, ettei kenellekään ollut jäänyt vahingossa aseeseen kovaa laukaisematonta panosta. Makasin pitkälläni rynnäkkökiväärin piipun ollessa edessä olevan parrun yläpuolella. En edes tähdännyt tauluihin painaessani liipaisimesta "tyhjää". Painoin liipaisinta ja samassa pamahti. Säikähdin valtavasti, panos varmaan osui muutaman metrin päähän maahan. Parruun se ei ainakaan osunut. En ollut ampunut kaikkea kymmentä panosta tauluihin, vaan jostain syystä yksi oli jäänyt ampumatta. 

Makuullaan rivissä olevalta armeijakaverilta tekoni ei jäänyt kuulematta. Samassa yliluutnantti Tajasvuo käveli rauhallisesti luokseni. Ehdin ennen hänen kysymystään antaa vastauksen pamauksen syyhyn yhdellä ainoalla sanalla: "Erreyksissä!" Sana tuli kaiketi selvästi kuulluksi myös muille, sillä tästä tapauksesta lähtien sain lisänimen Erreys. Erreyksellä tarkoitin tietenkin erehdystä, mutta kaiketi tämä kotiseutuni murresana oli outo muualta Suomesta tulleille kavereille. Niinpä olin Erreys ainakin siihen saakka, kun menin aliupseerikouluun. Tämä tapahtuma on vielä tänäänkin ainakin Teuvo Karvosen muistissa.

Ammunnoista on jäänyt mieleen myös toinen erikoinen tapaus. Se, mitä nyt kerron, ei varmaan olisi nykyisin mahdollista varusmiespalveluksen yhteydessä. Osa meistä pitkämatkalaisista, kuten minä, ei lähtenyt viikonloppuisin kotiin, jos ei ollut mahdollista saada pidennettyä viikonloppuvapaata. Ja saattoi myös olla, että osa joutui jäämään kasarmille, vaikka lauantaina ei olisikaan ollut koulutusta.

Kävi niin, että meitä oli jäänyt alle kymmenen varusmiehen joukko viikonlopuksi kasarmille. Joukossamme oli yksi korkeushyppääjä, joka oli todella hyvä ampuja, vaikka ei ollut koskaan aiemmin harrastanut ammuntaa. Hän paukutteli aina parhaat pisteet ja sai kuntoisuuslomia tarkkuudestaan. Tämä oli tullut myös urheilukomppanian toimistoupseerin tietoon. Jostain syystä tämä upseeri (oliko hän ylivääpeli vai sotilasmestari, sitä en muista, enkä nimeäkään halua mainita) oli tullut lauantaiaamuna töihin toimistolle, joka oli punatiilisen kasarmirakennuksen alakerrassa. Mitään koulutusta ei ollut merkittynä päiväohjelmaamme. Yhteiset ruokalassa käynnit olivat ainoita velvoitteita.

Koskaan aiemmin tämä toimistoupseeri ei ollut osallistunut meidän koulutukseen. Niinpä oli yllätys, kun hän aamuruokailun jälkeen komensi meidät ulos. Hän kertoi, että lähdemme ampumaan ampumaradalle. Jostain hän oli hankkinut myös panokset mukaansa. Jokainen tiesi jo entuudestaan, että tämä upseeri oli viinamäen miehiä. Sen näki jo hänen ulkoisesta olemuksestaan. Mutta sen myös haistoimme tänä myöhäissyksyn aamuna seisoessamme 2.JK:n edustalla.

Käsky on käsky armeijassa. Niinpä lähdimme marssimaan kohti ampumarataa. Mutta yllätys oli, että suuntasimme meille ennestään vieraalle ampumaradalle, joka oli kadettikoulun suunnalla. Päästyämme ampumaradalle viinan vaikutuksen alainen toimistoupseeri yllätti vielä kerran. Tästä harjoitusammunnasta tulisi erilainen verrattuna siihen, mihin olimme tottuneet. Ainoastaan hän ja meistä tämä korkeushyppääjä ampuisivat, muut toimisivat taulujen alapuolella olevassa montussa numeroiden näyttäjinä. En muista enää tarkkaan, mutta jokin pitkä tanko oli käytössä ja sen avulla näytettiin ampumapaikalle osumien lukemat. Toimistoupseeri halusi haastaa meidän parhaan ampujan keskinäiseen kisaan! Tämä oli syynä, miksi olimme marssineet vieraalle ampumaradalle.

Korkeushyppääjä ampui totutun varmasti kymppejä ja ysejä. Toimistoupseeri lainasi rynnäkkökivääriä joltain mukana olleelta. Kun tuli upseerin ammunnan vuoro, niin taulun alapuolelta ei ollut mitään näytettävää. Kaikki laukaukset menivät ohi! Upseeri totesi, että aseen kohdistus ei ollut kohdallaan. Siinä ei ollut mitään sen kummempaa, kilpailu oli ohi ja marssimme takaisin kasarmille. On melko varmaa, että tämä lauantaiaamun "koulutustapahtuma" ei tullut kenenkään muun tietoon. Pönäkkä upseeri käyttäytyi muuten kaikin puolen asiallisesti, vaikka kukaan ei varmaan voinut käsittää, mitä hänen päässään liikkui aamulla päättäessään järjestää oman ampumakilpailun. 

 

1970-luvulla peloteltiin jääkaudella

"1970-luvulla uhkana oli pidetty ilmaston kylmenemistä ja uutta jääkautta, vaikka hiilidioksidipitoisuus oli ollut kasvussa silloinkin. Kylmeneminen (global cooling) oli suurinta muotia ja tieteen hyväksymä konsensus.

Ensimmäisenä Maan päivänä 1970 professori Kenneth Watt ennusti: ”Maailma on kylmentynyt rajusti noin 20 vuotta. Jos nykysuuntaus jatkuu, vuonna 1990 globaalilämpötila tulee olemaan noin neljä astetta kylmempi ja vuonna 2000 yksitoista astetta kylmempi. Tämä on noin kaksi kertaa se mikä tarvitaan jääkauteen.”

Tiedeihmiset ja poliitikot ajoivat muun muassa seuraavia hätätoimia ihmiskunnan tuhon estämiseksi:

hiilidioksidituotannon lisääminen,

Beringinsalmen sulkeminen padolla Neuvostoliiton ja Alaskan välillä,

padon rakentaminen Norjan ja Grönlannin välille,

napa-alueiden kattaminen mustalla kelmulla,

metallipölyn sirottelu ilmakehään,

jättimäisten peilien lähettäminen maata kiertävälle radalle,

kaliumpölystä tehdyn keinorenkaan rakentaminen planeetallemme (vrt. Saturnus), 

Färsaarten luona olevien vedenalaisten vuorten räjäyttäminen vetypommeilla, jotta lämmin vesi pääsisi helpommin Arktisille alueille,

Grönlannin lämmittäminen ydinreaktoreilla ja napajään sulattaminen vetypommeilla. 

Sitten taas lämpeni. Pian alettiin kilvan etsiä siihen syyllisiä ja keksiä vastakkaisia ehkäisytoimia."

Tämän edellä oleva kirjoitus on lainattu professori Antero Järvisen blogista, joka on julkaistu vajaa viisi vuotta sitten. Järvinen on toiminut yli 35 vuotta Helsingin yliopiston biologisen tutkimusaseman johtajana Kilpisjärvellä. Blogin voi lukea kokonaan täältä http://ilmastorealismia.blogspot.com/2015/01/ilmastoharhan-lyhyt-historia.html

Kirjoittaja tiivistää kirjoituksensa sanoman selkokielellä seuraavasti:

Kirjoitukseni faktat selkokielellä ovat:

- ilmaston lämpenemistä on suuresti liioiteltu ja sen torjumiseen on käytetty turhaan suunnattomia rahasummia
- toista vastaavanlaista tieteellistä ja taloudellista harharetkeä on vaikea löytää
- luonnollista ilmastovaihtelua on vähätelty ja sen tutkiminen on lyöty laimin
- IPCC ja sitä lähellä olevat piirit ovat pyrkineet tukahduttamaan ilmastokeskustelun ja ovat todistettavasti jääneet kiinni vilpistä (mm. Climategate); samaan vaaralliseen leikkiin ovat ryhtyneet media, ympäristöjärjestöt ja poliittiset puolueet

- ilmastotieteilijät siirtävät koko ajan maaleja sitä mukaa kuin heidän ennustuksensa yksi toisensa perään sortuvat; nykyisellään ”ilmastonmuutosta” on mahdotonta testata tieteellisesti, koska kaikki sää- ja luonnonilmiöt ovat muka yhtäpitäviä tämän teorian kanssa
- luonnosta huolestuneet ihmiset ovat ylireagoineet heille syötettyihin, suureksi osaksi vääristeltyihin kauhukuviin
- käytännöllisesti katsoen kaikki kauhukuvat ovat osoittautuneet vääriksi hälytyksiksi; missään muussa asiassa kuin ”lämpenemisasiassa” tällaista ei hyväksyttäisi
- jostakin syystä media julkaisee näitä hälytyksiä päivittäin, mutta ei korjaa ”suutareita” vaan jättää kansalaiset mieluummin väärän tiedon varaan

- sanoja ”ilmaston lämpeneminen” ujutetaan miltei kaikkiin tutkimushankkeisiin sillä perusteella, että se on osoittautunut rahasammoksi; tutkijat eivät ole tyhmiä
- tutkimus ja sen myötä tieto luonnon muutoksista on vääristynyt
- nuoret tiedeihmiset ovat pulassa, jos ovat kriittisiä
- ilmasto on hitaasti viilentynyt; yhtä lämpimiä tai lämpimämpiä aikoja kuin nyt on ollut usein ennenkin

- ilmaston nykyinen lämpeneminen loppui lähes 20 vuotta sitten
- lämpiminä kausina ihmiset ja muu luonto voivat hyvin; kylmää on syytä pelätä
- lämpenemisen uhkakuvat eivät perustu faktoihin, vaan yliampuviin fiktioihin (ilmastomalleihin)
- hiilidioksidi on heikko ja hyvä ”kasvihuonekaasu”; satumaisen kalliit yritykset sen torjumiseksi ovat turhia; rahaa on tuhlattu kevyesti miljarditolkulla; missä rahat ovat ja mitä niillä on saatu aikaan?

- ympäristöjärjestöt ovat käyttäneet hyväkseen ja rahastaneet ”lämpenemisen” luontovaikutuksilla; jokseenkin kaikki pelottelu on ollut joko virheellistä tai liioiteltua (mm. jääkarhu)
- lämpenemisen varjolla on tehty hyvin kalliita ja luonnolle vahingollisia energiaratkaisuja
- vuosikymmeniä kestänyt aiheeton pelottelu ei enää tehoa kansalaisiin; tämä on vahinko, koska todellisen hädän tullen ei enää reagoida
- tieteen, median, ympäristöjärjestöjen ja politiikan arvovalta on kiistatta laskenut

Kiitos keskustelusta ja netin keksimisestä! Antero

http://ilmastorealismia.blogspot.com/2015/01/ilmastoharhan-lyhyt-historia.html?showComment=1423208454263#c7131806823671886129

Ilmastosta olen kirjoittanut aiemminkin

*7000 vuoden lämpötilat – puiden lustot se kertovat https://jouninkootut.blogspot.com/2019/11/7000-vuoden-lampotilat-puiden-lustot.html

*Suomalainen ilmastotodellisuus – Suomalaiset tiedemiehet kertovat (11-osainen videosarja tieteellisestä ja poliittisesta ilmastonmuutoksesta) http://jouninkootut.blogspot.com/2019/04/suomalainen-ilmastotodellisuus.html

*Vierasblogi: Ilmastohysterian lietsonta on rikos http://jouninkootut.blogspot.com/2019/04/ilmastohysterian-lietsonta-on-rikos.html

*Ilmastonmuutos tieteellisesti kerrottuna  http://jouninkootut.blogspot.com/2019/03/ilmastonmuutos-tieteellisesti-kerrottuna_19.html

*Partiolaisten lehti neuvoo nuorisoa http://jouninkootut.blogspot.com/2019/04/partiolaisten-lehti-neuvoo-nuorisoa.html

*Lehdet pelottelevat ja lisäävät ahdistusta http://jouninkootut.blogspot.com/2019/01/lehdet-pelottelevat-ja-lisaavat.html

*Urheilu-uutinen, huuhaa-uutinen ja POW http://jouninkootut.blogspot.com/2019/02/urheilu-uutinen-huuhaa-uutinen-ja-pow.html

Tappaja-dronet ja Ilmestyskirjan sanoma

Nyt saat lukea tärkeää ajankohtaista sanomaa. Ensin sitä, mitä apostoli Johannes kirjoitti lähes 2000 vuotta sitten. Sanat löytyvät Uuden Testamentin ja samalla Raamatun viimeisiltä lehdiltä. Ja sitten jatkona on Ilta-Sanomien kirjoitus, joka julkaistiin 13.10.-19. Kirjoitukset liittyvät toisiinsa, koska ne kertovat samasta asiasta. Näin ainakin minä ajattelen. Ja aivan lopuksi pieniä lisäyksiä tähän aiheeseen Ilta-Sanomien kirjoituksen jälkeen

 

1 Ja viides enkeli päästi äänen, ja minä näin: tähti, joka putosi taivaista maan päälle, ja sille annettiin syvyyden kaivon avain.

2 Ja kuopasta kohosi savu, kuin valtavan, kuumennetun uunin savu, ja aurinko ja ilma pimenivät kaivon savusta.

3 Ja savusta kohosi heinäsirkkoja maan päälle, ja niille annettiin se käskyvalta, joka on maan skorpioneilla.

4 Ja niille sanottiin, ”älkää vahingoittako maan ruohoa, eikä mitään vihreää, eikä puita, paitsi niitä ihmislapsia, joilla ei ole otsassaan sitä Jumalan sinettiä”.

5 Eikä heidän annettu tappaa heitä, vaan kärsiä viisi kuukautta, ja heidän ahdistuksensa oli kuin skorpionin ahdistus, kun ne putoavat ihmisten ylle.

6 Ja niissä päivissä ihmislapset hakeutuvat kuolemalle, eivätkä sitä löydä, ja kaipaavat kuolla – ja kuolema pakenee heitä.

7 Ja heinäsirkkojen kaltaisuus oli kuin taistelulle valmistettujen sotahevosten kaltaisuus, ja päänsä yllä kuin kruunut, kultaisen kaltaiset, ja heidän kasvonsa olivat kuin kuolevaisten kasvot.

8 Ja niiden hiukset olivat kuin naisten hiukset, ja hampaansa kuin leijonien.

9 Ja niillä oli rintakilvet, kuin rautaiset rintakilvet, ja niiden siipien ääni oli kuin monien hevosvaunujen ääni, kun ne kiirehtivät taisteluun.

10 Ja niillä on hännät, kuin skorpionin hännän kaltaiset, ja ne pistivät hännillään, ja niillä oli valta vahingoittaa ihmislapsia viisi kuukautta. (Ilmestyskirja luku 9 jakeet 1-10 aramean käännöksen mukaan)

 

Turkki kehittää autonomisia tappaja-droneja – pelottava ase hyökkää parvena ilmasta

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006271676.html

 

Turkin asevoimilla on kotimaassa kehitettyjä, tekoälyn ohjaamia kamikaze-lentolaitteita, joita sen uskotaan ottavan käyttöön sotatoimissaan Syyriassa.

Itsenäisesti toimivista tappajadroneista on tulossa taistelukentän todellisuutta.

Turkissa on useita asevalmistajia, jotka ovat kehittäneet autonomisia, tekoälyn ohjaamia lentolaitteita – robottiaseita, jotka tappavat ilman ihmisen ohjausta. Turkin uskotaan ottavan niitä käyttöön sotatoimissa, tiettävästi ensimmäisenä maana maailmassa.

Autonomiset lentolaitteet ovat turkkilaislähteiden mukaan erityisen tehokkaita epäsymmetrisessä sodankäynnissä ”terroristisia” toimijoita vastaan. Teknologisesti kehittyneillä vastustajilla on keinoja torjua droneja, kurdien taistelujärjestöjen tapaisilla toimijoilla ei ole. Samanlaisia kykyjä tutkitaan kiivaasti ympäri maailmaa; alan johtavia maita ovat muun muassa Yhdysvallat, Britannia, Kiina, Venäjä ja Israel.

Tekoälyn sotilasteknologisten sovellusten kehitystä on pelätty jo pitkään. YK ja ihmisoikeusjärjestöt ovat varoittaneet, että tappajarobottien kehittämisen ja käytön salliminen nakertaa sodankäynnin juridisia ja moraalisia standardeja. Sääntelystä keskustellaan, mutta se kulkee kaukana aseteknologian perässä.

Turkin valtion omistama puolustusalan yhtiö STM on kehittänyt Kargu-nimisen dronen, joka esiteltiin pari vuotta sitten. Kargu, suomeksi Haukka, pystyy löytämään maalinsa ja ohjautumaan siihen itsenäisesti, kertoi New Scientist https://www.newscientist.com/article/2217171-autonomous-killer-drones-set-to-be-used-by-turkey-in-syria/-lehti syyskuussa. Laitetta ohjaa syväoppiva algoritmi ja sen sensoreissa on kasvojentunnistusjärjestelmä.

 

Tämä video avautuu, kun avaat Ilta-Sanomien linkin

Turkin erikoisjoukot ovat jo median mukaan käyttäneet ihmisen kauko-ohjaamia Kargu-droneja Syyriassa. Tekoälyn liittäminen laitteeseen on uutta tuotekehitystä. Turkkilaismedian mukaan asevoimien ensimmäinen vakinainen Kargu-yksikkö on toimintavalmis ensi vuoden alkupuolella. Yksikössä on 30 Kargu-helikopteria, ja laitteita voidaan käyttää niin sanottuna parviaseena: aseistettujen lentolaitteiden joukkona. Parvena hyökkääviä droneja on hyvin vaikea torjua.

Itsenäisesti toimiva Kargu-kopteri paikantaa kohteen itse tai yhdessä parven muiden dronien kanssa, ohjautuu kohteeseen ja laukaisee kuljettamansa taistelukärjen. Droneen voidaan ladata eri tyyppisiä räjähdyspanoksia tai ammuksia, maalista ja tehtävästä riippuen.

Parviaseena dronet ovat jatkuvassa yhteydessä toisiinsa. Jos yksi aseistettu Kargu tuhoutuu tai menee epäkuntoon, toinen voi ottaa sen tehtävät. Yhdessä toimien Kargu-parvi voi valmistajan mukaan kyetä tuhoamaan jopa sota-aluksia, tukikohtia ja ilmapuolustusjärjestelmiä.

– Niiden kantama on 15 kilometriä, ja ne voivat pysytellä ilmassa 30 minuuttia räjähtein ladattuina, sanoi STM:n pääjohtaja Murat Ikinci https://www.is.fi/haku/?query=murat+ikincisyyskuussa Daily Sabah https://www.dailysabah.com/defense/2019/09/12/domestically-developed-kamikaze-drones-to-join-turkish-armys-inventory-as-of-2020-lehdelle.

Kargun lisäksi STM valmistaa kevyitä Alpagu-hyökkäysdroneja, jotka voivat toimia joko kauko-ohjattuina tai autonomisesti. Tämä kiinteäsiipinen drone voidaan yhtiön mukaan laittaa käyttökuntoon ja laukaista alle minuutissa.

Alpagua voidaan käyttää niin sanottuna vaanivana aseena. Se partioi kohdealueen yläpuolella ja iskee sitten kun se havaitsee ja tunnistaa maalinsa. Lentolaite painaa vain 1,9 kiloa ja siinä on sähkömoottori.

Turkki on pitkällä myös lentokoneen kokoisten UAV-lentolaitteiden kehityksessä. Yksityinen Kale-Baykar -yhtiö on jo toimittanut Turkin asevoimille aseistettuja Bayraktar-droneja, kertoi Defense News https://www.defensenews.com/air/2017/11/03/drone-wars-turkey-ups-homegrown-options/-verkkolehti pari vuotta sitten. Bayraktar on samantyyppinen miehittämätön lentolaite kuin Yhdysvaltain Predator, ja se voidaan aseistaa täsmäammuksin. Näitä laitteita Turkki on käyttänyt hyvällä menestyksellä muun muassa edellisessä hyökkäyksessään Syyrian rajan ylitse viime vuoden tammikuussa.

 

Puolustusvoimat seuraa Suomessa tekoälyn tuloa asejärjestelmiin ja tutkii Helsingin Sanomien mukaan muun muassa sitä, miten parvet pystyvät toimimaan suomalaisissa sää- ja ympäristöoloissa.

– Emme lähde suoraan ostamaan satoja lennokkeja ja testaamaan, että parvi toimii. Me tiedämme, että se toimii, sanoi puolustusvoimien tutkimusjohtaja, insinöörieversti Jukka Kosola HS:lle

Puolustusvoimilla on käytössä israelilaisia Orbiter-minilennokkeja tiedusteluun, valvontaan ja tulenjohtoon. Orbiter on kauko-ohjattu eikä se kykene autonomiseen toimintaan.

PS. Muutamia lisäyksiä tähän lopuksi.

Johannes kirjoittaa jakeessa kuusi, että "Ja niissä päivissä ihmislapset hakeutuvat kuolemalle, eivätkä sitä löydä, ja kaipaavat kuolla - ja kuolema pakenee heitä."

Voidaan ajatella, että lentävien ja ohjattavien dronien kautta levitetään jotain myrkyllistä - ei kuitenkaan tappavaa - ainetta, josta aiheutuu suuret kivut ja tuskat. Aineen levityksen kautta saadaan suuret ihmismassat niin sairaiksi, että he haluaisivat mieluummin kuolla suurten kipujen takia?

Lisäksi Johannes rinnastaa aineen levittämisen skorpionin pistoon. On hyvä ymmärtää, että läheskään kaikkien skorpionilajien pistot eivät ole tappavan myrkyllistä, vaan ne aiheuttavat suurta kipua ja tuskaa piston kohteille. Näin ajateltuna Johanneksen kuvaus tuntuu suorastaan valtavan tarkalta.

On myös hyvä ymmärtää, että jonain päivänä aivan lähivuosina tuhoamiskäyttöön valmistettuja droneja voi olla käytössä ei ainoastaan tuhansia vaan jopa kymmeniä miljoonia ja jopa enemmän. Tämä on hyvä tiedostaa jokaisen.

Venäläiset ovat suomalaisia geenien perusteella

(Lisäys 18.11.-19 Tähän kirjoitukseen on varsinaisen käännöksen jatkeeksi lisätty muutamia karttoja selityksineen! Lisäksi 23.11 lisätty venäläisen kansanedustajan lausunto.)


Otaksun, että tämän kirjoituksen aihe kiinnostaa monia: Venäläiset eivät ole slaaveja, vaan venäjää puhuvia suomalaisia. 

Tämä hätkähdyttävä asia on paljastunut laajasta geenitutkimuksesta, joka tehtiin ensimmäistä kertaa Venäjällä. Tutkimuksesta kerrotaan venäläisessä lehdessä.

Venäläisten suomalaisuus voi herättää monenlaisia tunteita rajan molemmin puolin. Mutta niin kuin seepra ei pääse eroon raidoistaan, niin ihminenkään ei voi poistaa geenejään.

Suomalaisten ja venäläisten väliin syntyi repeämä niiden 600 vuoden aikana alkaen vuodesta 1200, jolloin Ruotsi alkoi laajentua vieraille alueille kohti itää. Repeämä on koskettanut  kymmeniä suomalaisia sukupolvia  ja sen vaikutukset ovat yhä olemassa.

Lehtiartikkelin käännös (vuodelta 2013) venäjästä suomeksi pohjautuu google-käännökseen. Käännöksessä on pieniä puutteita, kuten paikoitellen kankeaa kieltä, mutta kerrottu asia kyllä tulee hyvin esille tälläkin tavalla.

Toivomukseni on, että joku venäjän taitaja voisi korjata käännöksessä olevat puutteet. (Kiitos saamastani palautteesta! Käännöstä korjattu ja päivitetty 23.9) 

Käännökseen olen tehnyt vahvennuksia lukemisen helpottamiseksi. Lisäksi olen merkinnyt sulkuihin punaisella muutamia omia lisäyksiä tai selvennyksiä.

Lehden venäjänkielinen artikkeli löytyy täältä

https://www.gumilev-center.ru/lico-russkojj-nacionalnosti/

Venäläisten etnisen alkuperän romahdus

Ensimmäisen kerran historiassa venäläiset tutkijat suorittivat ennennäkemättömän tutkimuksen venäläisestä geenivarastosta - ja sen tulokset olivat järkyttäviä. Tämän tutkimus vahvisti täysin artikkeleissamme ”Country Moksel” (nro 14) ja “ei-venäjän venäjän kieli” (nro 12) ilmaistun ajatuksen, jonka mukaan venäläiset eivät ole slaaveja, vaan vain venäjänkielisiä suomalaisia.

”Venäläiset tutkimukset ovat valmistuneet ja tutkijat valmistelevat julkaisua ensimmäisestä laajasta tutkimuksesta liittyen Venäjän kansan geenivarastoon. Tulosten julkaisemisella voi olla ennakoimattomia vaikutuksia Venäjälle ja maailmanjärjestykseen”- näin sensaatiomaisesti alkaa julkaisu aiheesta Vlast-lehden venäläisessä painoksessa.

Ja sensaatio osoittautui todella uskomattomaksi - monet myytit Venäjän kansallisuudesta osoittautuivat vääriksi. Erityisesti kävi ilmi, että geneettisesti venäläiset eivät ole ollenkaan ”itä-slaavilaisia”, vaan suomalaisia.

 

Lehden artikkelin alku

VENÄLÄISET OSOITTAUTUIVAT SUOMALAISIKSI

Antropologit ovat kyenneet tunnistamaan tyypillisen venäläisen miehen ulkonäön useiden vuosikymmenien ajan kestäneissä intensiivisissä tutkimuksissa. He ovat keskisuuria ja keskipituisia, vaaleanruskeita vaalein silmin - harmaita tai sinisiä.

Muuten, tutkimuksen aikana saatiin myös sanallinen muotokuva tyypillisestä ukrainalaisesta. Ukrainalainen eroaa venäläisestä ihon, hiusten ja silmien värillä - hän on tummaihoinen brunette, jolla on säännölliset piirteet ja ruskeat silmät.

Kuitenkaan ihmisenkehon osuuksien antropologiset mittaukset eivät ole edes menneisyyttä, vaan edellisen vuosisadan tiedettä, jolle on jo kauan annettu tarkimmat molekyylibiologian menetelmät, joiden avulla voimme lukea kaikki ihmisen geenit. Ja edistyneimmät DNA-analyysimenetelmät ovat nykyään mitokondriaalisen DNA: n ja ihmisen Y-kromosomin DNA: n sekvensointi (lukemalla geneettisen koodin kirjaimet). Mitokondrio-DNA: ta siirretään naislinjan kautta sukupolvelta toiselle lähes muuttumattomana siitä hetkestä, kun ihmiskunnan esivanhempi Eva kiipesi alas puusta Itä-Afrikassa.

Ja Y-kromosomi on vain miehillä. Se siirtyy myös melkein muuttumattomana miespuolisille jälkeläisille, kun taas kaikki muut kromosomit, kun ne siirtyvät isältä ja äidiltä heidän lapsilleen, muuttuvat luonteeltaan kuten korttipakka ennen jakamista. Siksi, toisin kuin epäsuoria piirteitä (kuten ulkonäkö ja kehon mittasuhteet), mitokondriaalisen DNA: n ja Y-kromosomi-DNA: n sekvensointi osoittaa kiistatta ja suoraan ihmisten välisen sukulaisuuden asteen, Vlast-lehti kirjoittaa.

Lännessä ihmisen populaatiogenetiikan menetelmiä on käytetty onnistuneesti kahden vuosikymmenen ajan. Venäjällä niitä käytettiin vain kerran 1990-luvun puolivälissä keisarillisten jäännösten tunnistamiseen. Käännekohta tilanteeseen tapahtui vasta vuonna 2000 tutkimalla Venäjän kansakuntaa uusin menetelmin.

Venäjän perustutkimussäätiö on myöntänyt apua tutkijoille Venäjän lääketieteellisen akatemian lääketieteellisen genetiikan keskuksen ihmispopulaation genetiikan laboratoriosta. Ensimmäistä kertaa Venäjän historiassa tutkijat pystyivät keskittymään täysin venäläisten ihmisten geenivarannon tutkimiseen usean vuoden ajan.


He täydensivät molekyylin geenitutkimuksiaan analyysillä venäläisten sukunimien taajuuden jakautumisesta maassa. Tämä menetelmä oli erittäin halpa, mutta sen tietosisältö ylitti kaikki odotukset: Sukunimien maantieteellinen vertailu geneettisen DNA-merkkiaineiden maantieteen kanssa havaittiin melkein täydellisen samankaltaiseksi.

Venäjän ensimmäisen molekyyligeneettisen tutkimuksen tuloksia valmistellaan nyt julkaistavaksi monografiassa ”Venäjän geenivarat”. Se tulee ulos vuoden lopussa julkaisussa ”Luch”. Lehti "Vlast" tarjoaa tutkimustietoja. Joten osoittautui, että venäläiset eivät ole ”itä-slaaveja”, vaan suomalaisia.

Muuten, nämä tutkimukset kumosivat pahamaineisen myytin "itä-slaavilaisista" – sen, että valkovenäläiset, ukrainalaiset ja venäläiset "muodostavat ryhmän itäisiä slaaveja". Ainoita slaaveja näistä kolmesta kansakunnasta olivat vain valkovenäläiset. Mutta kävi ilmi, että valkovenäläiset eivät ole lainkaan ”itä-slaaveja”, vaan länsimaisia, koska he ovat geneettisesti käytännössä samoja kuin puolalaiset. Joten myytti "valkovenäläisten ja venäläisten sukulaisverestä" tuhoutui kokonaan: Valkovenäläiset ovat käytännöllisesti katsoen identtisiä puolalaisten kanssa. Valkovenäläiset ovat geneettisesti hyvin kaukana venäläisistä, mutta he ovat hyvin lähellä tšekkejä ja slovakialaisia.

Mutta Suomen suomalaiset osoittautuivat olevan geneettisesti paljon lähempänä venäläisiä kuin valkovenäläisiä. Joten Y-kromosomissa venäläisten ja suomalaisten välinen geneettinen etäisyys on vain 30 yksikköä (läheinen suhde). Ja geneettinen etäisyys venäläisen henkilön ja Venäjän federaation alueella asuvien ns. suomalais-ugrilaisten kansojen (marit, vepsäläiset, mordvalaiset jne.) välillä on 2-3 yksikköä. Yksinkertaisesti sanottuna, he ovat geneettisesti identtisiä.

Tältä osin Vlast-lehti toteaa: ”Viron ulkoministerin ankara lausunto 1. syyskuuta EU:n neuvostossa Brysselissä (sen jälkeen kun Venäjän osapuoli irtisanoi Viron valtionrajasopimuksen) väitettyjen suomalais-ugrilaisten kansojen syrjinnästä liittyen Venäjän federaatioon, menettää ytimekkään merkityksen. Mutta länsimaisten tutkijoiden lykkäyksen (?) vuoksi Venäjän ulkoministeriö ei voinut kohtuudella syyttää Viroa puuttumisesta sisäisiin, voidaan sanoa jopa läheisesti liittyviin asioihimme. "Tämä Filippika (? episodi?) on vain yksi puoli syntyneiden ristiriitaisuuksien joukossa.

Koska venäläisten lähisukulaiset ovat suomalais-ugrilaisia ​​ja virolaisia ​​(tosiasiassa, he ovat samoja ihmisiä, koska 2–3 yksikön ero on luontainen vain yhdelle ihmiselle), niin venäläisten anekdootit (totena kerrottu asia) ”estettyjen virolaisten” suhteen ovat outoja, kun venäläiset itse ovat näitä virolaisia. Venäjälle syntyy valtava ongelma itsensä tunnistamisessa väitetyiksi "slaaveiksi", koska geneettisesti Venäjän kansalla ei ole mitään tekemistä slaavien kanssa.

Myytistä "Venäläisten slaavilaiset juuret" venäläiset tiedemiehet kertovat rohkeasti: venäläisissä ei ole mitään slaavilaista. Siinä on vain lähes slaavilaista venäjän kieltä, mutta myös 60–70% muusta kuin slaavilaisesta sanastosta, siksi venäläinen henkilö ei kykene ymmärtämään slaavien kieliä, vaikka todelliset slaavilaiset ymmärtävät kaikki (paitsi venäjää) slaavilaisten kieltä sen samankaltaisuuden vuoksi.

Mitokondriaalisen DNA:n analyysitulokset osoittivat, että toinen venäläisten lähin sukulainen, suomalaisia ​​lukuun ottamatta, on tataarit: tatarilaisten venäläiset ovat samalla geneettisellä etäisyydellä 30 yksiköstä, jotka erottavat heidät suomalaisista.

Sensaatiomaista olivat Ukrainan tiedot. Kävi ilmi, että Itä-Ukrainan väestö on geneettisesti suomalais-ugrilaista: Itä-ukrainalaiset eivät käytännössä eroa venäläisistä, komista, mordvalaisista, marista. Tämä on yksi suomalainen kansa, jolla oli kerran oma yhteinen suomen kieli.

Mutta Länsi-Ukrainan ukrainalaisten kanssa kaikki osoittautui vielä odottamattomammaksi. He eivät ole ollenkaan slaaveja, aivan kuten eivät Venäjän ja Itä-Ukrainan russofiinit, vaan täysin eri etninen ryhmä: Lvivista peräisin olevien ukrainalaisten ja tatarien välillä geneettinen etäisyys on vain 10 yksikköä.

Tällainen läntisten ukrainalaisten ja tataarien välinen läheinen sukulaisuus johtuu todennäköisesti Kiovan Rusin muinaisten asukkaiden sarmatialaisista juurista. Länsi-ukrainalaisten veressä on tietysti tietty slaavilainen komponentti (ne ovat geneettisesti lähempänä slaaveja kuin venäläiset), mutta tämä ei silti ole slaavia, vaan sarmatialaisia*. (* https://en.wikipedia.org/wiki/Sarmatians)

Antropologisesti heille on ominaista leveät poskipäät, tummat hiukset ja ruskeat silmät, tummat (eikä vaaleanpunaiset, kuten valkoihoisilla) nännit. Lehti kirjoittaa: ”Voit vastata näihin tiukasti tieteellisiin tosiasioihin haluamallasi tavalla ja osoittaa luonnollisen Viktor Juštšenkon ja Viktor Janukovitšin äänestäjien olemuksen. (?)

Mutta venäläisiä tutkijoita ei voida syyttää näiden tietojen väärentämisestä: sitten syytös ulottuu automaattisesti myös länsimaisille kollegoille, jotka ovat viivästyttäneet yli vuoden näiden tulosten julkaisemista, jatkaen lykkäystä joka kerta."

Lehti on oikeassa: Nämä tiedot selittävät selvästi syvän ja jatkuvan jakautumisen Ukrainan yhteiskunnassa, jossa kaksi täysin erilaista etnistä ryhmää tosiasiassa asuu nimellä "ukrainalaiset". Lisäksi Venäjän imperialismi ottaa nämä tieteelliset tiedot käyttöön - jälleen kerran painava ja tieteellinen argumentti Venäjän alueen kasvattamiseksi Itä-Ukrainassa.

Entä "slaavilais-venäläisten" myytti? Tunnistamalla nämä tiedot ja yrittämällä käyttää niitä, venäläisten strategiat (suunnitelmat tavoiteltuun päämäärään pääsemiseksi) kohtaavat täällä sen, mitä ihmiset kutsuvat "kaksiteräiseksi miekaksi": Tässä tapauksessa sinun on mietittävä uudestaan Venäjän kansan ”slaavilaista” identiteettiä ja luovuttava "sukulaisuudesta" valkovenäläisten ja koko slaavilainen maailma kanssa - ei tieteellisen tutkimuksen vaan poliittisella tasolla.

Lehti julkaisee myös kartan, joka osoittaa alueen, jossa on "todella venäläisiä geenejä" (eli suomalaisia). Maantieteellisesti tämä alue on yhtenevä "Venäjä Iivana Julman aikana" ja "osoittaa selvästi sopimuksen tiettyihin valtionrajoihin", lehti kirjoittaa.

 

Nimittäin Bryanskin, Kurskin ja Smolenskin väestö ei ole ollenkaan Venäjän (ts. suomalaista) väestöä, vaan Valko-Venäjän ja Puolan väestöä – se on identtinen valkovenäläisten ja puolalaisten geenien kanssa. Mielenkiintoinen tosiasia on, että keskiajalla Liettuan suurherttuakunnan ja Moskovan välinen raja oli juuri slaavien ja suomalaisten välinen etninen raja (muuten Euroopan itäraja kulki sen kautta). Naapurialueita liittävä Moskovan Venäjän imperialismi ylitti etnisten moskovalaisten rajat ja vangitsi ulkomaisia etnisiä ryhmiä.

MITÄ VENÄJÄ ON?

Nämä uudet venäläisten tutkijoiden havainnot antavat meille mahdollisuuden tarkastella uudestaan ​​keskiaikaisen Moskovan politiikkaa, mukaan lukien sen käsite Rusista. Osoittautuu, että Moskovan "venäjän viltti vetäminen yli itsensä" (venäläinen sanonta?) selitetään puhtaasti etnisesti, geneettisesti.

 

Niin kutsuttu käsite ”Pyhä Venäjä” Moskovan Venäjän ortodoksisen kirkossa venäläiset historioitsijat ovat kehittyneet tosiasiassa Moskovan noususta Ordasta
(Kultainen orda oli mongolien perustama nykyisen Venäjän, Ukrainan ja Kazakstanin alueella sijainnut valtio 1200-1400-luvuilla  https://fi.wikipedia.org/wiki/Kultainen_orda , kartta tämän kirjoituksen lopussa) ja kuten Lev Gumilyov kirjoitti teoksessa ”Venäjältä Venäjälle”, esimerkiksi ukrainalaiset ja valkovenäläiset lakkasivat olemasta ruseja samasta tosiasiasta, lakkasivat olemasta Venäjä.

On selvää, että oli kaksi täysin erilaista Venäjää. Yksi, länsi, eli omaa slaavien elämäänsä, yhdistyneinä Liettuan ja Venäjän suuriruhtinaskunnassa. Toinen Venäjä - Itä-Venäjä (tarkemmin sanottuna Moskova - koska sitä ei pidetty tuolloin Venäjänä) - tuli etnisesti lähelle Ordaa 300 vuoden ajan, jolloin se sitten tarttui valtaan ja teki siitä "Venäjän" jo ennen Novgorodin ja Pihkovan valloitusta Orda-Venäjälle.

Tätä toista Venäjää - suomalaisen etnisen ryhmän Venäjää - kutsutaan myös Moskovan Venäjän ortodoksiseksi kirkoksi ja venäläiset historioitsijat "Pyhäksi Venäjäksi", samalla kun Länsi-Venäjän oikeudet jätetään johonkin "venäläiseen" (pakottaen koko Kiovan Venäjän kansan kutsumaan itseään ei ruseiksi, vaan "Okraintsyksi" (sana tarkoittaa ”Laitamilla”, tästä tulee Ukraina-sana?). Merkitys on selvä: tällä suomalaisella Venäjällä oli vähän yhteistä alkuperäisen slaavilaisen Venäjän kanssa.

Vuosisatoja vanha vastakkainasettelu Liettuan suurherttuakunnan ja Moskovan välillä (jolla näytti olevan jotain yhteistä Rusin Rurikovitšissa ja Kiovan uskossa, sekä Liettuan suurherttuakunnan prinssit Vitovt-Juri ja Jagajlo-Jakov, jotka olivat syntymästä lähtien ortodoksisia, olivat Rurikovich ja Venäjän suuriruhtinas, ei ollut muuta kieltä kuin venäjä, jota he osasivat) - tämä on eri etnisten ryhmien maiden vastakkainasettelua: Liettuan suurherttuakunta kokosi slaavit ja Moskova suomalaiset.

Seurauksena on, että useiden vuosisatojen ajan kaksi Venäjää vastusti toisiaan - slaavilainen Liettuan suurherttuakunta ja suomalainen Moskova. Tämä selittää myös räikeän tosiasian, että Moskova EI KOSKAAN Orda-ajan aikana halunnut palata Venäjälle, saada vapautta tataareilta ja tulla Liettuan suuriherttuakunnan jäseneksi.

Ja Novgorodin vangitsemisen aiheutti juuri Novgorodin neuvottelut liittymisestä Liettuan suurherttuakuntaan. Tämä Moskovan russofobia ja sen ”masokismi” (”Orda-ies (-sorto, -taakka) on paremmin päällä”) (joku sanonta?) selittyvät vain etnisillä eroilla alkuperäisen Venäjän kanssa ja etnisellä läheisyydellä Ordan kansojen kanssa.

Juuri tämä geneettinen ero slaavien kanssa selittää, että Moskova hylkäsi eurooppalaisen elämäntavan, Liettuan suuriruhtinaskunnan ja puolalaisten (ts. slaavilaisten yleensä) vihan ja samalla (valitsi) valtavan rakkauden idän ja Aasian perinteisiin. Näiden venäläisten tutkijoiden tulosten on välttämättä heijastuttava historioitsijoiden tarkistaessa heidän ajatuksiaan.

On tarpeen viedä historiatieteeseen tosiasia, että ei ollut yhtä, vaan kaksi täysin erilaista Venäjää: slaavilainen Venäjä - ja suomalainen Venäjä. Tämän selvennyksen ansiosta voimme ymmärtää ja selittää monia keskiaikaisen historiamme prosesseja, jotka nykyisessä tulkinnassa näyttävät olevan vailla merkitystä.

 
VENÄJÄN SUKUNIMET

Venäläisten tutkijoiden yritykset tutkia venäläisten sukunimien tilastotietoja kohtasivat aluksi paljon vaikeuksia. Keskusvaalilautakunta ja paikalliset vaalikomissiot kieltäytyivät ehdottomasti tekemästä yhteistyötä tutkijoiden kanssa ja vetosivat siihen, että vain äänestäjäluetteloiden salassapitovelvollisuus voi taata vaalien puolueettomuuden ja oikeudenmukaisuuden liittovaltion ja paikallisille viranomaisille.

Perhesukunimen laittaminen luetteloon oli erittäin pehmeää: se sisällytettiin, jos vähintään viisi sukunimen kantajaa asui alueella kolmen sukupolven ajan. Ensin laadittiin luettelot viidestä ehdollisesta alueesta - pohjoisesta, keski-, länsi-, keski-itä- ja eteläosasta. Kaikilta Venäjän alueilta kertyi kaikkiaan noin 15 tuhatta venäjän sukunimeä, joista suurin osa löytyi vain yhdeltä alueelta ja puuttui muualta.

Kun alueelliset luettelot asetettiin päällekkäin toistensa kanssa, tutkijat tunnistivat vain 257 niin kutsuttuja ”koko Venäjän sukunimeä”. Lehti kirjoittaa: ”On mielenkiintoista, että tutkimuksen viimeisessä vaiheessa he päättivät lisätä Krasnodarin alueen asukkaiden nimet eteläisen alueen luetteloon, odottaen, että Katariina II:n täältä häätämien Zaporizhzhya-kasakkojen jälkeläisten ukrainalaisten nimien osuus vähentäisi merkittävästi koko Venäjän luetteloa.

Mutta tämä lisärajoitus vähensi kaikkien venäläisten sukunimien luetteloa vain 7 yksiköllä - 250: een. Tuloksesta tuli ilmeinen ja ei kaikille miellyttävä johtopäätös, että Kuban asukkaat olivat pääasiassa venäläisiä. Ja minne ukrainalaiset menivät ja olivatko siellä ollenkaan – se on iso kysymys. ”

Ja edelleen: Venäläisten sukunimien analyysi tarjoaa yleensä ajattelua. Jopa yksinkertaisin toimenpide - kaikkien maan johtajien nimien etsiminen - antoi odottamattoman tuloksen.

Vain yksi heistä oli mukana venäläisten 250 suositun sukunimen harjoittajaluettelossa - Mihhail Gorbatšov (158. sija). Sukunimi Brežnev sijoittuu yleisluettelossa 3767. sijalle (löytyy vain eteläisen alueen Belgorodin alueelta). Sukunimi Hruštšov - 4248. sijalla (löytyy vain pohjoisalueelta, Arkangelin alueelta).

Tšernenko sijoittui 4749. sijalle (vain eteläinen alue). Andropovilla on 8939. sija (vain eteläinen alue). Putin sijoittui 14250. sijalle (vain eteläinen alue). Mutta Jeltsin ei tullut lainkaan yleiseen luetteloon. Stalinin sukunimeä - Dzhugashvili - ilmeisistä syistä ei pidetty. (Stalin oli georgialainen). Mutta toisaalta salanimi Lenin pääsi alueellisiin luetteloihin 1421. numerolla menettäen vain Neuvostoliiton ensimmäiselle presidentti Mihail Gorbatshoville. "

Lehti kirjoittaa, että tulos hämmästytti jopa itse tutkijoita, jotka uskoivat, että suurin ero etelävenäläisten sukunimien kantajien välillä ei ollut heidän kykynsä johtaa suurta voimaa, vaan sormen ja kämmenten ihon lisääntynyt herkkyys. (?) Venäläisten ihmisen dermatologisten olosuhteiden (kämmenten ja kämmenten papillaarikuviot) tieteellinen analyysi osoitti, että kuvion monimutkaisuus (yksinkertaisista kaareista silmukoihin) ja siihen liittyvä ihon herkkyys lisääntyvät pohjoisesta etelään. "Henkilö, jolla on yksinkertaiset kuviot käsiensä iholla, voi helposti pitää lasillisen kuumaa teetä kädessään," tohtori Balanovskaya selitti selvästi erojen olemuksen. "Ja jos silmukoita on paljon, niin sellaisista ihmisistä syntyi taskuvarkaita." (??)

Tutkijat julkaisevat luettelon 250 suosituimmasta venäjän sukunimestä. Odottamatonta oli se, että suosituin venäläinen sukunimi ei ollut Ivanov, vaan Smirnov. Ei ole syytä antaa koko luetteloa, tässä on vain 20 suosituinta venäjän sukunimeä:

1. Smirnov; 2. Ivanov; 3. Kuznetsov; 4. Popov; 5. Sokolov; 6. Lebedev; 7. Kozlov; 8. Novikov; 9. Morozov; 10. Petrov; 11. Volkov; 12. Soloviev; 13. Vasiliev; 14. Zaitsev; 15. Pavlov; 16. Semenov; 17. Golubev; 18. Vinogradov; 19. Bogdanov; 20. Vorobev.

Kaikilla venäjän suosituimmilla sukunimillä on bulgarialaiset päätteet –ov (-ev), samoin useissa sukunimissä -in-päätteet (Iljin, Kuzmin jne.). Eikä 250 yleisimmän joukossa ole -ij, -ich, -ko päätteisiä ”itäslaavien” (valkovenäläisten ja ukrainalaisten) sukunimiä, vaikka Valkovenäjällä yleisimmät ovat sukunimet –ij ja –ich ja Ukrainassa –ko. Tämä osoittaa myös syvät erot "itäslaavien" välillä, koska valkovenäläiset sukunimet –ij ja –ich ovat yhtä yleisiä Puolassa - eivätkä ollenkaan Venäjällä.

250 suosituimman venäläisen sukunimen bulgarialaiset päätteet osoittavat, että sukunimet ovat antaneet Kiovan Rusin papit, jotka levittivät ortodoksisuutta suomalaistensa keskuudessa Moskovassa. Nämä sukunimet ovat bulgarialaisia, pyhistä kirjoista, eivätkä elävästä slaavilaisesta kielestä, joita Moskovan suomalaiset eivät vain olleet.

Muutoin on mahdotonta ymmärtää, miksi venäläisillä on sukunimiä, jotka eivät asu lainkaan lähellä valkovenäläisiä (– ij ja –ich), ja bulgarialaisia ​​sukunimiä - vaikka bulgarialaiset eivät olekaan Moskovan rajalla, mutta asuvat tuhansia kilometrejä siitä.

Suurta määrää sellaisia sukunimiä, joissa on eläimen nimi, on selitetty Leo Uspenskyn kirjassa "Mysteries of Toponymy" (M., 1973). Keskiajalla ihmisillä oli kaksi nimeä - vanhemmilta ja kasteessa, mutta myös "vanhemmilta", sitten oli "muodikasta" antaa eläinten nimiä. Kuten hän kirjoittaa, silloin lapsilla oli perheessä nimiä jänis, susi, karhu jne. Tämä pakanallinen perinne ilmeni "eläin" sukunimissä.

TIETOA VALKO-VENÄLÄISISTÄ

Erityinen aihe tässä tutkimuksessa on valkovenäläisten ja puolalaisten geneettinen identiteetti. Venäläiset tutkijat eivät kiinnittäneet tähän huomiota, koska he ovat Venäjän ulkopuolella. Mutta se on meille erittäin mielenkiintoista. Puolalaisten ja valkovenäläisten geneettisen identiteetin tosiasia ei ollut odottamaton.

 

Maiden historia on vahvistus sille - suurin osa valkovenäläisten ja puolalaisten etnisyydestä ei ole slaavia, vaan slaavistuneita länsimaisia ​​balttialaisia, mutta heidän geneettinen "passinsa" on niin lähellä slaavilaista, että olisi käytännössä vaikea löytää eroja geenien välillä slaavien ja preussien, masurilaisten (Puolassa asuvat preussilaiset), dainovin (Valko-Venäjällä), jatvjagien (balttilainen heimo) ym. välillä.

Juuri tämä yhdistää puolalaiset ja valkovenäläiset, jotka ovat slaavistettujen länsimaisten balttien jälkeläisiä. Tämä etninen yhteisö selittää myös Kansainyhteisön unionivaltion perustamisen. Kuuluisa valkovenäläinen historioitsija V.U. Lastovsky ”Valkovenäjän lyhyt historia” (Vilno, 1910) kirjoittaa, että valkovenäläisen ja puolalaisten liittovaltion perustamisesta aloitettiin kymmenen kertaa neuvottelut: vuonna 1401, 1413, 1438, 1451, 1499, 1501, 1563, 1564, 1566, 1567. - ja päättyi 11. kerran perustamalla unioni vuonna 1569.

Mistä tällainen sinnikkyys tulee? Ilmeisesti vain etnisen yhteisön tietoisuuden perusteella, puolalaisten ja valkovenäläisten etnisyys luotiin hajottamalla sinänsä länsimaiset baltit. Mutta tšekit ja slovakit, jotka olivat myös mukana ensimmäisessä Kansainyhteisön slaavilaisessa liitossa, eivät enää tunteneet tätä läheisyyttä, koska heillä ei ollut itsessään "balttilaista yhteyttä". Ja vielä enemmän vieraantumista oli ukrainalaisilla, jotka pitivät tätä pienenä etnisenä sukulaisuutena ja lopulta menivät täydelliseen vastakkainasetteluun puolalaisten kanssa.

Venäläisten geneetikkojen tutkimus antaa meille mahdollisuuden tarkastella täysin erilaista historiaamme, sillä monet Euroopan kansojen poliittiset tapahtumat ja poliittiset mieltymykset selittyvät suurelta osin juuri heidän etnisen ryhmänsä genetiikalla - mikä on toistaiseksi pysynyt piilossa historioitsijoilta.

Genetiikka ja etnisten ryhmien geneettinen sukulaisuus olivat tärkeimmät voimat keskiaikaisen Euroopan poliittisissa prosesseissa. Venäläisten tutkijoiden luoma kansojen geneettinen kartta antaa aivan toisenlaisen näkökulman katsoa keskiajan sotia ja liittoja.

PÄÄTELMÄT

Venäläisten tutkijoiden tutkimustulokset venäläisten geeneistä sulavat pitkään yhteiskunnassa, koska ne kumoavat kaiken esillä olevan, alentaen ne epätieteellisten myyttien tasolle.

Tätä uutta tietoa ei tarvitse vain ymmärtää, vaan sinun täytyy myös tottua siihen. Nyt käsitteestä ”Itä-slaavit” on tullut täysin epätieteellinen. Minskin slaavilaiset kongressit ovat epätieteellisiä, mihin Venäjän slaavit eivät ole menossa ollenkaan vaan venäjänkieliset suomalaiset Venäjältä, jotka eivät ole geneettisesti slaavia ja joilla ei ole mitään tekemistä slaavien kanssa.

Venäläiset tutkijat ovat täysin hylänneet niiden aseman "Slaavilaisten kongressina". Venäläisiä ei  nimetä venäläisten tutkijoiden tuloksissa slaaveiksi vaan suomalaisiksi. Itä-Ukrainan väestöä kutsutaan myös suomalaiseksi ja Länsi-Ukrainan väestö on geneettisesti sarmatialaisia.

Ukrainan kansa ei myöskään ole slaavilaista kansaa. Ainoat ”itä-slaavista” olevat slaavit olivat valkovenäläisiä, mutta he ovat geneettisesti identtisiä puolalaisten kanssa - mikä tarkoittaa, että he eivät ole ollenkaan ”itäisiä slaaveja”, vaan geneettisesti läntisiä.

Se todella tarkoittaa ”itä-slaavien” slaavilaisen kolmion geopoliittista romahtamista, sillä valkovenäläiset osoittautuivat geneettisesti puolalaisiksi, venäläiset suomalaisiksi ja ukrainalaiset suomalaisiksi ja sarmatialaisiksi. Tietysti propaganda pyrkii edelleen salaamaan tämän tosiasian väestöltä, mutta ommeltua ei voi piilottaa pussiin. Kuten ei sulkea tutkijoita, älä piilota heidän viimeisintä geenitutkimustaan.

Tieteellistä kehitystä ei voida pysäyttää. Siksi venäläisten tutkijoiden havainnot eivät ole pelkästään tieteellistä sensaatiota, vaan pommi, joka on kykenevä heikentämään nykyisiä kansojen olemassa olevia perustoja.

Siksi venäläinen Vlast-lehti antoi tästä tosiasiasta erittäin huolestuneen arvion: ”Venäläiset tutkijat ovat valmistuneet ja valmistelevat julkaista ensimmäistä laajamittaista tutkimusta Venäjän kansan geenivarastosta. Tulosten julkaisemisella voi olla ennakoimattomia vaikutuksia Venäjälle ja maailmanjärjestykseen.” Lehti ei liioitellut.

Vadim Rostov


** ** **

Lisätty 18.11.-19 historiallisia karttoja vuosien 800-1300 väliseltä ajalta, jotka auttavat tämän edellä olleen kirjoituksen ymmärtämisessä. 800-luvun kartta on vuonna 1905 painetusta kirjasta, joka on löytynyt Austinin yliopistosta Teksasista

Kartta 800-luvulta. Kuvan voi klikata suuremmaksi

800-luvun kartassa on Pohjanlahden päällä sana Quwnland. Siitä tulee sana kveenit (kuten myös Queen eli kuningatar) ja myöhemmin sana Kainuu. Ruotsin kehityksen alku on nähtävissä nykyisen Ruotsin eteläosassa olevien Sweden Goths sanojen kohdalta. Pitkin nykyisen Norjan rajaa on sana, joka tarkoittaa saamelaisia. Laajin pohjoinen alue Finnish Tribes tarkoittaa tietenkin Suomen heimoja ja harmaa alue Slavonie Tribes slaaveja. Suomalaisten eteläpuolella kellertävällä välillä on Kingdom of Chazars eli Kasaarien kaanikunta, joka tuhoutui Kiovan Rusin kanssa käytyjen sotien seurauksena 900-luvulla.

Kasaarien kaanikunta vuosien 650-850 välillä

1200-luvun alussa Moskova ei ollut vielä hallintokeskus, vaan sen lähellä oleva Vladimir. Se oli samalla Vladimirin eli Vladimir-Suzdalin ruhtinaskunnan keskus vuosien 1157-1317 välisen ajan, jonka jälkeen se siirtyi vuonna 1318 Moskovan alaisuuteen. Moskovan Venäjä  syntyi virallisesti vuonna 1547, jolloin Iivana Julma julistettiin tsaariksi. Moskovan Venäjän aikakausi päättyi 1700-luvulla, jolloin Pietari Suuri siirsi hallinnon Pietariin ja samalla syntyi Venäjän keisarikunta. 

Edellä mainittujen vuosien välillä vuonna 1478 Novgorod oli joutunut Moskovan alaisuuteen. Novgorodin kaupunki oli syntynyt 900-luvulla ja yli 300 vuoden ajan ( 1136-1478) se oli laajan Novgorodin tasavallan pääkaupunki.  Huomaa hallitusmuoto tasavalta. Novgorodista alkoi edistyksellinen demokratia, jossa kansankokous eli vetše https://fi.wikipedia.org/wiki/Vet%C5%A1e valitsi itselleen johtajat. Vuonna 1136 Novgorod oli irrottautunut Kiovan Rusin ylivallasta ja valitsi siitä lähtien johtajansa lähinnä Vladimirista.

Yllä olevassa kartassa 1230-luvulta näkyy hallintakeskuksia. Vihreällä merkitty on Novgorodin aluetta, vaaleanpunainen Vladimirin aluetta ja alhaalla sinisellä aiemman merkityksensä menettänyt Kiova. Kaiken kaikkiaan tämä kartta kertoo kuin tuhat sanaa, kun sitä tarkastelee ajatuksen kanssa.

Käännöksessä tuli esille myös Kultainen Orda. Yllä kartta tästä mongolien hallitsemasta alueesta 1200-1300 luvuilla.

** ** **

Lisäys 23.11.-19 

Ilta-Sanomien väliotsikko marraskuussa 2017

Tähän yhteyteen on hyvä lisätä venäläisen tunnetun kansanedustajan lausunto, jonka hän antoi marraskuussa 2017. Hän sanoi, että ”Täytyy ymmärtää, että puolet venäläisistä on itse asiassa suomalaisia ja suomalais-ugrilaisia.” Tällaiset sanat ovat rohkeita. Myös monille suomalaisille nämä tosiasiat ovat perin tuntemattomia asioita, koska niistä ei ole haluttu koskaan keskustella julkisesti. Ilta-Sanoman kirjoituksen voi lukea tästä https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005464084.html

** ** **

Lisäys 30.11.-19 Venäjään liittyvät blogini

Presidentti Putinin suvun alkuperä

https://jouninkootut.blogspot.com/2019/11/presidentti-putinin-suvun-alkupera.html

Presidentti Putinin vanhempien järkyttävät sotavuodet

https://jouninkootut.blogspot.com/2019/05/presidentti-putinin-vanhempien.html

** ** **

Lisäys 29.2.-20 

Tärkeää uutta tutkimustietoa:

 

Suomalaiset asuttivat Moskovan ja Kremlin alueen. Tätä asiaa suomalainen media ei halua kertoa meille suomalaisille.  https://jouninkootut.blogspot.com/2020/02/suomalaiset-asuttivat-moskovan-ja.html