Tyypillinen kyläkoulu osa 1

3.1 Tyypillinen kyläkoulu osa 1: Kirjoitan seuraavassa 1960-luvun kyläkoulusta. Ennen 1960-luvun loppuvuosien suurta yhteiskunnallista murrosta ihmisiä asui runsaasti maaseudulla. Oli paljon pientiloja, peltopinta-ala oli pieni, lehmiä oli vain vähän tilaa kohti, koneellistuminen oli vasta alussa, käsin tehtävää työtä oli paljon ja monet miehet kävivät talviaikaan savotassa hevosen tai moottorisahan kanssa. Isäni oli yksi niistä, jotka talviaikaan kuljettivat tukkeja ja pinotavaraa hevosella metsästä tienvarteen. Perheissä saattoi olla paljon lapsia ja sehän tarkoitti sitä, että tarvittiin myös kyläkouluja. 

Yritän kuvata sen ajan kyläkoulua kertomalla millainen oli Juuassa sijaitseva Vihtasuon kansakoulu, koska vain siitä minulla on olemassa omakohtainen kokemus. Tässä kyläkoulussa oli vanha rakennus ja uusi rakennus. Vanhalla puolella oli yhteinen tila luokille 1-2 ja seinän takana oli rinnakkaisluokka 3-4. Lisäksi rakennuksen päädyssä olivat erilliset asuinhuoneistot ala- ja yläkerrassa. 

Ja olihan rakennuksessa myös pieni kirjasto, josta kaikki paikalliset Vihtasuon asukkaat saivat käydä iltaisin lainaamassa kotiinsa luettavaa. Tämä pieni kirjasto oli auki illalla tietyn ajan, sitä en tosin muista, kuinka monena iltana viikon aikana se oli avoinna. Kirjastonhoitajana toimi joku koulun opettajista. Mikä oli korvaus tästä lisätyöstä, siitä minulla ei ole mitään tietoa. 

Olin innokas lukija, varsinkin Suomen uljaan olympiahistorian Tukholman vuoden 1912 olympialaisista lähtien osasin melkein ulkoa, koska lainasin ja luin nämä historialliset urheilukirjat moneen kertaan. Varmasti kukaan muu koulussa ei tiennyt paremmin, millaisia tuloksia ja voittoja Hannes Kolehmainen, Paavo Nurmi ja Ville Ritola olivat saavuttaneet. 

Uuden koulurakennuksen päädyssä oli asuinhuoneisto ja koulun keittiötilat ruuanvalmistukseen. Keittäjä teki myös talonmiehen tehtäviä ja huolehti myös siivouksista, tosin näihin tehtäviin oli palkattu joskus joku lisähenkilö. Kuitenkaan en muista ihan tarkkaan tätä asiaa. Lisäksi tällä uudella puolella oli rinnakkaisluokka 5-6. Tässä rakennuksessa oli myös muunneltavat tilat puutöitä ja sisäliikuntaa varten. 

Edellä mainitut asuinhuoneistot kahdessa eri rakennuksessa oli tarkoitettu koulun kolmelle opettajalle. 50 vuotta sitten lienee ollut lähes sääntö, että kyläkoulujen opettajat asuivat koulujen yhteyteen rakennetuissa huoneistoissa. Tämän päivän mitta-asteikolla mitattuna asunnot olivat pieniä, mutta siihen aikaan oli totuttu vaatimattomiin asuinolosuhteisiin. Lämmintä kuitenkin riitti kovillakin pakkasilla, koska koululla oli metrin pituisilla haloilla toimiva keskuslämmitys. Vesi tuli myös sisään, mutta koululaiset joutuivat käymään tarpeillaan erillisessä ulkohuussissa. jatkuu…

Lisää kirjoituksia ja kuvia kotisivultani   http://www.jouninkootut.info/