Keskikoulussa oli
vanha ja uusi rakennus, jossa oli myös tilat kansalaiskoulun oppilaille. Vaikka
Vihtasuolta kirkonkylälle oli vain kymmenen kilometrin matka, niin silti se oli
minulle lähes vieras ja suurelta tuntuva paikka. Meillä ei ollut henkilöautoa,
joten en käynyt juuri koskaan tässä kuntakeskuksessa. Kaikki tuntui
ensimmäisinä päivinä oudolta, kun monet täynnä olevat linja-autot tulivat ja
lähtivät koulun alapuolella olevalta aukiolta. Vihtasuolle menevien piti mennä
Nurmeksen rajalle asti menevään linja-autoon. Saattoi olla, että sinne
Vuokon suuntaan meneville tarvittiin kaksi eri autoa, ainakin aamulla tuli
koululle kaksi linjuria, toinen uutta päätietä pitkin ja toinen vanhaa
Vuokontietä. Vihtasuon kohdalla on näiden teiden risteyspaikka.
Keskikoulun
ensimmäisellä luokalla oli neljä rinnakkaisluokkaa ja jokaisessa luokassa oli
noin 40 oppilasta. Kaikki ortodoksiseen kirkkoon kuuluvat oppilaat oli laitettu
samaan luokkaan; en kuitenkaan kuulunut tähän ryhmään. Luokanvalvojana toimi Igor
Wickström, joka jäi sen kouluvuoden jälkeen eläkkeelle.
Keskikoulun 1.luokan luokkakuva vuodelta 1968-69. Kuvassa oikealla on luokanvalvoja Igor Wickström, joka opetti kemiaa ja matematiikkaa. Kuvan voi klikata suuremmaksi. |
Syksyllä 1968 olivat
myös Mexicon olympiakisat. Aikaeron takia kilpailut käytiin silloin kun
meillä Suomessa oli yö. Eräänä aamuna koulupäivän aluksi Igor kysyi sitä, että
tiesikö kukaan meistä kuka voitti yön aikana olympiakultaa sadalla metrillä.
Vastasin opettajalla että voittaja oli Jim Hines ajalla 9,9. Meillä
kotona ei ollut sähköjä eikä televisiota, mutta urheilusta kiinnostuneena olin
kuunnellut tulokset mummon radiosta aamu-uutisista ennen kouluun lähtöä. Tämä
oli ensimmäinen kerta kun ihminen juoksi alle kymmenen sekunnin sähköisellä
ajanotolla. Tarkka aika oli 9,95 mutta viralliset tulokset julkaistiin
käsiajanoton mukaan.
Urheiluun liittyviä
ovat muutkin tähän syksyyn liittyvät muistikuvat. Olympiakisojen pituushypyssä
maailmanennätys parani kerralla peräti 55 cm kun Bob Beamon hyppäsi 890
cm.Beamon hyppäsi tämän huikean tuloksen kilpailun ensimmäisellä kierroksella.
Kilpailu oli pitkään keskeytyksissä tämän hypyn jälkeen, koska mittanauha ei
riittänyt tuloksen mittaamiseen ja meni aikaa ennen kuin järjestäjät saivat
riittävän pitkän mittanauhan.
Yksi luokkakavereistani
oli Kajoon kylällä asuva Arto Nevalainen, joka oli myös urheilusta
kiinnostunut. Arto oli sitä mieltä, että pituushypyn maailmanennätys rikotaan
pian ja minä vastaavasti sanoin, että ei ainakaan koko keskikoulun aikana.
Niinpä löimme asiasta markan vedon. No, en ole sitä markkaa koskaan kaivannut,
vaikka ME-tulos rikottiin vasta Tokion MM-kisoissa vuonna 1991.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti