3.1
Tyypillinen kyläkoulu osa 1: Kirjoitan seuraavassa 1960-luvun kyläkoulusta. Ennen 1960-luvun
loppuvuosien suurta yhteiskunnallista murrosta ihmisiä asui runsaasti
maaseudulla. Oli paljon pientiloja, peltopinta-ala oli pieni, lehmiä oli vain vähän
tilaa kohti, koneellistuminen oli vasta alussa, käsin tehtävää työtä oli paljon
ja monet miehet kävivät talviaikaan savotassa hevosen tai moottorisahan kanssa.
Isäni oli yksi niistä, jotka talviaikaan kuljettivat tukkeja ja pinotavaraa
hevosella metsästä tienvarteen. Perheissä saattoi olla paljon lapsia ja sehän
tarkoitti sitä, että tarvittiin myös kyläkouluja.
Yritän kuvata sen ajan
kyläkoulua kertomalla millainen oli Juuassa sijaitseva Vihtasuon kansakoulu,
koska vain siitä minulla on olemassa omakohtainen kokemus. Tässä kyläkoulussa
oli vanha rakennus ja uusi rakennus. Vanhalla puolella oli yhteinen tila
luokille 1-2 ja seinän takana oli rinnakkaisluokka 3-4. Lisäksi rakennuksen
päädyssä olivat erilliset asuinhuoneistot ala- ja yläkerrassa.
Ja olihan
rakennuksessa myös pieni kirjasto, josta kaikki paikalliset Vihtasuon asukkaat
saivat käydä iltaisin lainaamassa kotiinsa luettavaa. Tämä pieni kirjasto oli
auki illalla tietyn ajan, sitä en tosin muista, kuinka monena iltana viikon
aikana se oli avoinna. Kirjastonhoitajana toimi joku koulun opettajista. Mikä
oli korvaus tästä lisätyöstä, siitä minulla ei ole mitään tietoa.
Olin innokas lukija,
varsinkin Suomen uljaan olympiahistorian Tukholman vuoden 1912
olympialaisista lähtien osasin melkein ulkoa, koska lainasin ja luin nämä
historialliset urheilukirjat moneen kertaan. Varmasti kukaan muu koulussa ei
tiennyt paremmin, millaisia tuloksia ja voittoja Hannes Kolehmainen, Paavo
Nurmi ja Ville Ritola olivat saavuttaneet.
Uuden koulurakennuksen
päädyssä oli asuinhuoneisto ja koulun keittiötilat ruuanvalmistukseen. Keittäjä
teki myös talonmiehen tehtäviä ja huolehti myös siivouksista, tosin näihin
tehtäviin oli palkattu joskus joku lisähenkilö. Kuitenkaan en muista ihan
tarkkaan tätä asiaa. Lisäksi tällä uudella puolella oli rinnakkaisluokka 5-6.
Tässä rakennuksessa oli myös muunneltavat tilat puutöitä ja sisäliikuntaa
varten.
Edellä mainitut
asuinhuoneistot kahdessa eri rakennuksessa oli tarkoitettu koulun kolmelle
opettajalle. 50 vuotta sitten lienee ollut lähes sääntö, että kyläkoulujen
opettajat asuivat koulujen yhteyteen rakennetuissa huoneistoissa. Tämän päivän
mitta-asteikolla mitattuna asunnot olivat pieniä, mutta siihen aikaan oli
totuttu vaatimattomiin asuinolosuhteisiin. Lämmintä kuitenkin riitti kovillakin
pakkasilla, koska koululla oli metrin pituisilla haloilla toimiva
keskuslämmitys. Vesi tuli myös sisään, mutta koululaiset joutuivat käymään
tarpeillaan erillisessä ulkohuussissa. jatkuu…
Lisää kirjoituksia ja kuvia kotisivultani http://www.jouninkootut.info/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti